Luumusatomme: yksi kummallekin. Luumupuu on vielä pieni.
Karhunvatukoitakaan ei tullut montaa. Täytyy tutkia miten sitä hoidetaan. Kukat ovat ihanat. Täällä pentissä se minulle tunnistettiin. En ollut karhunvatukkaa ennen nähnyt.
Jasmikkeesta karsin ekana kesänä puskan sisältä vanhoja oksia. Kasvoi niin tiheästi ettei meinnanut saada leikattua. Viime kesänä se kukki ihanasti.
Pääskynen olet todella löytänyt paratiisin. Kuinkahan tuosta kaikesta on joku voinut luopua. Työtä varmaan on tiedossa, mutta rikkaruohotkaan ei voi himmentää onneasi. Kaiken tuon alusta kasvattaminen olisi vienyt vuosia.
Oi, aloin kirkua kun näin tuon sinivuokkokuvan! Oooh!
Onkohan kukaan koskaan yrittänyt kasvattaa tuota kultasadetta ruukussa. Mitenkähän onnistuisi jos talvettais kellarissa. On kyllä tuo kuva niin mahtavan kaunis, että varmaan investoin ja kokeilen. Tällä aluella sen kasvattaminen on varmaan muuten tuhoon tuomittu yritys. On vaan niin komea että ihan olen hiukan “kade” Pääskyselle tuosta perinnöstä.
Voin vain kuvitella miten Pääskynen odottelee jo kevättä.
Kiitos kommenteista tönönvahti ja hankalin.
Meillä oli uskomaton tuuri mökin suhteen. Ihan sattumalta vielä syksyllä tutkin myytäviä mökkeja. Tämä oli juuri tullut myyntiin. Lisäksi mökille on vain tunnin matka bussilla. Ei tarvinnut ostaa autoa sen takia. Asumme Helsingissä emmekä muuten tarvitse autoa. Kummassakin päässä on vain 10 min. kävelymatka bussille/bussilta.
Vielä yksi kuva kultasateesta.
Pihassa on monessa paikassa ukkomansikkaa. Tässä taustalla tyräkkiä.
Näitä vaaleanpunaisia unikoita haluaisin lisää.
Ihan hengästyttää katellessa, vilahti mieleen että mikäs olikaan viimeks kuvakilpailun aihe ?? oliks paras yhdistelmä, tai jotain sinnepäin, niin,esm. tuo tänään klo 19.50 ois ollu kova sana.
Siis aivan käy kipeetä , oon niin tuon kuvan lumoissa.
Yksi pihakoristekin meillä on. Saimme tämän siskoltani. 
Keltavuokot kukkivat keväällä.
Tein talvella 3 linnunpönttöä. Kaikkin tuli asukkaat. Kun tarkkaan katsoo näkyy tässä kirjosiepon pyrstö.
Ritariperhonen vieraili meillä. Tykkäsi erityisesti suopayrteistä.
Kiitos Raya. Olisi rikkaruohotkin mukana kilpailukuvassa. Heh, nuo heinät ovat tuossa kyllä aika kivat.
Punaisessa unikossa on ihana samettinen violettti sisusta.
Ekana keväänä ihmettelin isoa varsisykkyrää maassa. Kun siihen kasvoi lehdet, tajusin sen olevan alppikärhö. Laitoimme jonkinlaisen tiipiin sille. Ensi kesänä yritän saada sen ohjattua siirtolohkaren päälle. Vähän epäselvä kuva. Tuossa se on kiven edessä.
Joitakin luonnonkukkiakin vaalin pihassamme. 
Pukinparran kukka on kaunis ja nuppu tyylikäs.
Syksy on kaaauuukana ja kevät on onneksi jo lähellä.
Kanukan kaunis syysväri.
Hevoskastanja oli kullankeltainen auringonpaisteessa.
Ekaks pitää aina katsastaa mitä uusia ihanuuksia tänne ilmestyy.
Värikontrastitkin ovat huikeita. Vaatimatonkin kasvi sopivassa seurassa on upea. Puutarhan hoito on taidetta ja kun vielä omaa hyvän kamerasilmänkin, iloa voi jakaa muillekin.
