Ilimeisesti 
HAITALLINEN VIERASLAJI: Jättipalsami, Impatiens glandulifera
Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Jättipalsami on Aasiasta kotoisin oleva, yksivuotinen, palsamikasveihin (Balsaminaceae) lukeutuva mehevävartinen ruoho. Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voivat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvien keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Suurikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami ei siedä kuivuutta ja se kasvaa huonosti karuilla kasvupaikoilla.
Jättipalsami lisääntyy ja leviää ainoastaan siemenestä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksilöt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Siemenet sinkoutuvat ympäristöön jopa seitsemän metrin päähän. Jättipalsamilla on lyhytikäinen siemenpankki ja useimmiten siemenet säilyvät maassa itämiskelpoisina vain parin vuoden ajan. Tosin tämä voi vaihdella kasvupaikassa riippuen ja sopivalla kasvupaikalla siementen on havaittu säilyvän neljän vuoden ajan.
Jättipalsamin saattaa sekoittaa alkuperäislajistoomme lukeutuvaan lehtopalsamiin (I. noli-tangere ) sekä vierasperäisiin lännenpalsamiin (I. capensis) ja rikkapalsamiin (I. parviflora ). Lajit ovat kuitenkin erotettavissa lehtien ja kukkien värin perusteella, esim. ainoastaan jättipalsamin kukat ovat punertavat, muilla keltaiset.
Jättipalsamin torjunta kannattaa aloittaa ennen kukintaa ja siementen kypsymistä. Oikea ajoitus on torjuntatyössä tärkeää.
