Miten te olette hävittäneet munkinpaistossa käytetyn öljyn? Päteekö siihen sama kuin kinkunpaistorasvaan, eli ei saa kaataa viemäriin? Se on vähän hankalan juoksevaa biojäteastiaankin. Kompostia minulla ei ole.
Alkuperäinen kirjoittaja: merkurius
Kannelliseen pakasterasiaan ja tavalliseen roskiin. Ei saa laittaa viemäriin.
Mie laitoin kompostoriin, joskus olen kaatanut suoraan maahan joutomaalle.
Koirille syötän. Mutta kaataisin maahan minäkin, jos ei olisi koiria.
Öljyn voi imeyttää sanomalehteen, niin menee sinne biojäteastiaankin.
En kaataisi maahan, samanlainen ongelmahan siitä tulee kun öljyrekka kaatuu tienposkeen ja vuotaa mutta pienemmässä mittakaavassa. Kotona joskus tehtiin niin että jäähtynyt munkkiöljy ja mukana ollut joku muu öljy kaadettiin muutamaan peltipurkkiin ja siihen laitettiin joku muistaakseni haltexpala pystyyn. Siitä sai syksyn pimeiksi illoiksi kivoja lyhtyjä. Ne säilyi kellarissa. Ekoisä ei heittänyt mitään pois.
Enpä ole tuota rypsiöljyä ongelmajätteeksi ajatellut, kompostiin siis jatkossa. Eipä tuota tule kuin alle puoli litraa vuodessa vappuna.
merkurius, se rasva jähmettyy köntäksi, kun odottaa päivä pari. Ja biojätteisiin laittaisin minäkin, jos ei kompostoria ole (eikä mulla vieläkään ole).
Meillä säästettiin yhden paiston jälkeen munkkirasva, jos lähiaikoina tehtäisiin lisää munkkeja tai donitseja, voi käyttää samaa rasvaa.
Rypsiöljyrekallinen voi paikallisesti olla onkelma, mutta ei varsinainen ympäristösaaste kuitenkaan, kuten nuo fossiiliset öljyt ja niiden jalosteet… Pienet määrät ruokaöljyjä voi huoletta palauttaa luontoon.
Eikö sen öljyn voi säästää seuraavaakin paistokertaa varten?
rasvan voi kovettaa ja laittaa vaikka pakastimeen ja käyttää uudelleen… itse tosin heitin sen nyt kompostoriin.
Voi Inki, enhän minä halua kinata. Mietin vain että jos noin kolmasosa suomalaisita perheistä kaataa öljynsä ja kinkunpaistoliemensä kompostiin tai maahan sinällään, tulee siitä kymmeniä tuhansia litroja rasvaa luontoon. Ei se rypsiöljy ikävä kyllä ole biologisesti hajoavaa. Raisio on hienosti markkinoinut sitä luonnon omaksi raaka-aineeksi, mutta se ei ole "otettu maasta" joten se ei palaudu sinne takaisin. Pakastaminen kuulosti kivalta kikalta, silloin se ei härskiydy ja lapseni sanoi että miksei sillä voisi voidella grillatessa pihvejä joissa on niin paljon mausteita ettei munkinmaku varmaankaan häiritse. Hän sanoi pakastaneensa munkkirasvasta osan jääpalapusseissa ja laittavansa palan kerrallaan sulamaan salaatinkastiketta varten. Menee hyvin kun jauhaa mukaan pippuria, valkosipulinkynnen ja tipan chilikastiketta. Sen loppumoskan voi kaataa kananmunakennoon ja polttaa takassa.
Miten niin esim. rypsiöljy ei hajoa luonnossa?
Munkinpaistorasvaa on useanlaista - ei kaikki ole rypsiöljyä.
Isot rekalliset munkkirasvaa kerätään ja kärrätään jatkojalostukseen. Sieltä ainakin osa menee kosmetiikka- ja raskasteollisuuteen. Muistaakseni Hese käyttää jalostettua ja käytettyä munkkirasvaa lämmitykseen.
