Kaipa näillekin voi olla ihan oma palsta. Kierroksella kuvasin meidän piippanoita, jotka nyt ovat noin 5cm:n korkuisia. Tuollaisina ne vielä kestävät aika kovia pakkasia, mutta sitten kun voimakas kasvu alkaa, niin lehdet ja kukkanuput ovat kyllä aika arkoja paleltumaan. Kannattaa siis suojata niitä, jos on tulossa kylmä yö.
Mikähän on, kun mulla ei ole koskaan kukkinut. Kasvattaa vain komean rungon ja lehdet.
Se vaatii tosi voimakasta lannoitusta. Voisit vaikka nyt keväälläkin kaivaa sen ympärille aika syvää uraa, johon laitat reilusti kanankakkareita, peität ne ja kestelet sitä usein, jotta lannoite imeytyy maahan kukan käytettäväksi. Ei ehkä auta vielä tulevana kesänä, mutta antaa kukalle kukintavoimaa ainakin seuraavaksi kesäksi.
Kiitos neuvosta, nyt vain on niin, etten muista kaivoinko pois viime kesänä. Pianhan sen näkee. Ilmeisesti kirjopikarilijat ovat vaatimattomampia.
Viime keväänä yksi kolmesta edellisenä syksynä istutetusta alkoi kasvaa, mutta toukokuun lopun yöpakkanen sen sitten hävitti:/
Varoituksen sana: liljakukot käy sitten hampaat (?) irvessä noiden piippojen kimppuun heti kun maasta nousevat! Mahtanevatko olla oikein kyttäämässä että mistä putkahtaa ensimmäinen!
Meillä punaiset kuoriaiset ovat aina piparminttujen kimpussa, liljakasvit saavat olla rauhassa.
Veronica - se on minttukuoriainen.
Ihmeen kestäviä nuo pikarililjat kuitenkin ovat. Joka yö on ollut pakkasia eikä päivälläkään montaa lämpöastetta ole ollut ja kuitenkin nuo jopa kasvavat.
Täällä oli viime yönä 8,5 pakkasta. Mie suojasin moninkertaisella harsolla nuo versot ennen kylmän kauden alkua , saa nähdä onko säilyneet. Joskus on käynyt niin että nupun alut on saaneet liikaa kylmää ja kuivuneet , jäi sinä vuonna kukinta väliin.
Pakkasista ja lumisateesta lainkaan välittämättä keisarinpikarililjat ova kasvaneet harsoteltassa jo 30 senttisiksi eikä vaurioita ole havaittavissa. Oli oikea yllätys kun avasin peitteet.
Ei ole minullakaan tullut peiteltyä noita,pelkäsin että niille käy honosti. hyvin on lähteneet kasvuun yön pakkasista huolimatta. Tässä tämän päivän tilanne. Mietin vaan, kukkiikohan tänä keväänä, kun pari vuotta ollut kukkimatta. On vaan jakautunut ja kasvatellut poikasia.Siis tuossa on nyt neljä vartta, yhden sipulin olin siihen laittanut aikoinaan.
Eipä ole koskaan ennen ollut nuppuja keisrinpikarilijassa huhtikuussa - hyvä kun ovat kasvun alkuun päässeet.
Täällä myös nuput, ei ole ennen tätä ihmettä nähty. Koko ryhmä harsopaketissa kun öisin menee pakkasen puolelle. Toivottavasti selviävät vielä vapun säistä.
Hrrr… sormet jäässä kävin peittelemässä elämäni ensimmäisiä pikarililjan nuppuja! 
Ovat niin isot jo että yksi lämmin päivä ja puhkeavat täyteen kukkaan. Jos selviävät ensi yöstä. +2 tällä hetkellä. Muutoin olen sitä mieltä että omillaan täytyy tulla toimeen, mutta kun en näitä koskaan ole saanut edes nupulle, niin saivat armon. Nytkin tuli kymmenestä sipulista vain kahteen nuput…
Tuli ihan mieleen äidin daaliat. Niiden kanssa meinasi mennä hermot kun niitä piti peitellä koko pitkä penkki joka syksy.
Voi hyvänen aika, miten upeita nuo ovat jo nyt? Meillä on vasta 1kpl putkahtanut 3cm pinnalle, joten sen perusteella ainakin tiedän, että kyllä sieltä jotain tulee.
Minua on aina kiinnostanut tietää, että miksi ne pitää istuttaa niin syvään? Meillä on varmaan 25cm syvällä ja siksi olenkin tässä miettinyt, että ovatko ne oikeassa syvyydessä. Tuleeko niistä muuten mitään, jos ne laittaisi esim. vain 10cm syvyyteen?
Ensimmäinen keisarinpikarilija avasi kukkansa tänään.
Voiko olla kauniimpaa ?!!!!
wow!
ihana. Onko noita muita värejä kuin tuo punainen (ja keltainen muistaakseni)?
Sokeat keisarinpikarililjan nuput aiheutuvat ravinnonpuutteesta, näin luki kasvikirjassani. Tämmöinen ihme taitaa nyt olla käsillä, nuput eivät ota kasvaakseen. Harsolla olen peitellyt, joten pakkasen ei pitäisi olla syynä.
Miksiköhän minun liljani ei ole edes noussut. Mahdoinkohan istuttaa liian syvään.