Jaa täällä on tällainenkin keskustelu. Yleensä sanotaan, että samalla öljyllä voi paistaa 2-3 kertaa munkkeja. Rypsiöljyssä ja vastaavissa runsaasti tyydyttymättömiä rasvahappoja sisältävissä öljyissä syntyy kuumuuden vaikutuksesta transrasvoja, joita pidetään terveydelle ainakin yhtä haitallisina kuin tyydyttyneitä eli "kovia" rasvoja. Siis ovat haitallisia, mutteivät välttämättä sen haitallisempia kuin esim. rasvainen sianliha. Tuskinpa kukaan kuitenkaan niitä munkkeja vetelee niin tiuhaan, että siitä paistorasvasta olisi merkittävää terveysuhkaa. Enemmän lienee merkitystä sillä, että munkki ei muutenkaan ole ravintoarvoltaan mikään terveystuote (sokeri, valkoiset jauhot = kuitua nolla...). Satunnaiseksi herkuksihan ne onkin tarkoitettu, eikä jatkuvaan syöntiin.
Itse vaihdan munkkiöljyni joka kerta uuteen. Käytän rypsiöljyä ja yleensä paistan munkkeja vain kerran vuodessa. Suurin syy öljynvaihtoon on se, että haluan kotitekoisten munkkien maistuvan "raikkailta" eikä siltä samalta kammotukselta, mitä tehtaista tulee. Öljypullon hintakaan ei ole tälle este. Käytetyn öljyn kaadan haaleana kahvisuodattimen läpi, niin palaneet taikinat ym. poistuvat. Tämän jälkeen öljy menee mökille mm. grillin, muurikkapannun ja puulämmitteisten liesitasojen hoitoaineeksi. Onpa sillä joskus taidettu pienkoneitakin voidella. Auton tankkiin ei ole uskallettu kaataa.
Lueskelin tätäkin ketjua läpi ja ihmettelin Kastehelmisen kommenttia, etteikö rypsiöljy olisi luonnon omia antimia?? Sieltähän sitä tulee, rypsin siemenistä, että mihin tietoon varsinaisesti perustat väitteesi?
Kuule Tuulia-tuu, ihan puhtaasti tietoon eikä luuloon. Maaperästä on kotoisin monta muutakin ainetta jotka ovat myrkkyä, samoin kasveissa on pilvin pimein aineosia jotka on tappavan myrkyllisiä. Kun lukee ja ottaa selvää asioista eikä perusta oletustaan mutu-tietoon, rypsiöljyn ongelmallisuukin selviää. Kerroin jo aiemmin mitä ns luonnonmukainen aine aiheuttaa joten lue ne uudelleen läpi jos et ymmärtänyt. Ongelmajätelaitokselta ja moottorien valmistajilta saa lisää tietoa jos asia enemmän kiinnostaa.
Minä en muuten väittänyt vaan kerroin ja aika perusteellisesti, sen mitä keskivertosuomalainen kukkienkasvattaja on asiasta yleensäkään kiinnostunut (jos on ollenkaan) ja jos on enemmän kiinnostusta, tietoa löytyy hakemalla. Eli kaikkea mitä maasta saadaan kaivettua, ei sinne voi takaisin laittaa ilman puhdistamista. Onhan se rypsiöljy hyvää leivän päällä mutta koneet se särkee. Se miksi se ei ole ongelmajätettä kun se menee suoliston läpi johtuu suoliston bakteereista, mutta niitä bakteereja ei ole maaperässä jolloin se ei toimi samalla lailla hajottajana. Koneet ei pyöri Keijulla eikä sekään suoraan paketista luontoon kuulu. Koittakaa kastella jotain kasvia pelkällä rypsiöljyllä niin näette mitä biologista kasvuvoimaa siitä saa.
“Koittakaa kastella jotain kasvia pelkällä rypsiöljyllä niin näette mitä biologista kasvuvoimaa siitä saa.” kastehelminen, mitä ihmettä tällä heitolla yrität todistella?
Juu, kannattaa koittaa kastella kasveja vaikka pelkällä vahvalla lannoitevedellä, niin silläkin ne saa hengiltä Ja jos ihminenkin syö vain yhtä ainoaa ruoka-ainetta, niin myös on hengenlähdetys enemmän kuin mahdollista.
Tässä taitaa mennä nyt munkkiöljyt ja muut öljyt vähän sekaisin. Jo vuosia sitten todistettiin, että koneiden voitelu pyörii kyllä rypsiöljyllä, ongelmia tuli esim metsäkoneissa eniten siitä, että kaikki hydrauliikan letkuissa käytetyt kumilaadut eivät kestäneet. Eikä toki tekniseen käyttöön tarkoitetut öljyt ole samaa keijua ja kultasulaa kuin ihmisravinto. Ajatuksena vain se, että kasvipohjainen tuote luontoon joutuessaan on kuitenkin vähemmän paha juttu kuin maaöljy mutta ei se todellakaan sitä tarkoita, että öljyjätteet vain kipataan pihanperälle. Voiteluöljyihin liukenee jo melkoinen määrä epäpuhtauksia, esim metallia voideltavilta pinnoilta. Ja ihan tiedoksi Kastehelmiselle, on tullut jonkun verran oltua tekemisissä em. tuotteiden kanssa eli ei tämä ihan mutu-tietoa ole. Ehdottaisin myös pientä lähdekritiikkiä
Ja mitä tulee pieniin ruokaöljymääriin, talvella menevät nätisti poltossa puukattilassa täälläkin ja kesällä häviävät tuota pikaa kompostiin.
