Kyllä niin polttelee tuo päärynäpuu 
Pelkään vain että se eläisi muutaman vuoden ja sitten kuolee - olen niin lapsellinen että suren sitä sitten kovasti 
Kaisaliisa, ainahan voi sitten istuttaa uuden... Tämä minun päärynäpuuni on kasvanut astiassa, ja menee talveksi kellariin. Siellä se ei ainakaan palellu...
Vaikka onhan tuolla kasvimaalla kasvamassa kolme muuta päärynäpuuta, ja ovat toistaiseksi kestänee, mutta eivät ole vielä kukkineet.
Niin Muistaakseni Europeana-nimimerkki kertoi kasvattavansa päärynäpuuta näillä vyöhykkeillä, jos oikein vain muistan. Meillä on kyllä aika hyvä pienilmasto...
Mulla on kylläkin IV vyöhykkeellä päärynäpuu 4:ttä vuotta, merkkiä en muista, ostettu Hirvensalmen taimistolta, yhden Päärynän teki viime kesänä, luulin että olisi kova ja tikkuinen, mutta harvoin saa kaupasta ulkolaisia niin hyvää ja pehmysmaltoista ja mehukasta päärynää. Tänä vuonna ei jostain syystä ollut yhtään kukkaa on vaan hirmuisesti kasvattanut oksiaan, haluaa vuorostaan kasvaa, ehkä ensi kesänä innostuu tekemään päärynöitä tämänkin kesän edestä. Pienilmasto tosiaan vaikuttaa hirmuisesti kuulemma näihin. Kannattaa joka tapauksessa kokeilla. Puutarhamyymälässä oli jo perhepäärynäpuukin, miksen ostanut, pönttö, pönttö, pönttö 
oon mä.
Muutama päivä sitten laitoin talvisuojat päärynäpuille,juurille havuja,rungon suojaksi muovispiraalit ja pitkiä rakuunanvarsia narulla kiinni.Taitaa jyrsijät moittia maustekasvia samalla nämä korret suojaa puuta ilmanvaihteluilta.Näillä konsteilla olen saanut jo kaksi talvea menestymään Elokuunpäärynän ja Tohtorin näillä leveysasteilla.Myöhemmin olen ostanut Aunen ja Olgan. Nähtäväksi jää miten ensitalvi koettelee istutuksia.
Mä en ole suojannut Päärynäpuutani koskaan millän ja on selvinnyt talvista (nyt mä koputan päätä = puuta), mun mottoni on aina ollut, että jos eivät pärjää ilman erilaisia temppuja tällä vyöhykkeellä niin sitten ei tarvitse pärjätäkään, toivon että ne karaistuvat kestämään pihassani ja kasvattavat itselleen sitä varten paremmat suojakertoimet. Mitä nyt tietysti jänisverkon ja hius-pussit olen laittanut jäniksiä varten.
Oisko Saarenmaan Punaisesta jollain tietoa? Se tuli matkaan viime kesänä kun Tohtoria ei sattunut olemaan. Kauankohan kestää ennenkuin edes suostuu kukkimaan?
Lajike on tuotu Riiasta Saarenmaalle ennen I maailmansotaa…omajuurinen, tarvitsee pölyttäjän…hedelmät kypsyvät elokuun alku- tai keskivaiheilla…alkaa tuottaa hedelmää (runsaasti) 5-6-vuotiaana, joskus 200 kg/puu. Talven-ja taudinkestävyys hyvä.
Kiitos tiedoista!
Kasvatellaan vaan optimistisena päärynää pohjoisessakin. Itselläni on neljä päärynäpuuta, kolmea lajiketta.
Kaksi päärynää olen saanutkin, Sibiritskaja teki vuoden ikäisenä kaksi herkullista hedelmää.
Olisiko kellään parempaa tietämystä päärynäpuista? Olen harkinnut Joensulaista kantaa olevan puun ostamista tänne IV- vyöhykkeelle. Omaa pihaa minulla ei vielä valitettavasti ole ja mietinkin, että istuttaisin sen vanhempien pihaan ja siirrän sitten kunhan oma piha on olemassa. Onnistuuko siirtäminen usean vuoden jälkeenkin? Istutuspaikaksi tulee todennäköisesti kasvimaan/kasvimaan reuna. Kuinka suureksi päärynäpuut kasvavat?
Puiden siirtäminen usean vuoden jälkeen onnistuu periaatteessa, mutta saattaa sitten jo vaatia konevoimaa. Riippuu tietysti siitä, kuinka suureksi se ehtii siinä välissä kasvamaan. Kohtuullisen pätevä nyrkkisääntö lienee, että puun juuristo on yhtä suuri, kuin latvustokin. Vuoden pari, päärynää voisi tietysti kasvatella maahan kaivetussa, suuressa ruukussakin, silloin siirto rasittaisi puuta vähemmän. Mutta eihän se montaa vuotta siinä pysty olemaan.
