On näistä siirretyistä viesteistä jotain hyötyäkin - tuosta törnrosan viestistä keksin että sarviorvokkiahan sitä voisi laittaa pionien väliin, kun ovat vasta viimekesänä istutetut ja on niin paljon paljasta multaa näkyvillä. Kiitos sekä törnrosalla että modeille! 
Pioninverson juurrutuksesta oli vanhassa pentissä ohjeet mutta en löydä niitä. Sain tänään ihanasta pionista verson ja haluaisin kokeilla sillä.
Lähteekö pioni juurenpätkästä? Laitoin maahan parikymmensenttisen liki ranteenpaksuisen juurenpätkän jossa on juurikarvoja. Kaivan sen ylös jos on pelkoa että se mätänee mullan alle ja mädättää vieressä olevien pionien juuret.
Kyllä pioni lähtee juurenpätkästä kasvuun, jos sen laittaa maahan. Pionia istuttaessa on muistettava, ettei istuta juurakkoa liian syvään. Ainostaan sen verran multaa korville, että juurakko jää mullan alle. Voi olla, ettei se tämä vuonna vielä tee kasvupistettä maanpinnalle, mutta ensi vuonna sitten.
Minulla kasvaa yksi pioni kivikkopenkissä,. Siirrellessäni kivikkokasveja oli ottanut pionin juurtakin mukaan palasen. Sen oli varmaan tosi pieni juurenpala, kun en sitä huomannut. Melkein revin juurakon pois rikkakasvina. Onneksi en kuitenkaan, siellä kivienkolosta viime kesänä teki ensimmäisen kukan.
On muuten ihmeen sinnikäs kasvi tuo pioni! Kun muutimme jokunen vuosi sitten ostamaamme
vanhempaan taloon, kippasi kuorma-auto salaojasorakuorman pihaamme varhain keväällä. Ja
kappas vain, kesällä sorakasasta työntyi pioni! Siinä se kasvoi vielä seuraavaan kesään, jolloin
tontille tuli kaivinkone mylläämään ojituksia. Konekuski hellästi sen pioniparan nosti kauhalla
isona könttinä turvaan. Viime kesänä tuo sinnikäs kasvi teki kolme ihanaa vaaleanpunaista
kukkaa!
Jos juurakon selkä on noussut näkyviin niin sen päälle voi ripotella karkeaa hiekkaa. Ei ole ihan niin tiivistä kuin multa.
Minnimi, ostin pionini Ranskalaiselta taimistolta: www.pivoinesriviere.co. Olivat tosi hyvälaatuisia, melkein kaikissa on nyt nuput, yhdessä jo 5 nuppua! Kumpa nyt eivät vain läkähdyttäisi itseään. Kannattaa tietty miettiä vähän tarkemmin kuin minä, mitä lajeja saa Suomesta halvalla, ja mitä kannattaa tilata. 10 pionia maksoi lähetyskuluineen 160 euroa, eli ei ihan halpaa… Mutta sen rahapuolen unohtaa nopeasti kun nuppua pukkaa. Rea Peltola suositteli kirjassaan mm. tätä taimistoa, että tulee sitä mitä tilaa.
Pionien Kodin sivulla sanotaan kaikkien kaupallisten “multien” olevan turvepohjaisia. Oletteko kukaan löytäneet oikeaa multaa?
Entä tämä nurtsimatojen kysymys, kuinka kaukaa minun pitää saada nurmikko pois, että madot pysyisivät kyllin kaukana? Olen poistamassa pihastamme koko vanhan nurmikon ja laittamassa maan uusiksi, mutta kuinka kauas nurmikko pitää jättää?
Kuinka lämmin pitää maan olla ½ metrin syvyydeltä ennen kuin voin istuttaa pionin? Ennakoin siltä varalta, että taimet tulevat ennen lämpimiä.
Tilasin montaa eri lajia, haluamiani kerrottuja kukkia. Onko pionien puolesta väliä, jos istutan samaan pionipenkkiin eri lajeja? Entä istutusväli? Kuulisin myös mielellään mikä näkemyksenne mukaan on paras pionikirja, jonkin haluaisin ostaa ja Akateemisessa kirjakaupassa on valikoimaa.
Minnimi, mielestäni pionikirjojen ehdoton ykkönen on Rea Peltolan ja Vesa Koivun kirja Pionit. Samaan penkkiin voit hyvin istuttaa eri lajeja, istutusväli olisi hyvä olla metrin verran, vuosien saatossa pioneista tulee isoja puskia.
Mitä tarkoitat oikealla mullalla? Multaa se on turpeestakin valmistettu, kai? Vai?