Ihan törkeästi lainasin tässä golfliiton sivuilta tietoa. Siinäkin puhutaan pienistä määristä, ei mistään rekan kaatumisesta. Kysymys on kaiketi siitä että kaikissa öljyissä ei ole sellaista bakteerikantaa joka hajoittaisi öljyä luonnostaan. Noissakin koneilla ei ole isoisa määristä kyse, kun vuotaa niin vuotaa. 
"
Rypsi- tms. ympäristöystävälliset öljyt eivät pilaa maata, mutta ilman kasvualustan vaihtoa, vaurioiden korjaantuminen kestää kauan. Öljyn leviämisen estämiseksi on torjuntaan ryhdyttävä välittömästi vahingon tapahduttua. Työkoneissa voisi pitää aktiivihiilipurkkia mukana.
Hoito:
1. Runsas kastelu, joka nostaa öljyn kasvuston pintaan.
2. Alueelle levitetään aktiivihiiltä tai kuivaa turvetta. Annetaan imeytyä.
3. Aktiivihiili tms. kerätään pois imeyttämisen jälkeen(Ongelmajätettä)
4. Saastunut alue käsitellään vesi-saippualiuoksella (mäntysuopa) tai läpäisevällä pintajännitettä alentavalla kostutusaineella.
5. Vahingon suuruudesta riippuen joko kasvualustan vaihto tai pinnan rikkominen, paikkokylvö ja kattaus"
Ja vielä sivistyssanakirjasta "bio- elämä-, elo-, elollista luontoa koskeva t. siitä peräisin oleva; \biologinen(biologia) ¶ Alkujaan vain kreikkalaisperäisissä sanoissa, mutta muodostunut muoti-ilmiöksi. Esim. biohajoava = biologisestihajoava = eliöiden toiminnan takia hajoava (mätänevä, lahoava tms.). "
Jospa tuo selvittäisi vähän asiaa.
Rasva härskiintyy kyllä pakastimessakin: rasvaisten ruokien säilyvyys "virallisesti" pakastimessa on 3 kk. Kovin montaa paistokertaakaan ei suositella, koska rasvaan tulee karsinogeenisia aineita pitkään paistettaessa, ja uudelleeen kuumennettaessa. Yleisten ohjeiden mukaan kotitalouksista tuleva paistorasva, munkki- tai joulukinkkurasva imeytetään paperiin ja laitetaan joko sekajätteisiin tai biojätteisiin. Leipomot ja muut huolehtivat sitten rasvansa pidemmän kaavan mukaan.
Minä en ihan vielä tuon lainauksen perusteella kyllä usko, että rypsipohjainen voiteluaine moottorikalustossa (joista kastehelmisen lainauksessa puhutaan) olisi luonnolle ihan sama asia kuin ruoanlaitossa käytettävä rypsiöljy.
Eli enpä kaataisi käytettyä biovoiteluainetta maahan, mutta rypsiöljyn saattaisin kyllä kompostoida. (muoks: maahan tuskin suoraan kaataisin sitäkään, kai sekin jotakin jyrsijää tai roskalintua houkuttaisi)
Mitenhän luonnon pikku matoset ja siilit siitä pitäisi?! Juolahti äsken mieleen kun kaksi siiliä oli kaivautunut alppikärhön alta talviuniltaan ja jotenkin tuntui että toinen synnytti. Söisiköhän ne munkkirasvaa jos imeyttäisi sitä leipäpaloihin ja veisi kärhön alle illalla. Onneksi se on niin suojainen paikka etten usko sinne kissojen tai vaakkujen yrittävän mennä. Kevät tosiaan tulee kohinalla! Eilen tässä lenteli varpushaukkoja ja pelkäsin pikkulintujemme puolesta mutta ne hävisi kuin p… saharaan jonnekin puskiin.
Laitoin rypsiöljyn pakasterasiaan ja pakastimeen. En kuitenkaan usko, että käytän sitä uudelleen. Heitän varmaan vaan roskiin.