Tässäpä on kuva minun "uudesta" puutarhajätekompostistani:
Siinä onpi jotakin rautalankaverkkoa, jota tontilla oli yllinkyllin siellä täällä ja siihen olen sitten vanhasta puutarhajätekompostista ottanut nuo puunkappaleet ja sillä vuorannut sen. Vanha oli väärässä paikassa, muuten siinä ei vikaa olisi ollut.
Alkuperäinen kirjoittaja: nanikka
Komia komposti nanikalla 
tuo istuu nätisti maastoon ja maisemaan.
Koin juuri valaistumisen 
puutarhajätteen kompostoinnin suhteen.
Aloitin kompostoinnin keväällä ihan kaupasta ostettuun puutarhajätekompostoriin (900 l Biolan) ja olen kaikkien lukemieni ohjeiden mukaan sitä täyttänyt ja hoitanut, eli kuiviketta, puutarhajätettä, kosteutta, kompostiherätettä, jne. jne. Väliin joskus latonut oikeaa hoopeekompostiakin. Ja kamalasti sekoitellut lähes joka lisäyskerralla.
Koko kesän olen ihmetellyt kun ei se komposti siellä kuumene. Nyt kun tavaraa on hiukan yli puolenvälin, sekoituksessa on havaittavissa enemmän multaan viittavaa kuin tuoreeseen tavaraan, mutta ei lämpöä vaikka kuinka toiveikkaana koskettelen.
Ja nyt siis valaistus koitti tänään: sehän näyttää olevankin niin että on lämpökompostoreja, ja on puutarhajätekompostoreja. Ja ne ovatkin kaksi eri asiaa (!) valkeni aloittelijalle. Puutarhajätekompostorin sisällön kompostoituminen kestääkin pari vuotta, eikä se nähtävästi lämpene ollenkaan siihen malliin kuin kuvittelin eli käsin kosketeltavan kuumaksi ja höyryäväksi. Jos pitää paikkansa, olen koko kesän kai sitten turhaan talikolla vääntänyt ja kääntänyt kompostiani...ja ihmetellyt miten se oikeaoppisesti tehdään, nimittäin kun pohjia myöten yrittää talikolla hommailla siellä kompostorin sisällä niin meinaa koko hökötys nousta maasta ilmaan. Nyt siis valaistumisen myötä tiedän että tällainen puutarhajätekompostori käännetään yhden kerran (syksyllä?).
Ehkä kuitenkin ne kaikki madot jotka pihankaivuuhommissani kiinni sain ja kiikutin pikapikaa kompostoriin eivät ole menneet hukkaan, vaan toivon mukaan siellä puuhastelevat huolimatta siitä ettei paikan keskuslämmitys ole toiminnassa.
Olisi taas pitänyt vaan kysyä asiaa pentistä etukäteen perinpohjaisesti ennen aloittamista, mutta kun kerrankin luulin osaavani ihan vaan itse oppaita lueskelemalla... ja puolustuksekseni vielä se että pentinkin löysin vasta keväällä... Oppia ikä kaikki (ellei sitten oivallustani tyrmätä tyystin vääränä...)
Kyllä se puutarhajätekomposti kuumenee ihan yhtä lailla. Ettet vaan olisi käännellyt ja möyhinyt liian kanssa niin, ettei kasa ehtinyt oikeasti edes lämmetä.
Ne matoset, mitä maasta useimmiten tulee vastaan, esim. sateen jälkeen ihan pinnalla, ovat onkilieroja yms., mutta kompostissa asuu pikkuserkkuja, tunkiolieroja. Ovat selkeästi pienempiä, ja viihtyvät väkevämmässä ympäristössä.
nimim. KKKKK eli kompostinsakorkeintaankerrankesässäkääntävä (jolle tuosta lampun kuvasta tulee aina mieleen se yksi piirustustehtävä naapurin emännästä nostamassa housuja)
Anna vain rauhassa kompostoitua. Niin kuin se hevonpeekakku 
Niinpä tietysti sitten - kerrankin kun on itse oivaltavinaan jotain niin metsään menee rytisten
.
