Kiitos Miikos, sehän se, kaunis perhonen tosiaankin.
Eipä ole meillä vielä näkynyt tuota auroraperhosta, mutta näitä ohdakeperhosia on enemmän kuin koskaan ennen.
Jonkin yksittäisen olen aikaisempina vuosina nähnyt ja nekin yleensä loppukesästä. Näitä kevään vaeltajia en muista aikaisemmin nähneeni ja nyt tänään parhaimmillaan laskin ainakin seitsemän eri yksilöä. Sammalleimut ovat nyt suosittuja eteriointipaikkoja.
Toinen yllättävän monilukuinen ja harvoin näkemäni perhonen parina päivänä on ollut Hemaris fuciformis, kuusamapäiväkiitäjä.
Laitan siitä useampiakin kuvia, koska sitä aika harvoin osuu kohdalle ja vielä harvemmin onnistuu minkäänlaista kuvaa siitä saamaan. Tämäkin liikkuu aivan kuin kolibri ja jos on hiljaista, niin pörinä vaan kuuluu ja se liikkuu tosi nopeasti kukasta toiseen.
Siivet liikkuvat niin nopeasti, ettei niitä normaalisti näy kuvissa ollenkaan.
Tässä kuvassa näkyy vähän vasenta siipeä, kun auringon säde siitä heijastuu.
Naamakuva.
Uskomattoman nopeita ovat kaikki tuon liikkeet, kamera ei tahdo ehtiä tarkentamaan kuvaa sillä aikaa, kun perhonen on imaissut meden ja rullaa taas pillinsä siirtyessään toiseen kukkaan. :)
Sammalleimuissa nuokin pyörivät koko päivän ja kuvia räpsin kymmenittäin. Ei noista vaan minun kamerallani kunnon lentokuvaa saa mitenkään päivänvalossa. Vielä auringon laskiessakin nuo pörräsivät kukissa ja silloin sain yhden sellaisen kuvan salamalla, jossa näkyy myös perhosen siivet. :)
Äkkipäätä katsoen, ei minkään fysiikan lajin mukaan tuollaiset siivet pysty pitämään tuollaista ruhoa ilmassa. Hienoja kuvia, taas kerran!
Kauniita ovat perhoset, mutta törmäsin tämmöiseen vähän ikävämpään perhostuttavuuteen 
http://www.kaleva.fi/plus/juttu662264_page1.htm
OIIIH juuri kun ehdin surkutella, etten ole vuosikausiin nähnyt yhtään ritariperhosta, niin tänään tyttö tuli huutamaan, että äitiiii tuu kattoon, täällä on hirmu iso perhonen... ja se oli ritariperhonen! Että se on kaunis! Se lenteli kukkapenkkien päällä ja ei mennyt kukkiin vaan lehdillä kävi, ja kun lähempää hiivin seuraamaan, niin muniahan se sinne laski! Erityisesti Mooseksen palavapensas näkyi olevan suosikki, samoin ruusujuuri. Voi kun meille tulisi oikea ritariperhospopulaatio noista munista... Varmaan tunnin verran se leyhytteli pitkin pihamaata, eikä edes pelännyt meitä yhtään, lensi välillä ihan vierestä. Ihanaa.
Hutsipotsin linkin kyynelyökkönen sen sijaan on aivan yök! Huh!
Raakki ootko paikalla, kiitäjä on päivälevolla liljanvarressa. Sain kuvat hyvin.
Enpä meinannut heti tuota tunteakaan, kun en ole sitä päivällä nukkumassa nähnyt. ;)
Kyllä se kuitenkin mielestäni on Smerinthus ocellatus, silmäkiitäjä. Toukokuun 30 päivä tuo meillä tuli ensimmäisen kerran valolle. Liikkeellä ollessaan se kuitenkin väläyttelee ja välillä pitää pitempäänkin näkyvillä noita takasiipien silmiä vissiin pelotteena.
Heinänkorrella kutitettuna väläytti niitä alasiipiä ja miusta niissä silmissä oli oikein huikean sininen väri, ehkä mustaa reunoissa. Oli niin nopeaa liikettä ettei kerinnyt kuvaamaan, upeat värit kuitenkin oli. Sinne liljaan jäi nukkumaan vielä kun tultiin äsken pois hyttysiä ruokkimasta.
Wau mitä perhoskuvia
Tällainen oli viime kesänä lehtosalvian varressa levolla, kuka hän lienee?
Laothoe populi, poppelikiitäjä. Tuota en ole vielä tänä kesänä meillä nähnytkään.
Kiitos Raakki 
Metalliyökkösiä tässä odottelen kunhan syreeni alkaa kukkia. Upean värisiä
Minulla kävi muutama tällainen valolla 31.05 aamuyöstä ja se tunnistettiin Hyönteispalstalla sellaiseksi, kuin: Autographa pulchrina, kirjovaskiyökkönen.
Kävin välillä valolla kuvailemassa perhosia ja nyt sinne oli ilmestynyt tämä: Deilephila porcellus, pikkukiitäjä.