Isältä saatu punainen.
Tuli vissiin sipulikukkia lannoitellessa liikaa lannoitetta palavarakkaudelle. Ovat toistametrisiä hujoppeja nyt kukkiessaan. Tosin suurin osa pysyy silti omin neuvoin pystyssä.
Oulunseudulta, tosi ihana yhdistelmä tuo palavarakkaus ja koreakärsämö ! Viimekesänä yritin samanlaista, mutta koreakärsämöstä tuli vallan muuta ; ruipeloita yksinkertaisia…
Olen itsekin himoinnut tuota punaista väripilkkua pihaani ja kälyltä sitä saisinkin, mutta olen vähän epäröinyt, kun mulla on tarjolla vain varjoa ja puolivarjoa. Aika monet kukat pärjäävät ja kukkivat puolivarjossa, mutta varret kasvavat pitkiksi ja hennoiksi etsiessään aurinkoa. Minkalaisissa paikoissa penttiläisten kukat kasvavat, tarttevatko kokopäivänaurinkoa?
Kai se hyvin auringossa pärjää jos on kasveja vierellä varjostamassa juuristoa. Mulla on viimekeväiset siemenkasvatustaimet täydessä paahteessa miltei koko päivän. Kukkia ei vielä näy mutta ihan ok ovat siinä pärjänneet.
Kun mun ongelma oli just päinvastainen, eli mulla ei ole yhtään paahteista tai edes kunnolla aurinkoista paikkaa pihassa. Eli kasvaisiko puolivarjossa? Ja toinen juttu, kun palstalla on käynyt ilmi, että joittenkin kasvit tarttevat tukea, toisten pysyvät pystyssä omin neuvoin. Korreloiko tää mitenkään kasvupaikan aurinkoisuuden kanssa?
Luinpas mönkään ton sun kirjoituksen, sori.
Minulla kasvaa osa auringossa ja osa puolivarjossa, molemmissa kukkivat hyvin ja kasvavat pitkiksi hujopeiksi. Penkin reunassa olevan puska jossain vaiheessa kaatuu aina polulle, mutta sekapenkeissä esim. päivänlilja kaverinaan pysyvät kyllä pystyssä. Tuulelta suojaisessa paikassa myös pysyy paremmin pystyssä.
Minulla kasvaa aivan paahteessa, aurinkoisina lämpiminä päivinä lehdet vähän lurpottaa, mutta en kastele! Kasvaa metriseksi, eikä tarvitse tukemista. Voi sitä varmaan olla eri kantaakin, toiset pysyvät pystyssä ja toiset eivät? Kotipaikallani oli sellaista joka ei kasvanut niin korkeaksi, mutta kaatuili. Ja oli puolivarjossa.
Tänään tihkussa ei rakkaus oikein hehkunut... Kaatuilu on vaivana näilläkin, ihmekö se kun kasvavat kilpaa mittaa parimetristen ritarinkannusten kanssa. Maa oli alkujaan liian terästettyä niille ja vaikka pariin vuoteen eivät ole saaneet mitään herkkuja niin olemassaolevaa vararavintoa riittää.Paikka on muuten aurinkoinen ja kuivakin. En kastele, se saa ne lakoilemaan entistä innokkaammin ja kamppaavat vieruskaveritkin mukaansa.
Taisi olla multa saatu, mutta ehkä ens vuonna jo on suuressa loistossaan, niinkuin tämä, samoja taimia.
Tässä mun viime vuonna kasvattamani valkoinen palavarakkaus. 
Näitäkin olen sitaissut ympäriinsä vaikka niillä ei ole tukikeppiä. Luulen, että palavatrakkaudet lakoavat enemmin kun niitä höystää ja kastelee runsaasti, on kyllä vain minun olettamukseni. Tänävuonna kukkivat kyllä edellisvuosia isommilla kukillal
Minun oma kokemus kertoo samaa. Vanhassa pihassa umpisavessa kasvoi palavarakkaus komeana ja tanakkana (ja maa muuten oli semmoinen että siellä ei paljon mikään säilynyt hengissä). Nykyisessä penkissä: Muhevaa kompostimultaa, savea ja hepankakkaa-rötköttävät mokomat pisin maata 
Tää nyt ei oo häävi kuva mutta tänä vuonna palavatrakkaudet ylsivät lähemmäs 170cm 
Maa on savensekasta multaa ja paikka aurinkoinen, tosi hyvin pysyivät myös pystyssä. 
Palavarakkaus on sinnikäs, katsoin tuttavan kotipihaa, siellä ne kukkivat kaiken rikkaruohoarmeijan ympäröimänä loisteliaasti, penkkiä ei ole hoidettu ainakaan 10 vuoteen. Pikkuhiljaa alan enempi ja enempi tykästyä maatiaisperennoihin jostain syystä…
Palavarakkaus kuuluu ehdottomasti minun suosikkeihini... niin helppo ja kukkii pitkään. 
olishan se NIIIN hienoa laittaa tuota valkoista palavaarakkautta myös pihaansa… ja PALJON!!! Taimia on vaan heikosti löydettävissä… :O((
Huuto.netistä löysin valkoisen palavanrakkauden siemeniä, saa nähdä kasvaako niistä sitten valkoisia vai jotakin muuta.
Valkea on paljon huonompi kun punainen. Rötkömpi ja kukka muuttuu nopeasti vanhan näköiseksi.