Kylvin vahapapua kesäkuun 10 päivän tienoilla kasvimaahan. Tein savimaahan vaon jonka täytin kasvuturpeen ja savimaan seoksella. Lisäksi peruslannoitetta. Lähtihän ne kasvuun, ei siinä mitään. Mutta ensikertalaisena kyselen että kasvaako papu TOSIAANKIN niin hitaasti että korkeutta sillä ei ole juuri ollenkaan, ja isompien alkulehtien lisäksi vasta nyt näyttää tulevan lisälehtikasvua niiden keskustaan.
Pussin kyljessä sanotaan että pitää laittaa 2 metriä korkea tukikeppi että pavut saavat varmasti aurinkoa. Tuntuisi aikalailla naurettavalta tökkiä sellaisia keppejä sinne taimien väliin, kun korkeus parhaimmillaankaan ei ole varmaan kuin 5 cm.
Kasvupaikka on aurinkoinen ja tuulinen, ja yritän kastella niitä silloin tällöin, en kuitenkaan ollenkaan joka ilta vaan ehkä max. kerran pari viikossa. Yöt ovat olleet aika kylmiä tähän saakka (Kymenlaakso), saattaisiko se vaikuttaa kasvuun? Papujen viljelyä jo aiemmin kokeilleet, antakaa toivoa tai murskatkaa satotoiveet
Kyse saattaa olla salkopavusta eikä pensaspavusta. Salkopapu kasvaa korkeaksi, mutta on hitaampi ja vaivalloisempi kuin pensaspapu (molemmat ovat kyllä samaa lajia). Uskoisin satoa vielä tulevan vaikka olisikin salkopapu. Itse en enää salkopapua kasvata, koska kokemukset eivät olleet eritysen myönteisiä. Kylmät saattavat papuja vioittaa ja hidastaa.
Siemenpussien kylvö- ja kasvatusohjeissa voi lukea ihan mitä tahansa, useammankin kerran olen hihitellyt käännöskukkasia noissa teksteissä.
JOS kyseessä on ihan oikeasti vahapapu niin kyllä senkin kasvu on alkuun aika hidasta. Puska ei puolta metriä korkeammaksi edes kasva.
Kyvlvin omani toukokuun lopulla, itivät nätisti mutta kesäkuun hallat nipsaisivat jopa harson alle. Osa kuoli, osalla pysähtyi kasvu täysin. Kuivuuskin on niitä kiusannut, joten vasta toiset varsinaiset lehdet sirkkalehtien lisäksi on meneillään.
Jos siemenet on saanut itämään, voitolla jo ollaan, sillä usein (ilmoista ym johtuen) ei tule edes taimia. Kylmä ja märkä ovat huono yhdistelmä pavuille. Nyt vaan toivotaan oikein lämmintä kesää ja syksyä, jotta pavuista voisi nauttia muutenkin kuin niitä hoitamalla.
V-vyöhykkeellä useita vuosia papuja kasvattaneena ja satoa saaneena vinkkaisin että kannattaisi pitää harsoa niin pitkään kuin mahdollista. Se nopeuttaa kasvua. Itselläni harso on vieläkin, löysästi laitettuna jotta pavut sopivat olemaan alla. Poistan harson vasta kun alkavat kukkia. Niin ja heinäsilppua olen laittanut katteeksi juurille heti kun ovat itäneet, se pitää kosteuden ja lannoittaa eikä tarvitse kitkeä.
Vahapapu voi olla vain 20-30 senttiä korkea ja silti tuottaa kunnolla satoa. Papuhan vaatii lämpimän maan itääkseen, itse kylvän vasta kesäkuun puolenvälin paikkeilla ja hyvin ehtii. Nyt on keltaista vahapapua, vihreää ja punaista ja violettia pensaspapua, sekä muutamanlaista salkopapua + härkäpapua (tuo viimeisin laitettu perunan kanssa jo aiemmin keväällä kun ei ole kylmänarka).
