Joko on liian myöhäistä siirtää esim. ruusu- ja keijuangervoja paikasta toiseen täällä Etelä-Suomessa?
Entäs kallionauhuksia?
Olen niin “hullu” että tähän aikaan on vielä oikein hyvää aikaa siirrellä ja istuttaa kasveja 
Yleensä lisään hiekkaa kun savinen maa muuten voi olla aika tönkkö.
Myöhään istutetut kasvit pitää keväällä kastella hyvin myös kun jää alkaa sulaa, niiden juuristo kun ei välttämättä ole päässyt pitkälle vielä.
Toisaalta jos sää jatkuu leutona niin niillä ei ole hätä päivää.
Angervot on aika vahvoja eikä vähästä säikähdä-minun mielestäni.
Jotain oikein arkoja en ehkä siirtelisi nyt enää.
Pensaat nimenomaan pitääkin siirtää lepotilassa joko keväällä tai myöhään syksyllä.
Oi joi!
Tätä ketjua luettuani heräsi kauhu. Olen tainnut tehdä kaikki väärin…
Ensinnäkin siirsin pensaamme (marja-aronia) viime viikonloppuna - siis elokuun puolivälissä.
Toisekseen kaivoin juurikin sellaisen täällä huonoksi havaitun syvän kuopan savimaahan ja sinne upotin pelkkää multaa. Osa pensaista tuli vanhan pihapolun kohdalle ja siinä kohden mullan sivuilla on kylläkin soraa, alla vanha suojakangas. Kaikki kuopat olivat reilun kokoisia (kaivoin niin että kädet tärisivät) - jos siitä on mitään apua…
Kysyin kyllä asiaa pihasuunnittelijalta ja hän piti siirron ajankohtaa hyvänä. Kerkeisi pensaat kuulemma vielä juurtua uudelle paikalleen. Hän juuri neuvoi myös kaivamaan ison kuopan ja laittamaan runsaasti multaa. Ehkä hän oletti, että tiedän laittaa soraa itsekin…
Näin sitä vasta muuttaneena ja ensimmäisen oman pihansa omistajana kiirehtii toteuttamaan unelmiansa… Ensi kerralla luen kyllä täältä ennen kuin teen mitään!
Kysyisin nyt teiltä kokeneimmilta, voinko tehdä pensaiden suhteen enää muuta kuin kastella paljon ja toivoa parasta? Voiko mikään temppu enää korjata tilannetta? Jospa vaikka ujuttaisin soraa vielä jotenkin sivukautta…
Entä mitä luulette, onko minulla käytännössä toivoa, että nuo tuosta pysyisivät vielä hengissä? (Olivat entuudestaan niin kovin kitukasvuisia, että luulin olevani suurempikin puutarhuri, kun ammensin niille säkkitolkulla uutta multaa…)
Kiitän kaikkia jo etukäteen!
Ei siinä nyt suurempaa hätää ole: savimaita on erilaisia, ei kaikki ole niin tiiviitä, ettei kuoppaa saisi kaivaa. Kaikki kasvit taas eivät välittele, vaikka savialtaassa eläisivätkin. Olikohan se suunnittelija käynyt paikan päällä vai tiesikö muuten alueen?
Mulla ei ole yhdenkään pensaan alla soraa täällä savipellolla ja aikamoisen viidakon olen aikaan saanut. Kasvien viihtyminen on niin monesta asiasta kiinni. Parhaallakin paikalla pensas kituu, jos tyvi kasvaa heinää.
Jos olisi kyse kalliista, hienosta ja vaateliaasta tai muuten tärkeästä pensaasta, niin sitten suosittelisin tekemään työn alusta kaikkkien sääntöjen mukaan, mutta aronian nyt luulisi selviävän missä vain. Toisaalta, jos olet tätä sivustoa enemmän jo ehtinyt lukemaan, niin ehkä olet huomannut, että pensaiden ylöskaivaminen ja uudelleen istuttaminen paremmin voi olla se rakkain harrastus 
Männynkäpy, voit vielä leikata pensaat alas, jolloin haihdunta nyt syksyllä, juurtumisen aikaan on pienempää.
