Meillä ei kuhise. Madon matoa en ole nähnyt, luulen että on liian kuiva. On nimittäin katto päällä, tosin vain puoleen väliin. Kyllä ne puutarhamoskat kompostoituu, mutta on aika murakkaa tavaraa. Pitäisiköhän kastella?
Mäkin kastelin tänään, kun komposti on niin kuiva. Paljon sitä uskaltaa kastella?
Kastelet sen verran että se on kunnolla kostea - kääntele siinä samalla ja kädellä kokeilet kosteutta- Se iso Biolanin puutarhakompostori imee aika tavalla vettä jos on sisus kuivaksi päässyt. Eli vettä, sekoitus, vettä, sekoitus…Tuoretta lisuketta päälle… sitä rataa. En koskaan kastellut kompostoriani likomäräksi, mutta useaan otteeseen kaatelin useita vesiämpärillisiä kerralla sinne ja sekoittelin. Muuten, se pissa on oikein hyvä lisuke sinne…
Sinnehän menee vettä sitten kymmeniä litroja. Potasta olen pissoja kaadellut, mutta ei taida riittää kosteudeksi. 
Täytyy käännellä kompostia ja kaadan sinne lisää vettä.
Sais tulla taivaaltakin jo vettä. Seuraavan kerran kun sataa, niin avaan kompostin kannen.
Joo, potallinen nestettä oli sitten vaikka kuinka vahvaa aamutuotetta ei ihan niin isolle kompostorille pelkästään tahdo riittää 
Multa puuttuu kokonaan toi keltainen nestemäinen lisuke sieltä, olen kyllä miehelleni maininnut että turha tulla sisälle jos kevyt hätä yllättää, avaat vaan kompostorin kannen. Ei tottele, ruojake …
Miehet mieltävät kompostiin pissimisen jotenkin likaisena touhuna tai yököttävänä. Näin olen asian ymmärtänyt.
Hehhh, on siis meidän kemiallinen wc:mme tositarpeeseen sisältöineen, sekin…;)) Tosin voisi isännälle vihjaista vielä sen “kuusikon” ja puuceenkin sijasta kevyesti tuonkin suunnan…
NUU!
Kerroit, että kompostiisi on muuttanut lieroja. Minä olin niin utelias, että menin kääntelemään kompostiani ja siellähän tuli heti muutama matonen vastaan. Voi sitä onnea!!
Eikös ole yhtä juhlaa Ja siitä ne vaan lisääntyy kunhan olosuhteet pidetään hyvinä. Voisi joku asiaan perehtymätön pitää meitä hiukka outoina kun pari matoa saa onnesta hihkumaan…mitäs nekään mistään tietää
En tiedä tuliko oikeaan osoitteeseen,mutta aiheeseen liittyy ;-).Eli puutarhakompostoinnista edelleen.
Meillä on se hävyttömän arvokas biolanin lämpökompostori,jonka kanssa olen tullut sinuiksi vasta nyt puolentoista vuoden jälkeen.Viimeiset puolivuotta on mennyt oikein somasti meidän yhteiselo.Tyhjennän sen aika tasan parin viikon välein ja massa on ollut hyvää.Sen olen kipannut avompostiin (lautakehikko) ja tehnyt semmoisia luontevia kerroksia puutarhajätteen kanssa.Lieroissa löytyy ja raakatavara on oikein mukavan näköistä.Innoissani tyhjensin helmikuussa (kun oli niin keväistä ja lämmintä) sen mikä ei ollut jäässä ja se oli höyryävää!Eli reunat jäässä ja keskeltä höyrysi.Aika aloittelijan tuuria.Kyse oli siis elämäni ensimmäisestä puutarhakompostin tyhjennyksestä.