Mutta puolustan itseäni nyt kummiskin - joka paikassa aina vaan hoetaan että käännä ja käännä, ja käännä sittenkin vielä että ilmaa saa komposti...
Sen siis pitäisi olla kuuma...Ja meinaako se sitä että... tai siis mitä meinaa se että se ei sitä tosiaan ole? Sanonpa vielä (puolustus) että se kompostorin sisältö ei haise yhtään, päinvastoin melkein tuoksuu raikkaalta. Ilo nuuhkia. Yritin kyllä pitkin kesää lisätä siihen kompostiherätettä; lämpimään veteen liotettuna kastella lorottaen, ja toisinaan väleihin kuivana sirotellen. Ei lämmennyt, ei. Mutta tietysti myös sekoittelin tarmolla ja hiki päässä - ohjeiden mukaan
Tuota noin, nythän alkaa olla kylmä ja ei se tuosta enää lämpene kun ei ole tähänkään mennessä. Onkos ehdotuksia kuinka keväällä sen sitten saisin lämpenemään? Entäs jos se ei suostu silloinkaan yhteistyöhön? Ne kompostilierot, niistäkin vielä senverran kyselisin että kun ostin tämän laitoksen niin myyjä sanoi että madot tulevat sinne sitten kyllä ihan itsekseen. Luulin kyllä että puhuu ihan niistä maan matosista joita siis kaivaessanikin löydän.
Jos se kääntämishomma on kohillaan (minä kyllä vain sekoittelen) niin sitten seuraavaksi isännänpissaa sekaan kompostiherätteeksi. Meidän kylmäkomposti on tosi lämmin ja toimii yhä vielä. Miesten on helpompi asentaa se kompostiheräte, me muijat tarvitsemme pottaa ja kaikenlaista.
Nuu, minä kompostoin viime kesän siihen 900 litraiseen Biolaniin. Ei se minullakaan kuumennut, ei juuri edes lämmennyt havaittavasti. Välillä, parin viikon välein, sekoittelin, hämmentelin ja nostelin sitä kasaa. Lisäsin kaikki puutarhajätteistä ja ruoan tähteistä lähtien sinne. Ihmettelin kanssa, että kun ei lämpene. Kasa kumminkin pieneni huomattavan nopeasti, eikä hajua ollut ollenkaan. Minustakin oli varsin raikkaan tuoksuista maata tulollansa sieltä.
Ja tänä keväänä nostelin ihan hyvin maatunutta tavaraa sieltä osan jatkokompostoitumaan ja osan suoraan kasvimaalle. Hyvin on kasvaneet ja hyviltä maistuneet.
Jotta, ainakin minulla se iso kompostori toimii ilman niitä huimaavia lämpötilojakin. Ehkä siellä lämpöistä on, mutta se on vain hyvin pieni piste siellä keskellä, ja kun sitä sekoittelee, niin tulet siihen hot-spottiin laittaneeksi aina "uuden" kaman. Tarkkailet vaan, että pinta laskee ja massa muuttaa muotoaan.
Tänä vuonna meillä on elintarvikejätteille erillinen kompostori (jääkaappi-pakastimesta tehty) ja sen hoito vaatii kyllä PALJON enemmän duunia kuin se iso astia. Harmittaa, että lupasin sen ison astian vessajätteen kompostointiin.
Ne onkilierot, joita sinne nostelit, ovat uineet pois sieltä hyvin nopeasti ja asustavat nyt siinä kompostorin alla ja lähellä olevassa maassa. Kokeilin ja katselin viime vuonna, että noin ne tekevät.
Niin, piti vielä sanomani, että lopputuloshan tärkein on, eikä prosessissa vallinnut lämpötila.
