Ostimme tänään itsepölyttävän Pepi-päärynäpuun. Onko teillä kellään kokemuksia, monenko vuoden päästä voin odotella makoisia päärynöitä? Laitamme sen eteläpuolelle, talon taakse. Sijainti on Varsinais-Suomi ja vyöhyke II.
Meillä on neljä vuotta sitten ostettu Pepi-päärynäpuu. Siitä saatiin viime vuonna ensimmäiset maistiaiset. Jos sen alkutaival ei olisi ollut niin kovaonninen kuin oli niin ehkä ensimmäiset päärynät olisisvat olleet jo vuotta aiemmin. Ensimmäisen talven jälkeen puussa ei ollut nimittäin jäljellä kuin runko. Laitoin runkosuojan syksyllä puulle, mutta en tajunnut verkottaa sitä ja jänikset pistelivät poskeensä kaikki oksat. Isäntä vitsaili minulle jo ongenvapojen viljelystä, mutta tekihän puu sitten kesän aikana uusia oksia ja satoakin on sitten saatu.
No meillä on meneillään par´aikaa varaston rakennus ja pupu-jänökkä tuli ihan parin metrin päähän tutkailemaan tilannetta. Ovat siis vähän liiankin tuttavallisia! Pitäisköhän siihen laittaa se metallinen hampaidenkatkomisverkko KESÄKSIKIN? Minä, kun en oikein tunne jänisten ruokailutottumuksia. Käyköhän ne tuoreen, herkullisen Pepi-päärynämme kimppuun, vaikka vieressä on suunnaton määrä (tämän vuoden erikoisuus) herkullisia voikukan lehtiä ja (kyllä nurmikoltamme löytyy myös muutama heinä) mausteena on jumalaista horsmaa?
Kyllä jänöjussit kesällä jättävät puut ja pensaat rauhaan, mutta talven tullessa kaikki melkein näyttää kelpaavan.
Sibiritskaja kukki. Niin tosiaan, istutin Vekovajan neljänneksi päärynäpuuksi.
Kokemuksen perusteella voin väittää että rusakot järsivät puita ja pensaita kesälläkin vaikka ruohovartisia kasveja olisi mielin määrin syötäväksi. Saattaa myös olla että joku yksilö on ihastunut omenapuun kuoren makuun. Joka tapauksessa kehotan itse kutakin tarkastamaan nuoret puunsa päivittäin, ja jos näkyy puremajälkiä, heti suojaamaan verkolla. Muovispiraali on epähygieeninen.
Kiitokset vinkistä! En millään hennoisi puutani menettää.
Ja ei kun taas varaston kimppuun. On aikas lämmin keli ollut sötkötellä valua ja levitellä soraa. Luulisi tässä ainakin kilojen karisevan.
Minä saan oman Pepin syntymäpäivälahjaksi ensi viikolla. 
Hyvä lukea täältä ohjeita, jotta voisin mahdollisesti välttää isommat virheet puun hoidossa. Lämmin ja suojaisa paikka on jo katsottuna. Nyt vain odottelen ensi viikkoa ja sitten voinkin liittyä päärynäpuun kasvattajien onnelliseen joukkoon!
Kirjoitin aikaisemmin että Elokuunn päärynä kukkii,eikä lähelläkään päärynäpuuta pölyttämään. Vaan eikös sittenkin tullut raakileita,todennäköisesti vieressä olevan omenapuun
siitepöly kelpasi pölyttämään.Iloa ei kauan kestänyt,joku ötökkä teki reikiä ja raakileita putosi pois,
vain yksi terve jäi,senkin pudotti myrsky tai lintu.Ei siis päärynän päärynää tänä kesänä.
Päärynäpuista suurin osa on itsepölyttyviä, joten toista päärynäpuuta ei useimmiten välttämättä tarvita. Esim. Elokuunpäärynä on täysin itsepölytteinen, samoin kuin Yleinen suomalainen päärynäkin, joka meillä kukki keväällä astiataimena ja siinä on nyt muutama päärynänalkukin.
Istutin viime kesänä Pepin pihallemme, mutta keväällä siinä oli ainoastaan kolme vihertävää silmua, jotka nekin kuivuivat pois. Olin jo kaivamassa kuivunutta rankaa pois, kun huomasin, että juurelta alkaa kasvaa uusia oksia. Nyt siinä on viisi hienosti kasvavaa uutta oksaa, jotka ovat n. 40 cm pitkiä ja niiden tyvi näyttäisi olevan maan pinnalla.
Osaako kukaan neuvoa, miten nyt tulisi toimia? Voiko puuta jotenkin leikata? Lähinnä kiinnostaa vanhan rangan poistaminen ja uusien oksien karsiminen, jotta taas saataisi jonkinlainen latvus.
Vai tehdäänkö tämä vasta keväällä? Tuleekohan tästä puuta ollenkaan?
Ihmettelen vaan!