Päärynäpuissakin on varmasti kokoeroja, mutta omani on tosi korkea. Metrejä en nyt osaa sanoa, mutta selkeästi omenapuita korkeampi.
Kiitos sinulle A.i.k.a vastauksesta. Pitää nyt sitten harkita asiaa uudemman kerran. Puun osto houkuttelee, mutta en sitten tiedä olenko saanut oman pihan 2 vuoden sisällä. Toisaalta itseäni ei haittaa vaikka sen joutuisi kaivinkoneella nostamaan ylös, kunhan ei maltaita maksa:)
Valitettavasti en koko topikkia kerennyt lukemaan joten anteeksi jos vastaus jo löytyisi…
Haluan kaiken mahdollisen tiedon Billnäsin leiviskä nimisestä päärynästä. Varsinkin haluaisin tietää mahtaako kyseinen puu olla itsepölyttyvä? Kiitos vastaajille jo etukäteen 
Minulla on voipäärynäpuu Karmla. Sille suositellaan pölyttäjäksi lutsua. Vosiko pölyttäjänä olla jokin muukin? Esim. yleinen Pepi tai Aunen päärynä?
Arvelisin, että mikä tahansa päärynä voi toimia pölyttäjänä, kunhan kukkii samaan aikaan. Meillä Pepissä ja Aunessa on jo isot nuput, mutta Lutsu voipirn ja Lück ovat vasta heräämässä uuteen kevääseen, joten ensimmäisten kukinta lie jo ohi myöhäisempien lajikkeitten kukkiessa.
Kiitos Paulastiina! Niinhän se tosiaan on mietittävä, eli kukittava on samaan aikaan...(en tuota tyhmyyttäni ajatellutkaan). Minun oli takoitus ostaa itsepölyttyvä puu, mutta mies ja tytär (3-vuotta) olivat päätyneet kaupassa tuohon Karmlaan, koska oli näyttänyt hienoimalle
. Onneksi meillä on kyllä paikka toisellekin puulle...
Onko sinulla ollut tuo Lutsu jo kauan? Eli onko tehnyt jo päärynöitä? Ja miten sen talvenkestävyys?
Lutsu on kaikin puolin heikoin mun päärynäpuistani. Kaksi vuotta se on mulla ollut, joten olisi luullut jo kotiutuneen, mutta esim. viime syksynä honkkarin alesta kahdella eurolla ostettu Pepi päihittänee sen nyt jo. Ja Lutsulla on mun arvioni mukaan ehdottomasti parempi paikka. Lück on muuten hyvässä hapessa, mutta vuosia taakse päin joutui kutun raiskaamaksi useana kesänä, ja on hiukan nokkiintunut. Aune on vanhin ja suurin, ja jo toipunut raiskauksista.
Ostin viime kesänä Bessemjankan, koska luin jostakin, että on itsepölytteinen. nyt olen lukenut sen olevan ristipölytteinen. Onko kenelläkään kokemusta , kuinka asia on. Omassa Bessemjankassa on nuppuja , mutta viereinen Aune ei aio kukkia tänä keväänä. Tuleeko päärynöitä vai ei. En tiedä , että lähistöllä olisi päärynäpuita.
Olen jostain joskus lukenut, että päärynäpuut ovat yleensä itsepölytteisiä. Ja kokemustakin on asiasta sen verran, että viime kesänä Yleinen suomalainen päärynä teki pihalla purkissa kasvaessaan 5 päärynää, vaikka oli ainoa päärynä kymmenien kilometrien säteellä. (Kajaanissa on yksi puu.)
Päärynöissä ei ollut kuitenkaan siemeniä.
Asia saattaisi olla samoin, kuin omenapuillakin, että vaikka puu olisi itsepölytteinen, niin se hyötyy ristipölytyksestä runsaamman sadon muodossa.
Tuo sama Yleinen suomalainen päärynä on edelleen purkissa, ja se rupesi kellarissa kukkimaan huhtikuulla, jolloin toin sen ikkunan ääreen valoon. Se kukki siinä, mutta en pölyttänyt sitä, koska on tarkoitus tänä keväänä istuttaa se uusimmalle penkereelle. (Jonka sain valmiiksi tänään. )
Sepä päätti kuitenkin aloittaa kukinnan uudestaan, ja nyt siinä on taas pieniä kukkanuppuja parin oksan päässä. Ehkä se innostui auringosta, kun on saanut olla päivät ulkona totuttelemassa, ja yöt sisällä yöpakkasten takia.