Onkelman ydin piilee siinä että isoa kompostoria harvoin täytetään kerralla. Maatumista kyllä tapahtuu, mutta vain hissuksiin.
Jos Nuu taas verrataan jo olemassaolevia juttuja, niin kun teet ison hevonpee-heinä -limpun, teet sen kerralla suureksi ja koko kasa lämpiää samantien kun on tuoreudeltaan samaa, ja kasan suuri massa säilyttää lämmön hyvin. Ja kun se monen kuution kasa kuumenee niin se myös kuumenee. Ja sitten kun se on jäähtynyt, se käännetään ja se lämpenee uudelleen ja on valmista sitten kun on toisen kerran jäähtynyt.
Mutta tosiaan tuo vajaa kuution pönttö on suuri siihen nähden että sinne satunnaisesti viedään ämpärillinen sitä sun tätä, pieni massa ei lämpiä koska sen oma massa ei riitä pitämään lämpöä yllä noin suurissa kuorissa.
Toisaalta sinne ei saa "oikeaoppisia" kerroksia, täytekakkumallia, koska harvoin on niin paljon kerralla laitettavaa että se sujuisi. Helposti tulee myös laitettua aika vähätyppistä täytettä mikä sekin sitten hidastaa sitä palamista. Lämpeneminen ei siten edes ala.
Itse olen mieltänyt nuo suuret (kylmä)kompostorit käytettäväksi pienehköihin pihoihin joissa halutaan siististi sekä jälkikompostoida lämpökompostorin tuotto että maaduttaa syksyiset haravointijätteet ja kesän kitkemisjätteet.
Jos minulla olisi tuollainen, teksin niin että kesän mittaa veisin sinne mitä vietävää on, yrittäisin saada sen viimeistään syksyllä täyteen, antaisin muuten olla, täyttelisin vain, ja sitten keväällä tyhjentäisin jälkikompostoitumaan tai katteeksi kukkapenkkiin ja aloittaisin täyttämisen alusta.
Lämpökompostorit ovat tosiaan paljon pienempiä, ja niiden lämpöeristys huolehtii pienen massan lämmön säilymisestä. Koska tällaisessa pöntössä palaminen on kiivasta, vaatii se paljon happea ja siten kääntelyä aina silloin tällöin jotta aerobinen maatuminen pysyisi käynnissä.
Nanikan puutarhajätekompostista (kuva yllä) sen verran, että se on kyllä liian pieni. Laudoista tehdyn kompostin sisältö kuivuu helposti reunoilta. Noin pienessä kompostissa sitä ulkopintaa on sisältöön nähden hyvin paljon. Toinen ongelma noissa on se, että puu lahoaa erittäin nopeasti, kun se on kosketuksissa kostean materiaalin kanssa.
Kompostin sisällön lämpeneminen on tärkeätä varsinkin silloin, kun kompostiin pannaan keittiöjätettä. Mätänevään keittiöjätteeseen tulee helposti kärpäsiä.
Lierot ovat tosiaan samoja, mitä metsämaastossa tapaa kivien ja lahoavien maapuiden alta. Sen sijaan puutarhamaassa olevat "savimadot" ja "kastemadot" eivät viihdy kompostissa. Lierot myös kärsivät kompostin kuumentuessa. Silloin ne etsiytyvät viileämpiin osiin. Lierojen osuus materiaalin hajotuksesta alkaa varsinaisesti sitten, kun komposti jätetään kypsymään vuodeksi sen aktiivivaiheen jälkeen. Kylmällä säällä, jolloin sisältö ei kunnolla kuumene, voi kompostia ylläpitää lierokompostorina, joka suorastaan täyttyy lieroista. Ne hajottavat tehokkaasti kettiöjätteen.
anttipa, nyt en ymmärrä: liian pieni mihin? Minusta se on ihan passelin kokoinen. Ja toimiii ihan riittävän hyvin minun tarkoituksiini. Enkä ole sitä ikuiseksi suunnitellutkaan.