Mitä kaikkea jotku pensaat kestävätkään. Ostin 3 vuotta sitten syksyn alennusmyynneistä norjanangervoja. Hätäpäissäni löin ne tuonne pihan nurkalle savimaahan. No ne pysyi hengissä miehenkorkuisen heinikon seassa. Viimevuoden toukokuussa tein sitten ihan kunnon istutusalueen, mihin pensaat pääsivät hyvään maahan. Paitsi kaksi, jotka eivät mahtuneet. Noooh… ne on nyt majaillut lihalaatikossa autotallin nurkalla 1v 3kk. Siis sillain lapiolla siihen vain nakattuna. Ei paleltumista, kasvavat, ja kukkivatkin vielä muutamilla kukilla. Pari kertaa oon nakannu ämpärillisen vettä.
En ole mitenkään ylpeä tästä. Kyse ei ole laiskuudesta, vaan siitä, etten keksi niille paikkaa. 
Jospa ne ois ansainnu jo paikan maasta moisen kidutuksen jälkeen. Kaikille niille, jotka miettii norjanangervon kasvupaikkaa, ja maaperää. No, sille ei näköjään ole niin justiinsa. Mikään.
Meidän merenpohjasavessa piti kyllä paljon oppia savimaan parantamisesta ennen kuin pensaat suostuivat yhtään kasvamaan, mutta juuri marja-aronia on ollut kaikkein sitkein ja on kasvanut hyvin aika minimaalisella maan parantamisella.
Männynkäpy, jos sulla on hyvin savinen maa, niin tulevaisuudessa ei kannata kaivaa kuoppaa suoraan maahan millekään kasville, vaan istuttaa kaikki kohopenkkiin. Talvimärkyys, jota useimmat puutarhakasvit eivät siedä, ei niin vaivaa kohopenkeissä. Myös rikkaruohojen kanssa on helpompaa, jos tekee isompia istutusalueita koholle, johon sitten istuttaa useamman pensaan ja alle jotain maanpeiteperennaa verrattuna siihen, jos istuttaa jokaisen pensaan erilleen.
Iso kiitos kaikille! Mukava kuulla kokemuksia ja viisastua itsekin
Lohduttomana tosin katselen pensaitani, sillä kaikissa alkaa olla jo aivan ruskeat lehdet. Hm… Jos nämä nyt leikkaa alas, niin olisiko siis vielä toivoa? Eli ruskeat lehdet eivät tarkoittasi, että juuri / koko pensas on mennyttä… Ja saahan tähän aikaan jo tosiaan leikata? Kiitos vielä Emolle tästä vinkistä!
Taidan ottaa nyt seuraavaksi puutarhasakset käteen ja käydä leikkaamaan… Ihana kuulla, että pensaat ovat sitkeää sakkia. Ehkä nämä vielä keväällä yllättävät!
Yleisin syy istutuksen epäonnistumiseen on kokemattomilla ja kokeneemmillakin se, että syystä tai toisesta ei ole kasteltu riittävästi. Jos ei ole ennen istutellut, ei ehkä huomaa, että yksi pensas tarvitsee kymmenisen litraa vettä kerralla. Tarkista, että maa kastuu kokonaan syvemmältäkin, eikä vain pinnasta.
Kiitos Kreeta-Eulaalia! Käyn lorottamassa Aika paljon on kasteltu, mutta varmistan vielä tuon litramäärän. Luulen, että alle kymmenen on ehkä jäänyt kuitenkin.
Kiitos myös aimmasta kohopenkkivinkistä. Istutan seuraavaksi omenapuun ja muutaman tuijan, ja hyödynnän nyt näitä oppeja. Tuijat tosin ovat niin isoja, että kohopenkin tulisi olla lähes 60 cm korkea. Onkohan se vielä mahdollista? Tai laittaisiko puolet parannettuun maahan ja puolet “ilmaan”? Reunoillehan voisi kasata vaikka kiviä.
Voi kun nuo nyt sentään selviäisivät! Mukavia puutarhapäiviä kaikille!