En haluaisi alkaa kinaamaan tästä asiasta joka kuuluu ehkä paremmin tuonne jonnekin rähinäpuolelle. Oletat että minulla on tietämystä asiasta sen verran kuin keittiössä keskimäärin ja siksi en ala kinaamaan asiasta enempää. Lähdekritiikistä taas sen verran että mainittu yhtiö on ainoa tässä maassa joka on tehnyt ns biohajoavaa öljyä sitä mainostaen joten se ei liene suuri salaisuus. Ei myöskään se että raskas teollisuus ei ei käytä sitä. Jos haluat jatkaa tuota kaivelua toivon että jatkat sitä jossain muualla, vaikka siellä missä olet ei-mutu-tietosi saanut.
Vapaan sanan aihe "Keittiössä - Paistoöljyn ja -rasvan hävittäminen" ei varmaan ole kinastelun ja sen kautta pahan mielen arvoinen ? Ehdottaisin että aihe jäisi takavasemmalle ja vaikka Suomen tällä hetkellä kovasti kuuma kesä saisi huomiomme Ei huonoimmasta päästä oleva mielenkiinnon aihe
Mitenkään muuten aiheeseen puuttumatta, tuli mieleen kun vuosia sitten meillä kävi vanhempi mies ensimmäistä kertaa kylässä ja kahvipöydässä kysyi, onko meillä kermaa. Sanottiin, jotta valitettavasti ei, kevytmaitoa on tajolla valkaisuaineeksi. Pappa harmitteli, ettei ollut tullut ottaneeksi tällä kertaa vuohiensa maitoa mukaan kahviin laitettavaksi, koska rasvaahan olla pitää… kuultuaan, että mieheni käyttää ruokajuomanaankin vain rasvatonta maitoa, hän ojensi oitis: Eihän sitä pijä juuvva, sillähän myrkytetään omenapuitakin!
Eli mikä on toisaalla terveydeksi, on toisaalla myrkkyä… ; )
Yritin sitten etsiä tutkimusartikkeleita kasviöljyjen biohajoavuudesta, mutta tosi vähän onnistuin löytämään julkaisuja, joissa asiaa olisi tutkittu nimenomaan maaperässä tai kompostissa.
Yhdessä tutkimuksessa todettiin, että kasviöljytuotannossa syntyvän jäteaineksen rasvat hajoavat tehokkaasti (72-81%:sesti) kotitalouskompostissa viidessä kuukaudessa (Abouelwafa R, Baddi GA, Souabi S, et al. Aerobic biodegradation of sludge from the effluent of a vegetable oil processing plant mixed with household waste: Physical-chemical, microbiological, and spectroscopic analysis. BIORESOURCE TECHNOLOGY Volume: 99 Issue: 18 Pages: 8571-8577 Published: DEC 2008).
Toisessa tutkimuksessa todettiin, että luonnontilaisessa (suomalaisessa?) metsämaassa rypsiöljypohjaiset voitelutuotteet hajoavat kehnosti (Kaakinen J, Vähäoja P, Kuokkanen T, Roppola K. Studies on the effects of certain soil properties on the biodegradation of oils determined by the manometric respirometric method. JOURNAL OF AUTOMATED METHODS & MANAGEMENT IN CHEMISTRY, Volume 2007 Article ID 34601, 7 pages, doi:10.1155/2007/34601).
Mitä tästä päättelen: Jos minulla kertyisi paistoöljyä niin paljon, etten sitä saisi edellisessä viestissäni mainittuihin käyttötarkoituksiin kulumaan, olisivat mielestäni parhaat vaihtoehdot 1) polttaminen (esim. puiden seassa) tai 2) kompostointi. Ennen tämän keskustelun lukemista ajattelin, että maahan kaataminenkin olisi ok, mutta nyt lukemani perusteella suosisin ensisijaisesti polttamista tai kompostointia. (Ei se ruokaöljy maaperässä myrkyllistä ole, mutta kun kerran hajoaminen on huonoa…)
Täällä aiemmin asiasta väitelleet voisivat toistensa panettelun sijaan antaa vinkkejä hyvistä asiaan liittyvistä lähteistä. Luen mielelläni ja opin lisää.
Tigrella oli kertonut aikalailla selvästi asian ja vastaan vielä kerran kun kysyttiin.