Oulunseudun vihjeet aion painaa mieleeni. En ole oikein tahtonut saada mitään papuja itämään, ovat varmaan kylmettyneet. Täytyy siirtää kylvöajankohtaa vielä myöhäisemmäksi. Ja se harso.
Juu, täälläkin sekä pensaspapu, että salkopapu piti korjata kylvöksiltään. Osa siemenistä ei siis itänyt, enkä tiedä missä vika, kun oli normaalia lämpimämpi kevätkin. Noh, nyt niitä sitten kasvatellaan ja normaalisti sato on ollut aivan hurja, vaikka olisi ollut kasvamassa vaan 6 salkopavun tainta! Toivottavasti myös tänä vuonna!
Temskukka, niissä on myös erittäin hieno tuoksu, joka salaperäisesti jostain leijailee nenään tyynenä kesäisenä iltana...
Tein joskus etsiä hetken, ennen kuin keksin tuoksun lähteen. Samaan tapaan tuoksuu muuten perunankukkakin. Sitä vain ei juuri tavallisesti tule haisteltua...
Oulunseudulta, pavuista vielä. Kipaisin ihan pellolla katsomassa mitä niissä siemenpusseissa sanotaan, ja siellä on siis "Vahapapu, korkea haricot-vert tyyppinen laji (mitä ihmettä sekin tarkoittaa?), palot keltaiset ja hyvälaatuiset". Sen kasvusta tuossa ketjun alussa kyselinkin, kun on niin hidasta mielestäni. Pussissa tosiaan lukee että tarvitsee 2 metriä korkeat tuet jotta saa mahdollisimman paljon aurinkoa. Toiveikkaasti onkin kasa pitkiä keppejä syrjemmällä odottelemassa...
Toinen papu jota siellä on on "Pensaspapu Borlotto Firetongue, punakirjavat palot". Se on ihan yhtä pieni vielä kuin vahapapukin. OLi jännät siemenet, valkoiset punaisin täplin.
Eli kun sinä pidät vieläkin sitä harsoa papujen päällä, kerropas onko kasvu yhtään vauhdikkaampaa? Papusi kuitenkin asustavat paljon pohjoisemmassa kuin meikäläisen. Kasteletko niitä kuinka usein?
Härkäpapukin on ensimmäistä kertaa kokeilussa, ja sen kasvussa ei ole valittamista. Ovat ehkä jotain puolimetrisiä ja kukkia täynnä. Eli jotain onnistumisen elämyksiä lienee kuitenkin papumaailmassakin odotettavissa
Tiedättekö, minä voisin tänään mennä töistä kotiin, juoksen autosta talon läpi potageriin ja jo kaukaa syöksyä kuin pesäpalloilija härkäpapujen eteen ja sitten haistelen tuoksua.
Muistakaa pavunkasvattajat että maan on oltava tarpeeksi lämmin ennen kylvöä, tai kylvökset mätänevät! Suurin osa kylvää liian aikaisin ja sitten ihmettelee missä vika. Maan lämpötilan on oltava useimmille lajikkeille vähintään 15 astetta! Siis maan lämmön ei ilman. Ja maahan lämpiää hitaammin kuin ilma. Joten meidän korkeuksilla se on vasta kesäkuun puolenvälin jälkeen kun kannattaa edes harkita papujen kylvämistä. Ja monet papulajit ovat kylmänarkoja itämisen jälkeen, joten harsoa suosittelen.
Nuu, minäkin laitoin tänä vuonna tuota Borlotto Firetongue-papua, ensimmäistä kertaa joten siitä ei ole vielä kokemuksia. Haricot vert tarkoittaa vihreää papua, eli siis kyseessä on vihreän pavun tyyppinen keltainen vahapapu. Korkeudesta en uskalla sanoa tuleeko noin korkeaksi, mutta sittenpähän sen näkee.
