Kajaanissa Päärynäpuu:
(todella pohjoisessa)
Kuulin huhun että Kajaanin korkeudella kasvaa Päärynäpuu. Olisi aika kookas jo, jossakin Purolan alueella.
Päärynät eivät ole kuulemma oikein syötäviä, liekö syynä etteivät ehdi kypsyä, tai jokin ns. talouslajike, Yleinen suomalainenpäärynä tms.
Onko kellään tietoa, mikä lajike olisi kyseessä.
Kainuun Sanomissa oli juttua tuosta päärynäpuusta, mutta minä laitoin tällä viikolla lehtiä pois niin en voi nyt tarkistaa juttua. Saan kyllä lehden sisareltani niin laitan sitten tarkempaa tietoa ellei joku toinen tietäisi. Muistelen että syötävyys olisi ollut siitä kiinni etteivät ehdi kypsyä.
Se Kajaanin päärynä oli lehtitietojen mukaan Aune. Kainuun Sanomien kuvan mukaan päärynä kuitenkin muistuttaa kovasti Olga lajikkeen hedelmää. Miten lienee…
Tuosta (tai noista, kun niitä puita on kaksi) päärynästä oli lehdessä jo muutama vuosi sitten, ja siitä minäkin sain silloin kimmakkeen istuttaa itselleni Aune päärynä. Se on nyt kestänyt kaksi talvea ja kasvaa kovaa vauhtia.
Syksyn 2008 Päärynäsatoa
Lautanen n.30cm
Moskovskaja puu hankittu 2007
Pepi, puu hankittu 2005
Pitääkös sitä taas yrittää päärynäpuuta kasvattaa. Edellinen kuoli. näyttävät ihan herkullisilta, ovatko hyviä?
Maku on ainakin Pepissä parempi kuin joissakin kaupanpäärynöissä.
Mikä Päärynä se sun lajikkeesi oli,,,,,,,,,,,,,, viherpeukalo?
Mihin se mahdollisesti kuoli?
Lajike oli joku ei ainakaan Pepi,
se kuoli kait yhtenä kovasti kylmänä talvena v. 03, kait se ei kestänyt sen talven pitkää pakkasta ja kylmää kevättä.
Kysymys,,,,,,Oliko sitä -03 edeltävää talvea se pitkä kuiva syksy, monissa puissa oli lehdet vielä kun lumi tuli maahan?
Mä en muista minä vuonna se oli.
Toinen kysymys jos muistat, oliko se Suomessa kasvatettu taimi vai ns. Hollantilainen
Taisipa olla se syksy 02 se kuiva syksy. Taimen alkuperä on jäänyt mulle hämärän peittoon, voipi olla , että ei ollut kotimainen.
Siin kuivassa syksyssä oli se ongelma kun oli pitkään kuivaa, niin kasvit eivät päässeet normaalisti talvehtimaan/tulentumaan.
Mä kastelin mun kasveja useita kertoja jos se kuiva syksy oli silloin?. Eikä ollut mitään talvetus ongelmia.
Lehdissä luki seuraavana kesänä että monet kestävät Omenapuutkin, jotka kestää Keski-Suomessa asti oli joiltakin kuollut rannikkoa myöten.
Näin yhden omakotitalon seinän, jossa oli seinätäynnä Villiviiniä.
Se oli kuollut kokonaan, eikä enää ruvennut kasvamaan edes juuresta.
Hollantilaiset Päärynät joita tuotiin aikasempina vuosina Suomeen Hollannista
Ni ne oli vartettu jollekkin kvittenilajikkeelle.
Sit kun tuli kylmätalvi, ni ne kuoli juuriosasta. Ja luultiin, et Päärynä ei menesty Suomessa.
Sun puu tuskin oli sitä. Oletan et se olisi kasvatettu Suomessa ja vartettu P. communis lajikkeeseen.
Se kestää aika hyvin talvea.
KYSYMYS: Kasvoiko sinävuonna paljon? Sekin voi olla ongelma että ne kasvaa paljon ja ne ei kerkeä syksyllä tuleentua.