Lähtevätkö uudet oksat jalostuskohdan yläpuolelta? Jos lähtevät, niin kyllä siitä voi vielä puun tehdä. Mutta jos oksat lähtevät jalostuskohdan alapuolelta, niin silloin tuloksena olisi perusrungosta kasvanut puu, jota ei kannattane käyttää kuin mahdollisesti perusrungoksi. Oksia voi kyllä leikellä tähänkin aikaan. Voisi valita yhden uudeksi rungoksi ja taivuttaa sen ylös sitomalla tukikeppiin. Muut oksat voisi poistaa. Sivuhaaroja voisi sitten jäljelle jääneestä ''oksasta'' nyppiä pois siihen korkeuteen, kuin haluaa runko-osan ulottuvan. Versokuolemien välttämiseksi voisi päärynäpuun ruiskuttaa keväällä esimerkiksi kuprijauheella (kemira grow how:n kotisivu).
Kiitos neuvoista habakuk. Tsekkaan viikonloppuna tilanteen ja kuvaan, jos vaikka osaisin lisätä tähän kuvankin.
Habakuk, millähän kauppanimellä tuota kuprijauhetta on saatavissa? En löytänyt siitä tietoja tuolta Kemira grow how sivuilta. Onko se jokin perunaruton torjunta-aine?
Kuprijauhe on muistaakseni poistettu torjunta-ainerekisteristä jo joku vuosi sitten, ja sitä myöten ilmeisesti poistunut Kemirankin valikoimista. Saatavuudesta en kyllä tiedä, koska ei ole torjunta-aineeksi hyväksytty.
Kiitos tiedosta Paulastiina! Päättelen kuitenkin, että koska tuota kuprijauhetta on käytetty perunan lehtihomeen (perunarutto?) torjuntaan, niin ehkä jokin muukin siihen tarkoitukseen tarkoitettu tuote auttaisi myös päärynän lehtien ja oksankärkien mustumiseen...
Jos ei ole kuprijauhetta (=nimi) enää saatavissa, kannattanee valita joku toinen aine, joiden käytöstä mnulla ei kylläkään ole kokemusta neuvoja antaakseni.. Oma pepi-kääpiöni tuntuu olevan joka tapauksessa tapuvainen versojen kuivumiseen ja tuntuu tarvitsevan ruiskutusta puutarhani ankeissa oloissa. Berner Oy:n kotisivuilla on myös valikoima torjunta-aineita. Kuparipitoiset aineet olivat ''klassisia'' aineita, joita käytettiin jo ainakin 40-luvulla.
Kiitos Jussa,oli iloinen tieto tuosta Elokuun päärynästä,On siis toivoa saada päärynöitä tulevina kesinä. habakukille kiitos ohjeista ,minulle kävi samoin kuin Kuplamummulle.Ostin päärynäpuun perhepuuna,jalosteet kuoli päärunkoon,jalostuskohdan yläpuolelle alkoi kasvaa uusia versoja,siis toiveita on. Minä olen hullunrohkeasti nelos-vyöhykkeellä kokeilemassa eteläisiäkin lajikkeita ,kuten Elokuunpäärynää ja Tohtorin päärynää,lisäksi tämä onneton perhepuu ja Aune. Tosin kasvupaikka on edullinen ,suojainen rinnetontti. Meillä oli edellisinä kesinä kirsikalla ja päärynällä ruskettuneita lehtiä. jotkut neuvoivat ruiskuttamaan urealla. Minä ruiskutin Jaakon taika nimisellä valmisteella,siinäkin mm.ureaa . Otin myös kaikki vioittuneet lehdet pois ,sitämukaa kun niitä ilmaantui,(hoidin vielä naapurinkin puut) Tänä kesänä ei ruskettuneita ole ollut.
No niin, nyt on Pepi-kääpiömme leikattu. Valitsin yhden hyvinkasvaneen oksan, jonka sidoin keppiin, poistin muut oksat. Suojasin vielä koko komeuden verkolla, jotta lapset eivät käy taittamassa houkuttelevan näköistä piiskaa omiin tarpeisiinsa.
Ensi vuonna katsotaan, mitä meillä on ja mahdollisesti seuraavina vuosina nautimme sadostakin, jos leikkaus onnistui ja potilas voi hyvin.
Kiitos neuvoista. t.Kuplamummu
Yleisen Suomalaisen päärynän satoa... Eilinen kova tuuli ravisteli viimeisenkin päärynän puusta, joka kasvaa astiassa pihassa. Isoin putosi viimeisenä. Muut ovat olleet jo sisällä muutaman päivän.
Eivät ne suuren suuria ole, mutta silti omassa pihassa V vyöhykkeellä kasvaneita.
Kypsyttelen niitä mahdollisimman pitkään, että saisin niistä siemeniä, jos ne ovat kehittyneet. Siemenistä toivon saavani sitten ensi keväänä taimia uusia siemensyntyisiä puita varten ja myös perusrunkoja varttamiseen.