Tänään taas tyhjäsin biolanin ja tutkailin sitä avokompostia.Hirmuisen märkää oli ja vieno tuoksahdus mätää (heikko,mutta tunnistettava) mikä aiheutti jonkin sortin hepulin.Joten tyhjensin koko kehikon siihen vierelle,ilmava kerros rikkiksiä pohjalle ja aloitin kerrosten rakentelun ja lisäsin kuiviketta (ihan sitä pussikamaa hätäpäissäni).Eli kasasin noin kolmanneksen siitä vanhasta pihakompostista takaisin kerroksittain biolanin tuotoksen kanssa ja ohuen kerroksen laitoin sitä pussikuiviketta (täytyy varmaan käydä joutomaalla niittämässä huomenna).Miten nyt kannattaisi edetä.Jatkanko ja täytän uudelleen lisätyn kuivikkeen kanssa,vai jättäisinkö sen raakakompostikasan tekeytymään siihen maahan.Sehän on nyt käännetty totaalisesti,mutta on myös aika kostea.Kuhisi kyllä elämää.Ajattelin vain,etten saa muutoin mahtumaan kaikkia tuotoksia mitä syksyyn mennessä tulee.Olisikohan aiheellista peittää molemmat?
Ja sitten sarjassamme tyhmät kysymykset;
monissa kompostikeskusteluissa vilahtelee tuo typpi.Vääntäkäs nyt viisaammat rautakangesta miten sitä muodostuu tuolla kompostissa,tai mikä kompostoitava aiheuttaa sen.
Ja toinen tyhmä vielä;
olen vommannut monivuotiset,siementävät rikkikset biolaniin,olettaen että lämpö (siinä 60 hujakoilla) hoitaa ne hengiltä,mutta miten asian laita on?Pitäisikö ne kärrätä kuitenkin ongelmajätelaitokselle?
Määpä vastaan ku oikeesti viisaammat ei tunnu ehtivän. Ensinnäkin mä ainaki laittasin ne kaikki takasin, ja peittäsin sillai hatarasti että vähän kuitenkin pääsis satamaan sisään, mutta kaikki ei huuhtoutus. Kosteaahan sen pitääkin olla.
Typpeä ei muodostu kompostissa. Sitä on paljon talousjätteissä, tuoreissa kasvinosissa ja esim virtsassa. Sitte toisaalta kuivissa lehdissä, oljissa ja semmosissa on vähän typpeä ja paljon hiiltä. Molempia tarvitaan. Vois ehkä ( kai ) ajatella että typpi on vähän niinku proteiinit ja hiili sitte hiilihydraatteja.
Tuo rikkaruohojen laitto kompostiin on lähinnä teologinen kysymys. Mä laittasin, mutta en käy semmosta neuvoa antamaan.
Jos komposti palaa tarpeeksi kuumana tuhoutuu monivuotiset rikkikset - mutta sitä, mikä on tarpeeksi kuumaa, en osaa sanoa.
Mun kompostikirjassa lukee että 60 astetta on tarpeeksi kuuma. Mutta muistelen kyllä jostain lukeneeni että vähän riippuu rikkiksestäkin.
Kiitoksia vastanneille!Eli siementävät rikkikset lämpökompostoriin jatkossakin ja lisää kuiviketta avokompostiin ja kevyt peittäminen.Asia selvä :-).
"Ohjastusta" tarvitsisin puutarhakompostorista/-kompostoreista. Ajatuksena olisi hankkia suurehkon rivitaloyhtiön käyttöön pelkästään puutarhajätteille tarkoitettuja kompostoreita. Asuntoja yhtiössämme on pitkälti toistakymmentä, ja suurimmaksi osaksi kompostoitava tavara olisi nurmikonleikkuujätettä ja mitä nyt kitkemiseltä ja pensaiden, puiden ja muiden kasvien hoidolta kesäisin tulee, syksyllä sitten tietenkin haravoinnin jätteet. Biojätekeräys meillä on, mutta tuota ruohosilppua tulee niin paljon viikossa, ettei pönttöjen tilavuudet ja kerran viikossa tapahtuva tyhjennysväli riitä ja jatkossakin olisi tarkoitus, ettei näihin nyt mahdolisesti hankittaviin laiteta ruuantähteitä. Nyt sitten ollaan asetumassa kehikon kannalle, onhan ne edullisia, mutta kaupunkikäyttöön ehkä ei pihaedustavia, ja sitten pelottaa tuon ruohosilpun suhteen sen pysyvyys harvassa verkkokehikossa ja se kuinka kauan kestää, ehkä 2 - 3 vuotta, että se olisi käyttökelpoista? Ja toimisiko esim. Biolanin 900 l puutarhakompostori yhtään nopeammin, kun sisältö olisi pääsääntöisesti tuota ruohosilppua?
