Juuri kun olin sammuttamassa valoa, niin vielä tuli tämä: Phalera bucephala, härkäpää.
Vaikka kuinka väsyttää, niin eihän näitä voi jättää katsomatta ja kuvaamatta. ;)
Deilephila elpenor, horsmakiitäjä.
Tästä nopeasti liikkuvasta eläimestä en saanut parempaa kuvaa on pari päivää vierrailut pihalla. Jos on perhonen oli aivan kolibrin näköinen noin 5-6 senttiä pitkä. Siivet kävivät kuin kolibrilla, pitkällä imukärsällä imi kukasta mettä. Olisiko sinulla Raakki mitään käsitystä tästä nopea liikkeisestä.
jos on perhonen niin mikä en koskaan nähnyt.
Suurensin kuvaa.
Meillä lenteli vuonna 2001 samanlainen "perhonen", oli ollut myös Järvenpäässä ja oli siitä juttua
Iltalehdessä, kiitäjäksi ne sitä sitten arvelivat, nopea lentämään ja siipien surinan voi ihan kuulla, sen huippunopeus on 15 metriä sekunnissa, Mä kattelin että kohta ne pääskyset ton syö mutta kait se sitten selvis hengissä, kuvasinkin sen kun tossa oli kukissa metä imemässä, kuvat on vaan niitä
"pareisia", voishan sen skannata jos vaan kehtais, mut samanlainen oli.
Vähän aiemmin on Raakin kuvia aiheesta.
Tuo ukonkellon perhonen on Hyles gallii, matarakiitäjä. Aika juhlallinen otus tuo tosiaankin on, mutta havaintopisteiden mukaan kuitenkin samanarvoinen, kuin amiraalikin. Tämä vaan on niin nopealiikkeinen, että sitä harvemmin huomaa ollenkaan.
Kaikkia perhosia on tänä kesänä poikkeuksellisen paljon ja aikaisin - siksi tässä joutuu öitäkin valvomaan, kun täytyy valolta yökkösiä kuvailla. ;)
Meilläkin se on parina kolmena päivänä pyörinyt ja on tosi vikkelä liikkeissään. 
Tämä on ainut siedettävä kuva, jonka siitä olen toistaiseksi saanut.
Yllättäen, ainakin minusta, tämä Hemaris fuciformis, kuusamapäiväkiitäjä on harvinaisempi ja arvokkaampi havaintopisteissä. Näitä olen joka vuosi vilaukselta nähnyt, mutta en ole koskaan aikaisemmin tästä kuvaa saanut.
Nyt niitä on jo parin viikon ajan pyörinyt parhaimmillaan puolisen tusinaa yhtä aikaa. Kuvia olen ottanut niistä varmaan satoja, kun nämäkin liikkuvat yhtä vikkelästi, eikä kamera tahdo ehtiä siihen vauhtiin mukaan. Nyt olenkin oppinut sen, että kannattaa kuvailla illalla auringon lakettua hämärässä salamavalolla, niin saa parempia kuvia.
Kun tuo matarakiitäjä on ehkä noin 5cm pituinen ja siipien väli enemmänkin, niin tänä on vain noin parin sentin kokoinen. Eli joskus voi äkkiseltään sekottaa kimalaiseen, mutta jos on hiljaista niin kuulee myös tämän pitämänä pörinää.
Laitanpa nyt vielä samaan syssyyn viime yönä valolle tulleen kiitäjän kuvan: Sphinx ligustri, syreenikiitäjä.
Kiitoksia tiedoista.
Viime yönä tuo matarakiitäjä tuli valollekin ja sain siitä paremman kuvan - tosin lepoasennossa.
Sille tuli kaveriksi myös poppelikiitäjä.
Eilen teki meidänkin pihaan pikavierailun Papilio machaon, ritariperhonen.
Sammalleimut ovat olleet tosi suosittu kohde perhosille - harmi vaan, että niiden kukinta alkaa olla jo lopuillaan.
höh, meiltäköhän tuo tuli, kun ei enää ole näkynyt??? Taisi löytää teiltä paremmat
leimut
. Meilläkin se kävi noissa leimuissa yhtenä päivänä useita kertoja, mutta ei antanut kuvata itseään. Muut perhosetkin tuntuvat viihtyvän niissä, ainakin joitakin hopeatäpliä on näkynyt, ja kerran luulin nähneeni keisarinviitankin, mutta ei tainnut kuitenkaan olla. Oli vain niin suuren näköinen hopeatäpläksi.
Hei, tuolla syreenikiitäjällä on ihan selvä pääkallo niskassa
No mikäs tämä pikimusta noin 1,5 senttinen perhonen lienee? En nähnyt kuin siivet levossa. 
Enpä ole ennen pihamaallani tällaista koreutta kohdannut! Ritariperhonen kävi kuppaamassa kivikkosuopayrttiä ja maistoi ohimennen myös lewisiaa, eli vaaleanpunainen näytti kiinnostavan. Levoton otus kuitenkin, ei siitä kuvaa tahtonut saada, videonpätkänkin koitin tallentaa.
Voi kun joskus näkisinkin luonnossa, upea!
Heehee, meillekin tuli ritariperhonen uudemman kerran, tällä kertaa kukkia maistelemaan. Ei nyt muninut mihinkään, mutta ruokaili vaikka missä kukkasissa. Tässä ritari on sammalleimussa. Päästi aivan ihmeen lähelle, mutta en silti saanut kuvaa suoraan ylhäältä päin siivet levitettynä, se väristeli siipiä tosi nopeaan.
Hitsi! Tulisi vaan oikein monta ritariperhosta meille muniskelemaan ja toukkiansa kasvattamaan, vuohenputkea kyllä riittää. Toisaalta, nyt täytyy ruveta vähän suosimaankin v-putkea, jotta r-perhosen toukille tarvittaessa olisi evästä. Karhunputkeakin toki löytyy aina muutama, mutta kelpaakohan väinönputki...?