Rypsiöljyn tripologiset ominaisuudet on huonot. Kuormankantokyky on huono. Kiinnittyminen metallipinnoille huono. Molekyylirakenne muuttuu kuorman ja lämmön vaikutuksesta. Molekyylirakenteen muutokset on pysyviä. Öljy hartsaantuu kiinni esim. kiveen (jos kaataa kalloille ruokaöljyä, se ei lähde siitä juuriharjalla eikä painepesurilla). Sädesienet ja bakteerit toimii hajoittajina, mielellään kannattaa kaataa pimeään täi hämärään paikkaan (kompostorissa se saattaa tukahduttaa bakteerit, ilmastointia pitäisi lisätä). Suomessa toimiva nimeltä mainitsematon tehdas lisäsi teollisuuden käyttöön meneviin liukuvoiteisiin myrkyllisiä lisäaineita, useita, kutakin hyvin pieniä määriä, alle prosentti kutakin, jotka ei olleet biologisesti hajoavia eikä ekologisesti inerttejä. Siitäkin löytyy lisää tietoa netistä jo vuodelta -99 jos muistan oikein.
Useat yliopistot ympäri maailmaa ovat tutkineet kasvi- ja eläinkunnan rasvojen ja öljyjen sopivuutta eri tilanteisiin ja näistä löytyy runsaasti tietoa eri kielillä.
Omatoimisuus tiedon etsinnässä tuottaa tuloksia joten jos asia kiinnostaa, tietoa on. Kukin päättäköön itse miten kotitalousjätteensä hävittää. Joka tapauksessa jos kaataa maahan, kannattaa levittää mahdollisimman laajasti että bakteerit nopeammin hajottaa ja jos kaataa könttinä, bakteerit tekee työtä pinnalla mutta sisus jää ikään kuin pulloksi ja hajoaminen kestää huomattavasti kauemmin.
Helle tuntuu lämmittävän nyt aivoja samoin kun talvi jäädyttää, joten tässä tehtiin kärpäsestä härkänen. Toivon ettei kukaan loukkaantuisi asiasta enempää. Asia on minullekin tuttu eikä mutu-tietoa. Nyt vaan biitsille!
Tämä ketju koskee kuitenkin ruoanlaitossa käytettäviä paistoöljyjä. Ruokaöljyn hajoamisesta maaperässä tai kompostissa en juuri onnistunut löytämään tutkimustietoa (etsin mm. Web of Sciencesta hakusanoilla vegetable oil/cooking oil + biodegradation). Nuo em. löytämäni artikkelit antavat ruokaöljyn hajoamisen arviointiin vain osviittaa, sillä tutkittu materiaali ei ole puhdas ruokaöljy. Kuulostaa kyllä ihan uskottavalta, että suomalaisessa metsämaassa rasvojen hajoaminen on huonoa, koska maaperä on liian hapanta ja vähäravinteista suosiakseen hajottajien kasvua ja entsyymitoimintaa. Toisin voi olla asian laita puutarhamaassa, jossa pH on neutraalimpi ja ravinteita saatavilla. Tuntuisi kuitenkin järjettömältä viedä paistoöljy kanisterissa kaatopaikalle, kuten HSY sivuillaan kehottaa tekemään. Kaatopaikalla nyt tuskin on senkään vertaa oikeanlaisia mikrobeja ja olosuhteita, joissa ruokaöljy hajoaisi. Onhan tämä tietty mitätön asia kaiken sen sekajätemoskan keskellä, mutta periaatteesta kuitenkin. Onneksi täällä on näitä muitakin käyttö/hävitystapoja tullut esille. Mielestäni ei ihan näillä eväillä voida vetää ruokaöljyn hävityksestä lopullisia johtopäätöksiä, joten jos joku asiasta tutkimustietoa löytää, niin laittakaa vinkkiä/linkkiä. Itselleni ei ainakaan todisteeksi riitä se, että joku vakuuttelee tuntevansa asian, vaan haluan itse nähdä mustaa valkoisella ja tehdä siitä päätelmäni. Asian spekulointi on ollut mielenkiintoista ja herättänyt uusia ajatuksia sekä toisaalta myös osoittanut, ettei tällaisia asioita aina voi päätellä pelkästään arkijärjellä.
Hei, minä kuulin että munkkiöljyä voi polttaa ulkotulissa.Oltiin ystäväpariskunnan kanssa polttamassa kokko, eli vanhoja ladon hirsiä,niin siellä tuli puheeks.Kuulemma teollisuus käyttää ylijäämä rasvoja ulkotuliin, ne kuulemma joskus haiseekin munkkirasvalta. En lukenu koko ketjua läpi ,ehkä joku oli siitä jo kirjoittanutkin,pisti vaan silmään,kun nyt viikonloppuna siitä kuulin,ja itsekkin sitä olen joskus miettinyt. Täällä Suomessa me ollaan niin tarkkojakaikesta ,ja se on tottakai hyvä asia. Täällä ei saa roskia polttaa ,mutta Kreikassa palaa vuorilla tulet yötä päivää ,ainakin kaksi vuotta sitten. Samassa EUssa ollaan.
Alkuperäinen kirjoittaja: Tuntematon tai poistettu käyttäjä
? Ehdottaisin että aihe jäisi takavasemmalle ja vaikka Suomen tällä hetkellä kovasti kuuma kesä saisi huomiomme
Ei huonoimmasta päästä oleva mielenkiinnon aihe 
