Marjasinikuusaman kukinta jäi tänä vuonna hyvin niukaksi, mutta samoin näyttää käyvän myös omena-, luumu- ja päärynäpuitten kanssa. En siis huku ainakaan hedelmiin tänä vuonna.
Törmäviinin keväistä iloittelua:
Taikinamarjaa kasvaa omassa metsässä sen verran, että taidan osan pienemmistä puskista poimia pihaan ja laittaa pätkän pensasaitaa. Mieleni minun tekevi, mutta koskahan mahtaisi olla aikaa...
Kaikkea kivaa pihaltasi löytyy paulastiina.
Sininen penkkini sai hyvää täydennystä sunnuntaina Ihaan pihalla. Tässä pikkutalvio
ja sinileimu
ja kesäleimu, ihan vaan Honkkarista
Voi miten kauniita kukkia!!!!
Kuuruoho vaan parantaa kukintaansa
Rönsyansikkaa, sekin kotoisin sunnuntain taimenvaihtajaisista
Mutta oihaelämäni raadollisuus ja karu todellisuus näkyy tässä tuvan likaisesta ikkunasta avautuvassa näkymässä; nurmikko on leikkaamatta ja puuhevosella heinää mahaan asti, kierrätyspihakalusteet sikin sokin, uuden pihakalustesarjan aihiot grillikatosta vasten nojallaan ja katoksessa mattoja (taas kerran) vietynä sadetta karkuun, ja näkyypä ikkunan yläreunan tiivistekin roikkuvan - ilman kuvaa en olisi varmaan huomannutkaan.
Tarttis jotakin teherä, tai ainakin hankkia talonmies tai pehtoori tai joku...
Niin onkin, ja oikein nättiä. Pisti silmääni heti tuo ämpärikin, koska minulla on samanlainen, mummoltani peritty. Siihen sopii nätisti joku kukka. Se on nyt muotia, nuo "vanhat tilpehöörit".
Oho, kerkesi tulla tosi hienoja kuvia: en ole tiennytkään, että leimukukkaa saa sinisenä! Wau, on varmasti upea kukkapenkki sävy sävyyn!
Aivan ihan tuo grillikatos maisema! Ihan miun oloinen:)
E-hei, Kurpitsa, tuossa maisemassa ei ole mitään silitettyä. Mun olis vaikea kuvitella sua tuohon ympäristöön hulmuavassa kesäleningissä, joka ensitilassa tarttuisi johonkin naulanpäähän tai risaan puutarhatuoliin repeytyen riekaleiksi... 
On se vaan hyvä että on muitakin voikukkaa, vuohenputkea ja kaikkea muuta puskevia ja ei niin viivottimen kanssa tehtyjä pihoja. Pihahommia tehdään kun jaksetaan, siinä välillä voi puutarhaletkut ym lojua pitkin pihaa ihan rauhassa kunhan vaan yli pääsee..
Kivasti laitat noita värikukkapenkkejä. mulla on ikävä tapa tehdä sellaisia "kaikki mahd, värit sekaisin" penkkejä..
Minustakin on kiva, että joku uskaltaa laittaa myös näitä kuvia, mistä ei ''sitä kaikkea muuta'' ole rajattu pois. Valmiiksi rakennetut siistit pihat ovat hienoja ja kauniita ja kaikin tavoin inspiroivia katseltavia, mutta niin kaukana siitä todellisuudesta mistä itse elää...
Heh heh. Jos silittää pyykin ei se tee ihmisestä vielä siistiä. Kukkamekot on kirppareilta 2€ kpl, eli ei haittaa vaikka repeytyisikin:)
Villi ja vapaahan on muotia:)
Ihanan rauhoittava Paulastiinan ikkunanäkymä! Kaunis kokonaisuus.
Ruma ankanpoikanen, osa 1:
Eilisiltana he siis saapuivat turvapaikanhakijoina pihaani, eikä heitä tietenkään yön selkään ajettu:
Lapsoset viettivät yön 'putkassa' kuten luvattomasti maahan saapuville usein käy, eli pumppuhuoneessa tynnyrinpuolikkaassa, jossa eväänä vain leipää ja vettä. No joo, vähän ruohosilppua ja lämpölamppukin kuului samaan hintaan.
Tänään aamun valjettua soitin Kangasalan poliisilaitokselle, mutta sinne eivät putkan pahnoille luvanneet näitä kaveruksia ottaa. Käännyin Valkeakosken lintuhoitolan puoleen ja Markku Alangon kanssa keskusteltuani päädyimme siihen, että Laina ja Arvo jäävät toistaiseksi (tässä tapauksessa n. 100 päivää) meille. Lupasin heille loppukesäksi töitäkin nurmikonhoitajina. Uusi yksiö, jonka luksusvarusteluun kuuluu mm. uima-allas sekä solarium, luovutettiin pitemmittä puheitta Lainan ja Arvon käyttöön. Yksiön asukeille on luvattu myös täysihoito, johon kuuluu monipuolinen ja terveellinen ruoka. Jotta terveyden seurantakin olisi jollain mallilla, aloitettiin tänään punnitukset yhteistyössä lastenneuvolan kanssa; keittiövaakani (ei mikään digi-sellainen) punnersi kummankin lintusen alla lukeman 210 g. Yks juttu tässä kyllä kyrsii: silmälasini, jotka usein roikkuvat käden ulottuvilla paidankauluksessa, putosivat illalla lintujen kanssa pelehtiessäni, ja samalla kun huomasin tippumisen, astoin jo niitten päälle ja toinen sanka irtosi. On käytävä Pirkan kirppiksellä hakemassa uudet, hintaan eur 1,95 tjsp.
Tässä vielä silmäys Lainan ja Arvon uuteen yksiöön, johon rakentelin saviruukusta ja sähkötarvikkeista lampun varjostimineen.
Että osasivatkin valita hyvän sijaiskodin ja pihamaan 
Voi hyvät hökkyräiset, kun osaavatkin olla suloisenlutuisia
Ihanaa, kun pystyt järjestämään hoidon, laitahan päiväkirjaa ja kuvia tulemaan, niin saamme tässä ohella seurata pienokaisten kasvua ja kehitystä!
Paulastiina, onko kukaan vielä arvioinut pikku sulottarien ikää? Ihanat nuo räpylät!
Elukat vaistoavat mistä apua saavat, ainakin ne viisaimmat elukat.
Mitä ovat lajiltaan nämä Laina ja Arvo, ankkojako? Mielenkiintoisia vieraita. Odotan mielenkiinnolla miten tarina jatkuu!
Kyllä minä heidät joutseniksi olen määrittänyt, mutta kuukkelin kanssa hakiessa ei hät'hätää löytynyt vastakuoriutuneitten joutsenenpoikasten kuvia. Hanhista en tiedä, pesiikö näillä nurkilla, mutta jos ovatkin joltakin karanneita kiitospäivänpaisteja...
Voi - oikein joutsenia? Olen kuvitellut ne paljon harmaammiksi?