Valaiskaa minua te kaikkitietävät kompostoriosaajat, jotta osaan heittää tosiasioita hankkeen vetäjien arvioitaviksi.
Jotain karkeampaa pitäisi ruohosilpun sekaan saada.Haketatteko syksy/Kevät siivouksessa leikatut oksat ym?. Sellainen olisi hyvää välikerroksiski. Ruohosilppu menee kylläkin hyvin pienen tilaan ja kuumeneekin nopeasti.Kaksi kehikkoa tms. tarvitaan.
Voi voi… huomasin tässä eräänä päivänä, että muurahaispesä on ilmestynyt kompostiin. Onko tästä jotain haittaa? Kompostissa on vain puutarhajätettä.
Näyttävät pesivän kompostiin jos on liian kuivaa.Laita vettä niskaan ja toivotaan etteivät ole niitä kusiaisia tai viholaisia jotka pesivät joka paikkaan missä on lahoavaa jätettä…niihin kun ei näytä tehoavan muu kuin myrkky. Ei kai niistä suurta haittaa kompostille ole , mutta jos pesiytyvät pitkin kasvimaata kompostin mukana niin kitkeminen ei ole enää kivaa kun pistelevät pitkin käsivarsia.
Useimmiten yhteiskompostointi kompastuu hoidon puutteeseen. Ensinnäkin on syytä hankkia kannellinen muovikoppa tarkoitusta varten. Kehikossa materiaali kuivuu hyvin helposti eikä materiaalille tapahtu mitään. Pelkkä ruohosilppu painuu helposti liian tiiviiksi ja kuivuukin, kun sisätlö lämpiää kunnolla, vettähän siitä sillin haihtuu, siksi sisältöä pitäisi pöyhiä ahkerasti.
Pitäisi siis sopia, kuka huolehtii kompostista eli kastelee ja pöyhii sitä kerran viikossa. Kompostoinnilla pääsee eroon valtavasta määrästä kasvijätettä, kun kompostorin hoitaa oikein. Toivotan menestystä hankkeelle.
Muurahaiset tosiaan pesiytyvät mielellään kompostoriin varsinkin, jos se on liian kuiva. Ehkä ne jossain määrin häiritsevät lierojen elämää, mutta muuta haittaa niistä ei mielestäni ole, jos komposti ei ole ihan rakennuksen seinän vierellä. Missään tapauksessa myrkkyjä ei kannata käyttää, koska silloin käy huonosti sellaisillekin pienelukoille, jotka ovat hyödyllisiä.
Kiitos Anttipa kannustuksestasi, olen lupautunut yhdeksi "puutarhakompostivastaavista", joten kannustusta tarvitaan! Olemme epävirallisissa kokouksissa päätyneet Biolanin puutarhakompostorin hankintaan. Olisin tarvinnut tietoa mahdollisista täyteaineista, voiko esim. kariketta, jota pensaiden ja puiden juurelle lisätään, käyttää täyte-/ välikerroksissa ruohosilpun kanssa? Sitä kun jäi keväästä ylimääräistä ja vielä ei ole tarvetta edellä mainittujen juuristoalueille sitä lisätä. Kiitos etukäteen vastauksesta.