Kuten edellä totesin, pienuus vaikuttaa siten, että mitä pienempi sitä herkemmin sisältö on kuivumassa eikä kuiva kompostori toimi. Lahoaminen vaikuttaa sitten kovasti ulkonäköön. Nuo säleet eivät lahoa tasaisesti, vaan rima sieltä täältä. Minä ainakin lakaisin miettiä, vieläkö tämän kesän kestäisi sitä hökötystä vai joko pitäisi purkaa pois. :>)
Kokemuksesta voin kertoa, että pieni ja täysi kompostori toimii paljon tehokkaammin kuin iso ja vajaa.
Meillä on tuo ostettu kylmäkompostori ihan vain keittiöjätekäytössä, jonkun verran heittelen sinne tomaatinvarkaita sun muuta kasvihuoneesta. Pojat meillä tyhjää keittiön roskiksen ja heiltä pakkaa pääsääntöisesti se sekoittelu unohtua. Minä sitten ohikulkiessa avaan kannen (jonka sisäpuoli helmeilee vettä ja hyvin pieniä kärpäsenmoisia leijuu) ja sekoitan uusimmat tuonnit hiukan alempiin kerroksiin ja kyllä sielä selkeä lämpö nousee. Kylmällä ilmalla höyryää kun kannen avaa. Ja sekoituksen jälkeen katoaa ne pikkukärpäsetkin. Tuoksu on hyvä. Tuntuu kuin kantaisi tavaraa molokin kitaan sillä se ei täyty, vaikka yhteensä kuuden hengen talousjätteet sinne kannetaan ja meillä on koko ajan myös vieraita.
Jahka tulee vastaan täyttymisongelma eli ei enää tilaa synny lopetamme kompostiroskisten tyhjäyksen kompostoriin ja siirrymme kunnalliseen jätehuoltoon siltäkin osin. Komposti saa olla ihan rauhassa kevääseen jolloin se tyhjätään ihan tahallaan huolimattomasti (jää vähän niinkuin taikinanjuuri jäljelle) jatkokompostoitumaan jonkun uuden istutusalueen alimmaksi kerrokseksi.
Näin meillä tehtiin ensimmäinen vuosi tuon kylmäkompostorin kanssa ja hinta/laatu/kapasiteetti/ulkonäkö on ollut oikein hyvä. Onneksi en mennyt ostamaan sitä kallista lämpökompostoria, sillä se lämmöneristys on tarpeen vain kolme-neljä kuukautta per vuosi joten hinnan haukkuminen takaisin kestää todella kauan jos näin laskee.
Vaikka tunnen taas itseni tumpeloksi ja vaikka mitä muuta, niin on tosi hienoa todeta että oikeaa kunnon keskustelua syntyy asiasta. Ihan varmasti (ainakin luulisi) tästäkin sekoittelustani ja sekoittamatta jättämisestä tulee olemaan hyötyä jollekin uudelle tumpelolle joka hinaa naama loistaen ison uuden kompostorinsa sinne pihan perälle. Tässä kun olen kesän imenyt tietoa asiasta jos toisestakin kokeneilta puutarhureilta, oikein odotan ensi kesää jolloin voin joissain asioissa jo kirjoittaa "oma kokemukseni on..."
Ja totta on että sinne ei sitä sisältöä kovin paljon kerralla saa laitettua - eihän sitä edes kesällä synny kuin rikkaruohoista ja keittiöstä tulevasta viherjätteestä (varsinaisia ruuantähteitä en ole sinne laittanut). Nyt syksyllä se on alkanut täyttyä ihan eri malliin, ja nyt seuraavaksi tästä koneelta kiskaisen itseni liikkeelle ja painun tyhjentelemään loputkin kesäkukkaistutukseni sinne kompostiin. Lohdullista oli kuulla että Nanikalla oli vastaavanlainen tilanne, ja lopputulos oli kuitenkin se toivottu.
