Ja tässä hän nyt sitten on.
Kuukausien etsinnän ja puhelukierrosten jälkeen löysin Tuusulasta pähkinöitä. Sitten kaveri toteaa perjantai-iltana, että "mää-mihkää-Tuusulaan-enää-lähäre" ja ajaa autonsa 2 kilometrin päässä olevalle taimistolle, josta näitä mulle sitten kaksi toi. Miksen minä aikaisemmin pistänyt asialle?
Onkohan kellään tietoa pähkinän leikkaamisesta? Kestääkö se leikkausta ja jos kestää, niin koska sitä pitäisi leikata? Ja kuinka nopiasti tuommonen kasvaa?
Ei pähkinäpensasta tarvitse leikata. Ymmärtääkseni vanhoista pähkinäpensaista voi poistaa vanhimpia oksia maata myöten. Kait sitä voi siistiä ympäri vuoden, mutta paras aika on keväällä. Minun 6 vuotta vanhoista suurin on ehkä 2,5 m korkea, mutta kasvaa aika kuivassa paikassa.
Minulla siistii jänekset 
.
Kuin myös täällä!
Täällä ei enää pahemmin, kun verkotan minkä voin.
Onko tämä eri vai sama pähkinä, joka kasvaa täällä pitkin metsiä ja olen ajatellut siirtää sitä pihalle kun siitä niin tykkään? Vai onko siitä jokin hienompi versio olemassa? Ei täällä niitä metsän pensaita jänis syö
Kyllä on sama, lounaisen tammivyöhykkeen lisäksi kasvaa Suomessa Päijänteen pohjoispäähän
suotuisille kasvupaikoilla ja maamme monissa lehtokeskuksissa on laajojakin kasvustoja.
Samaa ihmettelen, kuin Raunonruusu. En ole ikinä nähnyt jänisten vaurioittamaa pähkinäpensasta, vaikka sekä jäniksiä, että pähkinöitä on tuo meidänkin takametsä pullollaan. Onkohan tuo villinä kasvava sitten kuitenkin jotain eri laatua?
Mun pähkinäpuskista vanhempi on kasvatettu Italiasta tuodusta matkamuistopähkinästä, mutta lienee suvultaan samaa euroopanpähkinäpensasta tjsp. kuten nämä kotimaisetkin. Erityisesti se on ollut herkkusuiden kohteena, ml. pitkäkorvahortonomin ohella kuttu ja lammas. Toinen pensas on siirretty Kangasalta luonnonvaraisesta pöpeliköstä maanomistajan juhlallisesti ylös riuhtaisemana. Kertaalleen järsitty sekin.
Punalehtistä versiota en muista, mihin lienen sen istuttanut, mutta ostotapahtumasta olen kyllä varma.
Meilläkin ihan luonnonvaraista ja kyllä kelpaa jäniksille. Keväällä istutettu punalehtinen on virosta ostettu.
Yhtenä mahdollisena selityksenä tuli mieleen, että tällä nuo pitkäkorvat ovat lähes ainoastaan rusakoita. Ainakin Paulastiinan maisemissa kuvittelisin pääosan pupuista olevan metsäjäniksiä. Olisikohan niillä erilaiset makutottumukset?
Kävin kuukkeloimassa tässä välissä, ja tuli vielä yksi selitys mieleen. Rusakko syö pääasiassa heinää, ja kun täällä rannikolla ei juurikaan lumipeitettä ole, niillä ehkä riittää heinää talvellakin. Niiden ei tarvitse paljoa puunkuoria syödä. Tosin luumujen ja kriikunoiden versot niille kyllä kelpaavat.
Ikuna en ole metsäjänistä nähnyt tässä kotonurkilla, mutta rusakoita toki sitäkin useammin, vaan mistäs sitä tietää, ketä pihassa öiseen aikaan poikkeilee.
No niin, siinä sitten romuttuivat hienot teoriani! Jaa, no jäihän vielä tuo lumettomuus-teoria sentään jotenkin henkitoreisiin.
Kyllä minä luulen, että elukka kun elukka valkkaa ensin parhaat sapuskat päältä. Jos lähistöllä on pupun mielestä parempaa rouskuteltavaa kuin pähkinä, niin jättää pähkinän rauhaan.
Netistä surffailin, ja kyllä sinä A.i.k.a oikeassa olet. Eri ruokatottumukset niillä on. Rusakolle heinää ja jänölle puunoksia ja kuoria.
Mutta oisko se metsäjänis arempi kuin cityrusakko?
Rusakko taitaa kuitenkin olla se pahempi puutarhakasvien syöjä. Metsäjänis elelee pääsääntöisesti siellä metsässä 
. Rusakot täällä pohjoisessakin juoksentelevat pitkin pihoja (ja suorittavat hoitoleikkauksia).