Mulla kävi noin 2-3vuotta. Pari puuta kuoli maata myöten jokavuosi, kun ei kerenyt varautua talveen.
Siis kasvoiko tuona v. 02 paljon, en todella muista, mutta ehkä.Ainakin täällä taisi kukkia ryhmäruuutkin vielä joulukuussa ja seuraavana keväänä ei ollutkaan enää eloa ko. ruusuissa. Nyt jos hankin päärynäpuun vielä, niin aion tarkkaan katsoa, että on sitten kotimainen .
mulla on pihassa toista vuotta Pepi, teki 35 päärynää jo vaikka ostin tosi nuorena taimena ja kokoa on tullut lisää todella reilusti. hyviä päärynöitä.
Päärynäsatoni jäi tänä vuonna aika onnettomaksi. Eipä se viime vuonnakaan ollut kovin ihmeellinen, mutta silloin niitä pääsi kuitenkin ihan maistamaan...
Tänään keräsin nuo pois puusta. Eivät olleet kuitenkaan paleltuneet, vaikka toissa yönä oli 4 astetta pakkasta. Pieniksi ja raaoiksi vain jäivät. Alunperin niitä oli kasvamassa 7 raakiletta, Yleisessä suomalaisessa päärynässä. Koko ei ole kyllä ihme kun omenien kokokin jäi noin puoleen tavallisesta.
Jussa,,,,,,,,,,,missä päin asut Etelä-Kauniitu? V vyöhykkeellä?
David, puutarhani on Sotkamossa, Vuokatin vaarojen pitäjässä,lähellä Kainuun etelärajaa, sillä viitosvyöhykkeen kielekkeellä, joka pistää itään Kajaanin kohdalla. Pohjoisessa, idässä ja etelässä on kuutosvyöhykettä. Isot Oulujärveen laskevat vesistöt kai antavat lämpöä seuduille. Paitsi tänä kesänä…
Mulla alkoi Päärynänkasvatus vuosituhannen vaihteessa. Tuli tilattua viisi puuta Grannilalta, ja vielä elokuussa, ,,aika huonoaika. Pepi, Kustavi, Flemish beauty, Karmla ja Lutsu voipirn. (syöntipäärynöitä)
Istutin ne ns. takapihalle, ekanatalvena, yhden runko katkesi lumikuormasta poikki. Kolme muuta puuta paleltui lähes maata myöten. Lutsu voipirn, oli ainut joka ei katkennut eikä paleltunut paljoo, paitsi vähän latvoista.
Noin kolme vuotta kattelin touhua. Ei onnistunut Pepi paleltui joka vuosi lähes maata myöten. Sitten yksi hlö. sanoi et kokeile syyslannosta, (Kemiran),,,,,,, Aattelin et huuhaata koko syyslannoitus. Sen tehtävä on saada kasvi valmistautumaan talvea varten. Laitoin Pepille ym. sitä niin, kappas kummaa.,,,,,,,,,,,, Paleltumat loppuivat siihen, ne kerkesivät tuleentua talveksi. Aattelin, et paikka voi olla Päärynöille liian huono, kun eivät menestyneet. Siirsin ne 50m päähän. Jossa on enemmän aurinkoa, kun Lehmukset varjostivat, vanhassa paikassa. Päärynöitä. Ja pieni mahdollisuus voi olla että samassa paikassa oli jokunen omenapuu joka oli puolikuollut. Kirjoissa lukee että jos Omenapuun kaataa niin siihen viereen ei saisi istuttaa uutta puuta kun sen juuristossa on lahottajia jotka estävät, uudenpuun kasvun.
Siirsin ne lepotilassa, nyt on kasvaneet jokusenvuoden Lutsu voipirn, alkaa kasvaa vasta nyt ylöspäin kun on kunnolla juurtunut maahan. Siinä ei ole ollut enää paleltumia, vaikka nettitiedot sanovat, lajikkeesta toisin. Karmla, ei ole paleltunut kertaakaan enää on nyt170cm. Pepi kasvaa hyvin mutta toistalvena unohtui suojaus ruskea pitkäkorvainen elukka, popsi siitä isonosan.
