(Lievästä innostuksestani ehkä paistaa läpi se, että näin nyt ekan kerran ritariperhosen livenä)
No on sulla vilskettä siellä pihalla! Ilmoittele sitten, kun lento-opetus alkaa. Varaan muutaman päivän , eväitä ja kiikarin, jos sopii 
Joutsenista en tiedä, mutta kesyhanhet on aika hyviä puutarhassa, syövät erityisen mielellään voikukkia, juolavehnää ja kaikkea korsiintumatonta heinää. Eivät syö koristekasveja. Sopivat korkeille koristekasveille, vahinkoa tulee, kun yrittää syöttää istutusalueita oikein tarkkaan: kun syöminen on vähissä, liikkuvat paljon ja alkavat tallata tassuihinsa niitäkin kasveja, joita oli tarkoitus suosia. Ankka taas on peto, joka syö etanat sun muut. Syökö joutsen sellaisia?
Onpa tosiaan hämäävää.. toisaalta näyttävät joutsenilta mutta toisaalta hanhilta. No eiköhän tuo parissa viikossa selviä kun penskat kasvaa vähän.
Laita ihmeessä lisää kuvia pienistä 
ovat niin hellanlettanan suloisia ö.ö
Valois! Teidän hanhethan taisivat jäädä tarkastamatta Jänedalta palatessa. Meidän Hannu voisi mainiosti muuttaa teille, hän on vanha-vanha leskimies.
Kuuruohoon alkaa jo muodostua siemeniä. Taidan upottaa muutamia 'kolikoita' maahan saman tien kun kypsyvät, oli sen verran upea kukinta kolmella taimellani.
Hienot oli täälläkin, kunnes kosteus penkistä loppui ja kuivuivat mokomat 
Toisessa vielä henki pihisee, mutta toinen... Mahtaakohan siemenet silti kypsyä siinä menetetyssä?
Lunaria-asiantuntijamme Sand varmaan osaisi sanoa tuohon jotakin! HU-HUU, Sandy!
Haa, vai asiantuntija? Minulla on vain yksi kokemus kuuruohoista
Kylvin tuvassa keväällä, istutin taimet kesäksi kasvarille ja sieltä syksyllä paikalleen. Seuraavana alkukesänä ne kukkivat, keräsin syksyllä kauniit varret talteen, erottelin parina iltapuhteena siemenet omaan kippoonsa ja nypin kalvot koristeista. Tänä keväänä olen kylvänyt muutaman kuuruohon taas ja ne ovat tuolla kasvarilla odottelemassa siirtoa multaan ulos
Muutama taimi on kuitenkin noussut kuistin kivien väliinkin ja annan niiden siinä kasvaa. Kuuruohon kauneus piilee siis hopeisissa siemenkalvoissa. (Oli kukintakin yllättävän upea, ettei siinä mitään!)
Antakaa olla nykimättä nuo siemenaiheet nyt!
Sand, kyllä se on ihan sinun vikasi, että mullakin on kuuruohoja :) Sen verran paljon ja kauniisti olet niistä kertoellut. Luulen, että Lunaria jää ihan pysyvästi tämän pihan flooraan.
Jaajaa, minä suuri syntinen kurja
Mutta on ne siis hienoja ne hopeiset...
Jaa-ha, ja pari päivitystä.
Satues'iltä saatu keltainen lilja, jolla aivan huumaava tuoksu
Toinen tuoksuvainen, koiranheisi, kukkii tänä vuonna kauniisti
kun taas serkkunsa amerikanheisi on syöty aivan rei'ille.
Seuraavana mustaseljat, ensin ''Aurea variegata'' (tämä EI ole kirjovuohenputki!)
ja toisena liuskalehtinen, jossa näkyy jo pieni nuppukin,
ja kolmantena punalehtinen versio, jonka lajikenimi ei nyt muistu mieleen. Neljäs mustaseljani onkin ihan se tavallisin versio, eikä siitä nyt tullut otettua kuvaa, kun oli niin paljon nokkosia ympärillä. Tämä punalehtinen olisi vieläkin punaisempi, jos olisi eläisi valoisammassa paikassa.
Tämäkin näköjään kylväytyy ihan omia aikojansa, sievikkikös se vai väistänkö muurin...
Liisukka tarjos mulle tupakin jos toisenkin
ja saattaa Liisukalta olla peräisin tämä akileijakin. Näitä imelän värisiä olen kerännyt samaan penkkiin useampia ja täytyy muistaa ottaa oikein sokerinen kuva sitten tuonnempana, jos vaikka useampikin kukkisi.
Honkkarin alekärhö viime syksyltä, 'Miss Bateman' tjsp. Vaatimattoman kokoisen kukan lykkäsi.
Jep - ainakin tutulta näyttää tuo akileija. Meidän pihassa samanlainen. Pitää katsoa lajike muistiinpanoista -keijunkellolta peräisin...
Onpas kyllä sievä tuo sievikki, oikein nätti
Kiertelinpäs taas kameran kanssa pienen lenkin.
Ruusujen kukinnalla ei tänä vuonna voi ollenkaan kehuskella. Valamonruusu yrittää muutamalla kukalla ilahduttaa, ja kurttulehti aikonee myös jonkun kukan pusertaa, mutta siinä ne sitten suurin piirtein ovatkin.
Elämäni, ja pihani, ensimmäiset sormustinkukat mallia Liisukka. Näitä täytyy hommata lisää!
Keltasormustinkukka, lienee lähtöisin kibulta
Rentunruusu kasvarissa:
Luupin kanssa voi tutkailla, kuinka aasiankilpikierto kukkii. Aiempina vuosina en ole huomannut tällaista tapahtumaa.
Näihin kirjaviin krassinlehtiin olen tykästynyt; ne ovat kuin karttoja kesään...
Kuuruohon siemenkotia tekee mieli hypistellä ohikulkiessa...
Tarha-alpin hehkua ilta-auringossa
Jotain suurta kasvaa Paulastiinankin pihalla: ruttojuuri, joka on kiitettävästi peittänyt alleen louhikkoisen kohdan, johon talon edelliset asukkaat olivat nakelleet mm. pelti- ja lasipurkkeja. Niitä en jaksanut kaikkia kaivaa esiin, joten päätin päästää itseni vähällä ja peittää sen rojun.
Ängelmä (näin kaunis kukka tarvitsisi kyllä kauniimman nimen!)
En sano ääneen, mitä mehitähden kukkavarresta tulee mieleen... Tämä kuvassa oleva ei onneksi ole aivan paras esimerkkikään, joten en yllyttäne sillä kenenkään mielikuvitusta laukkaan.
Ruma ankanpoikanen on lisännyt elopainoansa viisinkertaiseksi siitä, kun se meille saapui n. 5 viikkoa sitten. Arvo vaan on nyt yksin, sillä Laina kuoli vietettyään meillä 10 päivää. Se vain yht'äkkiä otti ja kuoli, ja punnittuani raadon, totesin, ettei se ollut kasvanut oikeastaan ollenkaan. Arvo onneksi polskuttaa täysin purjein eteen päin Elämän tiellä.