Tönönvahti, tuosta kultasateesta. Puolangalla eräällä tunnetulla harrastajalla tuo on kasvanut jo useamman vuoden maassa.
Ihana paikka on,kesän tunelma välittyy lämpimästi kuvien kautta.
Hyvää tulevaa kesää sinne paratiisiin!
(jatkoa aijon seurata mielenkiinnolla)
Tiedätkö Myskis onko se kultasade siellä Puolangalla kukkinutkin?
Olen aina pitänyt haasteista ja kyllä nyt täytyy alkaa katselemaan pihaani sillä silmällä että missähän olis lämpimin ja muutenkin sopivin paikka minunkin kultasateelle. Voihan olla että en tule sitä kukassa näkemään, mutta voihan sitä aina haaveilla.
Tuohon en osaa vastata, kun en muista oliko puhetta kun kävin hänen luonaan.
Onnellisesti kävi myös tälle pikku torpalle puutarhoineen, kun Pääskynen otti sen kodikseen.
Osaat kivasti nostaa esille kauniita yksityiskohtia meille tänne penttiin ihailtavaksi.( Ja ns.aloittelijaksi olet ottanut jo paljon selville asioita.)
Toivottavasti saatte nauttia toisistanne vielä pitkään!
Oi mikä paikka ! Niin paljon yksityiskohtia ja katseltavaa 
Hyvä kun piha on päässyt sinun käsiin ja edellisten asukkaiden työ pääsee taas jatkumaan eikä katoa rikkaruohojen joukkoon. Jollekulle tämä on selvästi ollut intohimo. Aivan ihana !!
Ihana paikka! Onneksi olkoon!
Kiitos visiiteistänne, kommenteistanne ja peukutuksistanne.
Tönövahti, sinä sen sanoit: kaiken kasvattaminen alusta asti olisi vienyt vuosia. Toivotan onnea kultasateen kasvatukselle.
Foksityttö, katkaisinmolemmat nilkkani samana syksynä kun olimme ostaneet mökin. Kaksi kuukautta makasin sohvalla ja luin puutarhakirjoja joita mieheni kantoi selkä vääränä kirjastosta. Siinä jo vähän oppikin puutarha-asioita.
Plaan vielä ihan alkuun. Mökin oston jälkeen syksyllä ostin innoissano jo muutamia kukkasipuleita. Kyllä olin onnellinen ensimmäisenä keväänä kun niistä nousi kukkia.
Esimerkiksi keisarinnpikarilija
kirjopikarililjoja
ja balkaninvuokkoja
Ensimmäisenä keväänä ja kesänä piti vaan ihmetellä mitä maasta nousisi. Rikkaruohojen keskeltä erottui
yksi kulleroraukka.
Kun sitä kävin tutkiskelemassa tajusin, että vieressähän on näsiä. Se ei kukkinut ensimmäisenä kesänä. Helpotin niiden oloa ensimmäisenä ja toisena kesänä repimällä niiden ympäriltä rikkaruohot ja toisena kesänä näsiä kukki ja kullerossakin oli jo kuusi kukkaa.
Ihanalta tuoksuvia ilmeisesti vanhoja narsisseja kukki eri puolilla.
Näistä kerrannaisita pidän kovasti.
Kesällä paljasti yksi tulikellukan kukka rikkaruohojen keskeltä monta taimea. Viime kesänä sain kunnostettua yhden penkinpään ja sain ne siirrettyä parempaan paikkaan.
Monenlaisia akileijoja löytyi eri puolilta. Tässä loistelias väri.
Ensimmäisenä keväänä sain harmaamalvikin ja preeria-angervon taimet. Kaivoin ne maahan enkä niitä sinä kesänä enää löytänyt kun rikkaruohot alkoivat rehottaa valtoimenaan. Luulin niiden kuolleen, mutta viime kesänä ne löysinkin. Sitkeitä sissejä. Niiden siirto puhdistettuun maahan täytyy hoitaa ihan ensimmäisenä.
Tällaisia astereia (?) kukki muutama ensimmäisenä kesänä heinäkuun loppupuolella, mutta sitten ne hävisivät. Olivatkohan yksivuotisten siementämiä? Vai revinköhän ne pois rikkaruohoina?