Tänä vuonna siirryin kiertoviljelyyn joka tarkoittaa sitä että jaoin kasvimaan 4 lohkoon joista yhdessä on porkkana ja sipuli, toisessa peruna (+härkäpapu), kolmannessa pavut ja neljännessä kurkut, tomaatit, kesäkurpat sun muut. Eli siis pavut ovat ensimmäistä kertaa kaikki samassa paikassa, yhden suuren harson alla (papualueen koko on yli 10 neliömetriä). Aiemmin niitä oli rivi siellä, toinen täällä, ympäri sadan neliömetrin kokoista kasvimaata joka paikassa mihin oli aukkopaikkoja jäänyt. Tästä syystä osa jäi yleensä aina ilman harsoa, kun ei lyhyille erillään oleville riveille viitsinyt alkaa isoa harsoa laskostelemaan. Harson alla olleet kasvoivat suuremmiksi, kukkivat aiemmin ja tekivät paremmin satoa verrattuna niihin jotka eivät olleet harson alla. Tämä voi osittain johtua myös siitä että en kastele niitä istutuksen jälkeen kuin pari kertaa kesässä, myös viime kesänä joka oli ennätyskuiva, ja harson alla katekerroksen suojassa pavuntaimet eivät päässeet kuivumaan. Vastaavasti kylmänä kesänä harson alla on mukavan lämmintä.
Kasvimaan alla on paksu kerros savea, se pidättää hyvin kosteutta. Hiekkamaalla pitäisi varmaan kastellakin.
Sellainen lisäys vielä että mummoni neuvoi papujen kylvöajan näin: kun hypistelet pussia ja mieli tekisi mennä jo kylvämään, odota vielä kaksi viikkoa ja kylvä vasta sitten.
Ei ikinä kannattaisi mennä kehumaan mutta olen kasvattanut papuja jo useita vuosia, ja aina ovat itäneet heti ensimmäisellä kylvöllä. Joissakin asioissa laiskuus (en jouda vielä kylvämään) ja huonomuistisuus (apua, unohdin kylvää pavut) kannattaa
Minä olen aina idättänyt pavut täällä kotona isoissa muoviastioissa ja siirtänyt ne palstalle vasta joskus kesäkuun 6:n päivän jälkeen. Ja aina ovat lähteneet hyvään kasvuun, aluksi olen pitänyt harsoa muutaman päivän niitten suojana etteivät linnut käy niiden kimpussa häärimässä. Taas on hyvä papusato luvassa. Mulla on muistaakseni neljää lajia, hyötykasviyhdistykseltä ostettuja osa (ainakin Primel joka tuottaa hurjasti satoa ja kaiken lisäksi vielä aikaisin) ja osa muita. Salkopapua en enää viitsi kasvatella ja noista Borlotto-tyyppisistä ei taas tavallisena kesänä ehdi tulla kunnon satoa edes täällä Espoossa. Ensi keväänä kokeilen kasvattaa niitä tuolla hyllykasvarissa jo toukokuun alusta, josko sitten kesä riittäisi niillekin.
Meikä viljelee III-alueella paikassa jossa IV-pienilmasto.
En koskaan liota papuja ennen kylvöä, ne nimittäin eivät sitten idä vaan mätänevät, olivatpa sitten sisälla, kasvihuoneessa tai ulkona. En tiedä miksi lähes kaikki puutarhakirjat neuvovat liottamaan kun ei siitä kerran mitään tule.
Kylvän vaha- ja pensaspavut mataliin harjuihin ja harso päälle, kylvän yleensä kesäkuun kymmenennen päivän hujakoilla kun maa on lämmennyt. Tänäkin vuonna itivät hienosti mutta se halla, se halla. Papu on kyllä kaikista kasveista arin sille, en olisi uskonut että -1 astetta riittää palelluttamaan taimet harson alla.