Samettikukan sanotaan karkottavan nurtsimatoja(kin), istuttele niitä pionien väliin, niin ei niistä ole haittaa. Pionienkoti ei taida edes toimittaa niitä ennenkuin toukokuun puolella. Uskoisin, että enempi vaaraa on silloinkin yöpakkasista, eikä maan kylmyydestä. Mulla on "nurtsi" (=kokoelma rikkaruohoja) ihan pionien vieressä, eikä nuo ole siitä moinaankaan. Keväällä käyn suurimmat tuppaat poimimassa pionien juurelta pois.
Kiitos, nanikka, tuosta sammarivinkistä. Minäkin tein syksyllä pikaisesti uuden penkin niille kimppapioneille ja siellä ne nyt ovat nurtsimatojen kanssa, kun en mokomista ollut kuullutkaan. Onneksi noita sammareita on tulossa aika paljon. Ei taidakaan riittää enää jakoon asti, kun pitää saada pioneille ja palstalle ja …
Sama täällä eli ei hajuakaan noista matosista - minkä näköisiä nurmikkomadot ovat ja mitä huonoa ne tekee? Olisiko kellään kuvaa?
Minnimille kirjavinkki tuon edellisen kotimaisen lisäksi: Jane Fearnley- Whittingstall: Peonies The Imperial Flower. Olen nähnyt sekä ruotsiksi että englanniksi, oma on jälkimmäinen.
Vanhan nurtsin kaivoin minäkin pois viime kesänä, ravistelin nurmituppaista mullat ja kärräsin uutta multaa ja hiekkaa lisäksi. Siihen istutin pioneita ja paljon muutakin, en osannut mitään matoja varoa. Ainakin kaikki pionit on hengissä ekan talven jäljiltä, milloin sitä matojen hyökkäystä voi odottaa??? Vanhempaa penkkiä jatkoin nurmikon suuntaan muutama vuosi sitten, ei madoista tietoa siinäkään…
Ei niitä välttämättä edes ole tai tulekaan. Ja jos on, niin ne on suurinpiirtein ekan kesän riesa ja sen jälkeen lähtevät paremmille ruokamaille. Minen ole tehnyt millekään röntille mitään niiden juurimatojen takia, vaikka meidän nurtsinpohjalta niitä aina silloin tällöin esiin kääntyy. Ei ainakaan vielä ole mitään ongelmia tullut.
Siis... jos.. Juurimadoistahan tässä nyt puhutaan? Vai oliko jotakin muitakin matoja mitä olisi pitänyt varoa?
Käsittääkseni niistä on ongelmaa jos nurtsin paikalla alkaa esim. perunaa viljelemään. Ja silloinkin, kuulemma, vain ekana vuonna.
Ei kai juurimadoista ole haittaa muille kuin perunalle.
6.4. yhdessä viestissä luki: “Nurmikon kohdalta siis maa on joko kaivettava syvältä kokonaan pois tai istutettava vuodeksi pariksi jotain kesäkukkaa tms, kunnes madot on kaikonneet itselleen otollisemmalle alueelle.”
Aion kyllä istuttaa tyynesti pionini penkkiin, jossa vielä tällä hetkellä on lumen alla vain vanhaa huonokuntoista nurmikkoa. Jos isäntä joutuu kaivamaan vähän suuremman kuopan, ei se haittaa. Vuosia en kyllä ala odottelemaan. Samettikukkia on onneksi itänyt läjäpäin. Taisi nyt löytyä uusi hyvä paikka niille. Auttaa sitten tai ei, sillä ei lopulta ole niin väliä.
Juurimadoksi sanotaan sitä keltaista ohutta kovaa parin sentin mittaista sepäntoukkaa, joka reijittää pottuja ja muitakin meheväjuurisia kasveja. Minä olen vain ottanut niskasta kiinni ja viskannut muualle kukkapenkin tieltä eikä noista isompaa riesaa ole ollut.
Voi hyvänen aika, sepäntoukka eli juurimato elää NURMIKASVIEN juuristossa. Nurmikon jälkeen maa on toukista vapaa n. kolmessa vuodessa, jos sittenkään. Pionien kohdalla tieto juurakon syönnistä on puutarhatoimittaja Ulla Kerviseltä.
Mieleeni on jäänyt kummittelemaan kaunis pioni. Menneenä talvena tuli puutarhaohjelma jos oli kaunis, siro , matala pioni, jolla oli lähes mustat varret.Tais olla jokin Ruotsinkielinen ohjelma.nimi oli jokin ...Peter. Muistaako joku paremmin ja onko tietoo onks saatavil meilt täält vai oliko kyseisen miehen oma risteytys tms.
tähtiputki, kyseessä oli pioni Svarte Petter, "isäksi" tunnustetaan Hermann Krupke. En tiedä olisiko saatavilla täältä Suomesta.
Saksasta ilmeisesti saisi: www.taunusgarten-juhr.de.
Kokeile googleen hakusanoiksi Svarte Petter tai Schwarzer Peter, niillä voisi löytyä lisätietoja ja lisää myyntipaikkoja.