Ai teilläkin on rusakkoja? Aina sitä uutta oppii. Minä kun luulin, että rusakoita on vain täällä viinisuolaheinän luvatussa maassa.
No siitä kai siinä tosiaan sitten on kyse, että pähkinä ei kuitenkaan ole niiden rusakoiden ykkösherkkua, ja täällä riittää ympäri vuoden parempaakin sapuskaa.
suomen luonnossa villinä kasvava pähkinäpensas on samaa lajia (corylus avellana) kuin muualla euroopassa esiintyvä. tietysti kasvin proviniessi (alkuperä) on merkityksellinen talvenkeston suhteen, sillä pohjoiset esiintymät ovat aikojen karaisemia ja luonnon valinnan kautta kasvuseudulleen sopeutuneita! varsinkin keskisuomeen mentäessä olisi suotavaa yrittää saada paikallisia kantoja. Siemenestä kasvatettuna pensas on kohtuullisen nopea hyvällä kasvupaikalla. en suosittelisi luonnosta ''ryöstämistä'', sillä meillä suomessa on säilyttää luonnon esiintymät kotipaikallaan. tietysti jos paikalla kasvaa PALJON nuoria taimia ja saatte maan omistajalta luvan parin taimen kaivamiseen niin ehkä (?) silloin... mutta sittenkin siementaimien nopea kasvu mielestäni puoltaa niiden kasvattamista siemenistä!!!!
oma kokemukseni on, että jänikset ja erityisesti rusakot mielellään käyvät ''teroittamassa'' purukalustoaan mieluusti nuoriin taimiin ja usein keväisin pensaan juurella on poikkinaisia oksia...
... mutta tämä ei kuitenkaan minulla ole taimia tappanut... pähkinä pensas kun kestää erittäin hyvin alas ''leikkauksen'' ja jatkaa uusien versojen työntämistä heti kevään saapuessa...
Punalehtistä (corylus avellana ''Fuscorubra'') euroopanpähkinäpensasta on viime vuosina alkanut näkyä myynnissä yhä enemmän ja erityisesti etelän taimimyymälöissä sitä on jo kohtuudella saatavana. itselläni ko. lajike on kasvanut mukavasti jopa kesämökillä, joka on kyyjärvellä... (v-vyöhyke)! Pitää vaan yrittää löytää pähkinälle sopiva pienoisilmasto tontiltaan ja antaa sille tarpeeksi multava, lämmin ja suojaisa kasvupaikka...
punalehtinen euroopanpähkinäpensas on huomattavasti parempi vaihtoehto usein myytävänä olevalle Corylus maxima ''Purpurea'' , sillä kun tuntuu olevan ongelmia talvehtia jo etelärannikolla!!
Lisäksi kun istutatte euroopanpahkinäpensasta tarpeeksi monta pensasta ryhmään ette voi välttyä saamasta myös niitä harmillisen hyviä ''hasselpähkinöitä'' .... 
... ryhmäksi lasken 3 ja sitä enemmän ja siten istutettuna että tuulipölytys onnistuu.. ei siis mielellään aidanteena... VAAN ryhmänä!!!
Jaa että mökki Kyyjärvellä! Taas tulvahti nuoruusmuistoja mieleen, mm. se kuinka -72 oli musta joulu, mutta järvi jäässä, ja uudenvuodenpäivänä luistelimme pitkin Kyyjärveä, teimme saaressa nuotion ja paistettiin makkaraa ja lämmiteltiin varpaita... Lämpöisiä terveisiä sinne!
Hautasin kääpiöpinserini sisaren tontille suurien ja tuuheiden pähkinäpensaiden viereen. Olisiko mitään luonnossa hyvin varjoisassa viihtyvää maanpeittokasvia, jota voisi yrittää siirtää tai istuttaa kummulle?
Olisiko joku halukas vaihtamaan tavallisen metsäpähkinäpensaan (Corylus avellana) taimia 3 tai useampia,. saa olla oma tai varastettu luonnosta. Täälläpäin kun ei kasva luonnossa , (V- vyöhyke, etelä rinne), perennojen (paratiisililja tai jotain muuta mikä kiinnostaisi) tai puiden taimiin (siperian pihta, marjaomenapuun vastaitäneitä taimia, lehmuksia, aroniaa). Tahtoisin niin mielelläni pähkinä pusikon pellon ja metsän välimaastoon. Kaikki on siemenestä kasvatettuja. Paratiisililjasta en tiedä koska kukkii, mutta on nyt kaksivuotias ja pieni mutta topakka alku (löytyi kukkapenkin laidasta kun jo luulin et se on kadonnut kokonaan).