Minäkin käytän ruohosilppukatetta papumaalla. Joidenkin alan kirjojen mukaan se lisää homevaaraa sadonkorjuuaikaan mutta eipä meillä ole siitä ollut ongelmaa, tosin alkusyksyt ovat olleet niin kovin kuivia jo monena vuonna.
Edellisvuosina on satoa saanut liiankin kanssa, eli n 20 rivimetriltä on parhaimmillaan tullut saavillinen pavunpalkoja. On niissä ollut tekemistä ;-)
Minä olen aina liottanut papuja 1/2-1 vuorokautta ja hyvin ovat itäneet. Olisikohan se niin että jos liottaa niin silloin ovat vielä arempia mätänemään jos maa on vielä liian kylmä, ja liottamattomat selviävät kylmemmässäkin maassa.
Maatahan voi myös etukäteen ''''''''lämmittää'''''''' laittamalla harson papujen aiottuun istutuskohtaan hyvissä ajoin ennen kylvöä.
Keltaiset korkeat vahapapuni ovat vihdoin lähteneet kasvuun: varsi suikertelee ohuena korkeuksiin kiemurrellen pitkin tukikeppiä (en ihan kaksimetrisiä kehdannut sinne tökätä, taisinpa tehdä siinä virheen...). Mutta taas olen tässä ihmettelemässä papuni sielunelämää, nimittäin aikalailla paljaita ovat ne varret jotka ovat lähteneet kiertämään tukia. Milloinkas niitä kukkia tulee, ja mihin? Voisi olettaa että pitkin vartta?
Tosi tyhmiä kysymyksiä ihan varmaan ovat, mutta askarruttaa ensikertalaista että niinköhän tässä ollaan ollenkaan vahapavuista satoa saamassa
Osaako kukaan kertoa, tarviiko pavut kovasti aurinkoa? Tai oisko jotain papulajeja, jotka pärjäis myös puolivarjossa? Meillä on kasvimaa etelärinteessä, mutta just etelän ja lännen puolella puut varjostaa sitä. Aurinko paistaa vaan aamupäivällä täysin, ja sitten tulee varjoa puista. Lämmin se kyllä on, ja rehevän-kostea. Tein justiinsa uuden penkin ensi vuoden kasvatuksia varten, johon pavut sopis kuin nenä päähän…
Miu Oulussa, kyselit pavuista. Pavuthan laitetaan maahan vasta reilusti kesäkuun puolella kun maa on varmasti lämmennyt kunnolla joten kasvuaika niillä on lyhyempi kuin monilla muilla. Esim. kylvämäni vahapavut eivät edelleenkään ole tehneet yhden ainoaa kukkaa, tosin jotain siellä saattaa olla nyt aluillaan...Toivottavasti. Niiden ohjeissa sanottiin että parimetriset tukikepit ovat tarpeen jotta pavut saisivat mahdollisimman paljon aurinkoa. Siitä päättelisin että kun ne pavut siinä varressa vihdoin alkavat ilmestymään ne tarvitsevat paljon aurinkoa kehittyäkseen syötäviksi tapauksiksi. Olen nyt siis ensikertalainen pavunkasvattaja, mutta maalaisjärjellä se menee niin että kasvupaikan tulisi olla mahdollisimman aurinkoinen jotta papu "ehtii".
Härkäpapu on toinen juttu, koska se kylvetään paljon aikaisemmin (ei ole hallanarka ja kestää kylmää maata). Se ei kuitenkaan varmaan ole sellainen maukas palkoineen syötävä papu jota käsittääkseni haluaisit kasvattaa. Saattaa olla muitakin papuja jotka ovat nopeita eivätkä niin auringontarpeisia, mutta kertokoot niistä ne jotka ovat jo kokemusta keränneet. Itsekin odotan suurella mielenkiinnolla mitä penttiläisten tietopankeista löytyykään tästä asiasta
