Nuu, kiitos kun siirsit viestini oikeaan paikkaan. Viippu, harmillista, kun talvi turmelihienon luomuksesi. Joku muuten kertoi täällä, että vie puut kellariin talveksi. Täytyyhän niiden selvitä talven yli, kun täällä ainakin lehtihaastattelussa mainittu ranualainen kasvattaja sanoi käyttävänsä ihan tavallista kiiltävälehtistä luonnonpajua. Ja oli kuvassa komean näköinen. Leikkelee kuulema latvan syksyllä.
Jestas kuinka ihanaa!!!
Jokos ootte keränneet pajua? Mun pitäs hakea ja tehdä parin plikan kanssa tommoset pajupuut. Vanhat on jo niin huonossa hapessa. Onko kukaan keksiny jotain uutta ideaa, jota vois kokeilla?
Tässä memulille pikkutyö mistä alkaa.
Varmasti Memulilta tuo onnistuisikin.
Voi härrekuudi, ei noin vaikeeta! Ikuna en lähtis edes yrittämmää.
Eilen kävin pajuja keräämässä. Täällä kun on nyt ikuiset hankikelit, niin liikkuminen on helppoa ja pajupensainkon tyvet ovat jo paljastuneet alhaalta asti leikattavaksi. Luvallisia paikkoja täällä ovat pienvenevenesataman aallonmurtajat: sieltä on raivaussahalla hankala työmiesten pusikkoja leikata joten samalla pajunkeruulla estetään pusikoituiminen. Ehtona on kerätä siististi oksasaksilla. Olikin mahtavan pitkiä, suoria ta tasakokoisia pajuja, kuin viljeltyjä. Odotan nyt päivän lämpenemistä päästäkseni patiolle istumaan ja näpräämään.
Mitäs valtsu meinaat näprätä?
Belgialaisia pajupuita ensimmäiseksi, ne koukuttavat kovasti. Muutaman pajupallon tarvitsen myös tolpan nokkaan. Ehkä teen tuoreesta pajusta jonkin korinkin istutuksille, ettei ristikkopohjan tekniikka pääse unohtumaan.
Tämmöisen hameenkin osaisin tehdä pajuemännälle, mutta yläosaan tarvittavaa niintä ei tommoisia määriä kyllä tee mieli ostaa, eikä osaa tehdä
muoks. Mumimyyn kuvassa edellisen sivun eläreunassa on vissiin tämän emännän serkku.
Jos nyt kerään pajua,niin onnistuuko punonta heti ilman vedessä uittamista?
Rannassa on vaikka millä mitalla ja on myös ihan oikeaa koripajuakin pari puskaa kasvamassa,joskus vuosia sitten aika paljon,tuli hommattua,kun oltiin k-opiston parin päivän kurssilla,mutta monien sattumien takia on jäänyt harrastamatta.Periaatetta tiedän jonkunverran.Tuli mieleen tuosta Valtsun jutusta,nyt kun on nuo tosihyväät hankikantoset,saa mennä ihan mihin tahansa,potkurikin on hyvänä apuna.
Pajusydämistä on varmasti helppoa lähteä liikkeelle.
tässä teemaan toisaalle kirjoittama juttu
jos linkki ei vie ihan oikeaan kohtaan niin kohtuu lähelle kuitenkin, luulisin
Minäkin vasta nyt luin tarkemmin Teemaan pajukorijutun, ensin ajattelin että hän laittaa talvella ulos pakastumaan jotain noihin koreihin. Tuohan onkin hieno idea tehdä koreja, liiterissä on kolme korinrunkoa odottamassa kyytiä kaatikselle, ne täytyy nyt pelastaa.
Olipas kivoja nuo korit.
Kun nyt tuoreena punoo, niin pääsee vähällä vaivalla. Kutistuvat kuivuessaan, joten mitään tasatiivistä, siistiä sisällä käytettävää ei tule ilman kuivausta ja liotusta. Vaan puutarhaan pajukartiot ja muut köynnöstuet tarpeeseen syntyvät tuolla auringossa istuskellen.
Kävin eilen Kotkan naistenpankin myyjäisissä ja sieltä tarttui mukaan 2 pannunalustaa. Kangaspuissa kudottuun tekstiiliin oli tekovaiheessa laitettu pajunoksia. Minulla on tapana pitää kotona pientä varastoa lahjoja. On sitten mistä ottaa, kun tarvetta ilmenee.
Meille syntyi tälläinen sipuli viikolla, malli näin viime kesänä Tanskassa.
Olis joskus hauska kokeilla punoa vaikka joku lintu pajusta. Yhdessä puutarhalehdessä oli ohjekin noin suunnilleen sorsan muotoisen linnun punomiseen. Mutta en mä ymmärtäny sitä ohjetta - siinä käytettiin jotain termejä jotka on tuttuja punojille, mutta tällaselle joka ei ole koskaan hiirenmattoa kummempaa punonu, täysin hepreaa. Onko jossain netissä tosi selkeää ohjetta, jonka mukaan aloittelijakin osais tehdä pajusta linnun?
http://www.pinterest.com/pin/316870523753330942/
Täällä mallia upeasta pajutyöstä. Ei vain meidän vajaan metrin mittaisista luonnonpajuista tälläistä saa.
Otin valokuvasta tämän kuvan, jos olisi yhtään apua linnun tekoon.
Aloitin tekemisen keskeltä. Styrokslevyyn pistelin reikiä n.7 sentin välein. Pistelin pajut vuorotellen tyvi- ja latvapuoli edellä niin että jäivät osapuilleen puolivälistä pajua levyyn kiinni. Sitten lähdin pujottelemaan linnun keskeltä, suunnilleen tuon punaruskean raidan kohdalta kohti nokkaa. rinnan kohdalla katkoin paksumpia tyviä pois ja otin käyttöön hennompia vitsoja. Kaulassa oli enää muutama "loimi". En muista lisäsinkö pään kohdalla loimia, lopetin etuosan koukkunokkaan.
Sitten otin styroks-levyn pois ja tein takaosan kaventaen ja alapuolelta taivutin loimet kohti pyrstöä. Lisäsin pitkät pajut pyrstöksi.
Tuolla tavalla saisi komean metson, kun peräpeilin kohdalla lisäisi alapuolelle uudet vahvat loimet, katkaisisi yläpuolen oksat ja tekisi ison viuhkapyrstön pystyyn.
Jalat lisäsin lopuksi, työsin loimet linnun kahtapuolta ja pujottelin paikoilleen. Rautalanka oli tukena että komistus pysyi pystyssä. Kestihän se vuosia, nyt on pajulintujen taivaassa.