Kustavi, ja Flemish beauty kituu noista viidestä puusta uudessakin paikassa. Voi olla yksilöistä kiinni. 50-70cm nysiä. Myöhemmin hankin, Pari Pepii, Moskovskajan, kaksi Vekovajaa kaksi Vasarinee? Flemish beautyn Olen hankkineut ne ns. alennusmyynnistä, kun ihmiset eivät uskalla ostaa täälläkään vielä oikein Päärynöitä pihalleen II/III vyöhykkeen rajalla. Imatraa. Pepi ja Moskovskaja ovat tuottaneet satoa, mistä on kuva aiemmalla sivulla. Pepi on ostettu 3v sitten ja Moskovskaja viimevuonna, poistomyynnistä.
Nykyään lähes kaikki Päärynät ovat onneksi kotimaisia, ja ne on vartettu yleensä P. communikseen joka kestää talvea aika hyvin. Hollantilaiset lajikkeet, mitä aiemmin tuotiin Suomeen, niin ne oli vartettu jollekkin Kvittenilajikkeelle, jotka ovat arkoja kylmille talville. Sit kun tuli kylmätalvi niin ne kuolivat Suomessa. Ja luultiin/luullaan, että Päärynä ei tule toimeen Suomessa. Toisaalta toivottavaa olisi ettei tulisi sellaista talvea enää ikinä mikä oli 1986-87 Pakkasta oli -30c kuusiviikkoa. Sitä ei kestä oikein mikään kasvi. Kyllä ne Hollanninkannat paljon pienemmästäkin talvesta kuolee.
Sitä syyslannosta, kannattaa antaa kunnolla, ja aikaisin, jos on vaaraa, et Päärynät ei tahdo keretä talvehtimaan. Vanhoissa ketjuissa lukee, että joillakin ne ovat vielä myöhään syksyllä, ihan vihreitä. Ja sit paleltuu talvella. Itse annan jo Heinä/elokuun vaihteessa ekan kerran seuraavankerran noin 20.8 aikoihin ja syyskuun alkupuolella vielä. Ainakin, kolme kertaa. Ja jos on kuivaa, niin kastelua juurille, et ne kans imeytyvät maahan. Ja päärynä, rupeavat tajuamaan et pitää ruveta talvehtimaan.
Minulla on Aune ja Bessemjanka onkohan nimi oikein. Toinen on oikein hyvässä syys värissä, mutta Aune poloinen ihan vihreä. Taitaa tulla pakkasvaurioita ensi talvena. Molemmat sai syyslannoitetta mutu tuntumalla. Ilmeisesti ei riittävästi tai liian myöhään.
Hei! Aikomuksenani oli kysellä pitääkö Pepi suojata jänösiltä, mutta Davidin kirjoituksesta se kävikin jo selväksi. Entä rungon myyräsuojaus, onko tarpeen?
Kannattas, Bessemjankaa oli nakerrettu muutama vuosi sitten.
Jänis piip (=kirosana) on syönnyt pienen Pepini. Pistellyt poikki kuin jokin Harvesteri, niks, naks ja syönniks. Ihan itku pääsi, pakko myöntää. Olihan tuo aiemmin muutamasta oksan päästä makua ottanut, mutta nyt kävi tekemässä lopullisen tuhon. Ihmettelen vain miten tuo onnistui, onhan verkko ympärillä, eikä edes kovin laaja leveyssuunnassa, nähtävästi hypännyt sisään, muuta en keksi.
Onkohan vielä toivoa? Jos siistin rungonjämän, sitä on ehkä n. puoli metriä jäljellä, ja muutama lyhyt oksantynkä, niin voisinko saada runkovartisen päärynäpensaan? Taimeni oli kääpiöivää sortia, olisi pitänyt jäädä n. 2 - 3 metriä korkeaksi, joten olisi tuo ehkä vartettu johonkin toiseen runkoon? Jos niin on, mikähän rungosta voisi kasvaa?
Vai kannattaako nostaa koko hoito keväällä pois ja hankkia uusi taimi ja haulikko?