Lohduttaa minuakin kuulla, ettei Temskukkakaan saa sitä molokin kitaa keittiöjätteellä täyteen. Viime kesänä minua eniten ihmetytti, että miten sitä kompostoria kukaan ikinä täyteen saa millään, kun jätteet häipyy sieltä, ennen kuin kerkiää lisää laittamaan.
Kun ei haissut, ja kasa madaltui, niin päätin sitten vaan olla tyytyväinen.
Eikä, Nuu, kannata tuntea itseään mitenkään tumpeloksi: jos kerta komposti ei haise, eikä varsin täytykään, niin hyvähän sen on siellä olla. Komposti, kuten puutarhurointi muutenkaan, ei ole mikään eksakti tiede, jossa olisi vain yksi oikea ratkaisu. Paras tapa toimia oman kompostin kanssa löytyy kokeilemalla ja parhaista neuvoista parhaat palat ottamalla.
Tuo nimitys puutarhajäte on minusta hyvin negatiivinen ja olisi syytä sakilla tuumata muutenkin sellainen reilumpi nimitys. Viherkomposti voisi olla aika helppo - vaikkakin jotenkin turhan hienosteleva - ja muistuttaisi itseäni vihermassan lisäämisen tärkeydestä kesän mittaan, sillä minulla tahtoo kompostiin päästä vaan kuivahko pihatuotos ja ongelmalliset vaahteran lehdet sekä oikein juuriset multakokkareet. Tulen nykyään pikkumällit heitelleeksi kasvien juureen penkkeihin ja vain pari kertaa kesässä kerään kottikärryihin pidemmät ylimääräkasvit. Viherkomposti-nimitys taas johtaa aloittelijat harhaan, koska siinä ei korostu sekalaisainesten keräämisen tärkeys
Kasvimaan pito on senkin suhteen hyväksi, että kompostiin saa enemmän tuoretta tavaraa.
Ruokakomposti-nimitys taas voisi selkeästi ilmaista kylmän- sekä jyrsijäeristämisen tärkeyden?
Multatehtaitahan nuo eri sortin kompostit kaikki ovat ikäänkuin toisaalta ja vaativat pitkälle opittua logistiikkaa sekä siirtymäaikaa myös sen suhteen, että rohkeasti jokainen voi vähentää jatkossa kaatopaikkajätteiden hakukertoja omien jätteidensä suhteen...
Viime viikonloppuna meillä kävi sen verran useita nuorehkoja, miespuolisia vieraita, että kävi jo mielessä kieltää liiallinen kompostin lannoittaminen, mutta olisi ollut niin sääli katkaista heiltä elämänikäinen perinne.
Temskukka, uskaltaako udella minkä merkkinen kylmäkompostori teillä on, ja onko se ''oikeasti'' tarkoitettu myös keittiöjätteelle?
Jonkinlainen kompostori olisi tarkoitus hankkia, eikä se hillittömän kallis markkinajohtaja oikein innosta. Ja tiiviisti asutulla taajama-alueella ei keittiöjätteitä uskalla laittaa muuhun kuin ''oikeanlaiseen'' kompostoriin
Juwell se taitaa olla. Meidän roskisfirman sääntöjen mukaan kelvollinen keittiöjätteillekkin kompostointiin, jota harrastetaan osan vuotta.
Millaisia sanktioita voi voittoa tuottava yritys päälleni langettaa, jos rikon heidän itse julkaisemiaan sääntöjä, vai onko olemassa jokin demokraattisesti tuotettu lakipykälistö joilla meidän kompostejamme säädellään, ja näitä lakeja tämä roskisyritys sitten julistaa?
Kaakinpuuta vai sakkoja?
Ajattelin vain että kuka ne kompostit käy hyväksymässä jos vaikka on itse tehty. Kompostivalvontaviranomainenko?