Mitä puutarha (kasvutarha ym.) kullekin merkitsee ? Siirrän aiheeseen liittyviä viestejä toisesta ketjusta tähän alkuun.
Miettii miksi puutarhanhoidosta pitää aina etsiä jotain syvällisempiä merkityksiä. Voisi jopa ajatella, että asian syvällistä puolta liiotellaan rankasti. Kai se johtuu siitä, että kun joku "vihreä" kasvaa, niin ollaan jotenkin perimmäisten arvojen äärellä ja tulee kimmoke ottaa positiivisiksi luettuja ja kauniita merkityksiä esille. Vähän samaan tapaan kuin on tuli ja vierellä makkarapaketti. Ei tarvitse olla kovin henkevä, että tajuaa että nyt on sen makkaranpaiston aika.
…puutarhanhoidon pontimena voi olla vaan puhdas halu näyttää . Ehkä myös näyttää, että osaa homman paremmin kuin joku toinen. Jos olisi kyse kauneudesta ja henkisestä seesteisyydestä kumpuavista arvoista, niin luulisi, että tähän päämäärään pääsisi pienemmälläkin panostuksella ja lajikirjolla.
Jonkun syötävän kasvattaminen on sitten toinen juttu.
Jokainenhan hoitaa puutarhaansa ihan omien merkitystensä tähden, oli ne syvällisiä tai ei. Vai tarkoititko Purilainen että se elokuva, josta oli puhe, oli syvällinen merkitykseltään?
Luulen, että puutarhan "syvällinen" merkitys suurimmalle osalle meistä aktiiviharrastajista ja -ammattilaisista on se, kuinka saa seurata jonkin elävän -kenties itse siemenestä asti hoivatun- kasvamista pienestä suureksi. Saa seurata elävän kasvin koko elämänkaaren läpi ja aina joka kevät se luonnon elinvoima jaksaa yllättää.
Yhtälailla puutarhan hoitoon ja siitä nauttimiseen liittyy vuoden kierto, vuodenaikojen vaihtelu ja ajan kuluminen tulee puutarhassa lähelle, konkretisoituu. Samalla puutarhasta saa runsaasti esteettisiä elämyksiä. Sivutuotteena saamme myös paljon uusia tuttavuuksia (niin kasveja kuin ihmisiäkin) puutarhanhoidon kautta! Siinähän sitä jo on "syvällisyyttä" kerrakseen!
ja mikä jottei jollekin puutarha voi olla näyttämisen paikkakin -minä osaan ja kykenen rakentamaan jotain näin kaunista! -mikä jottei! Ja mitään pahaa ei siinäkään ole, päinvastoin onnistumisen tunteet pienissäkin asioissa elämässä tuovat taas uusia merkityksiä puutarhalle.
Loppujen lopuksi siis ainakin minä olen puutarhassa aikaslaisen syvällisten kysymysten äärellä: luonto, ajan kuluminen, elämä ja kuolema, kauneus. Syvällistä, eikö totta 
Puutarhan merkitys tarvis melkein oman ketjun. Mulle kasvit tuottaa iloa ja jännitystä. Jännää se että minkäslainen kukka tuostakin on tulossa, iloa kun sen näen. Maata kaivellessa voi liki unohtaa muun kuin sen mitä tekee, ja niin ihanaa reporankana itsensä palkita jollain muullakin kuin työn ilolla. Se muille näyttäminen on mulla ainakin ihan pois, koska ketään ei paljonkaan kiinnosta mitä pihalla meuhkaan. Ja omakasvattamat herkut ne on kaikkein parhaita.
Kertakaikkisen mielenkiintoinen aihe ja Ramsesin kirjoitusta oli ilo lukea. Huomasin, että meillä oli hyvin samantapaisia ajatuksia tästä aiheesta. Hyvinkin oman otsikkonsa ansaitsisi.
Minusta kauneudessa arvona voi olla jotakin hyvinkin syvällistä ihan niin kuin hyvyydessäkin. Esteettiset elämykset usein tyynnyttävät ja hiljentävät ja auttavat elämään tässä hetkessä, vähentävät siis mielen askartelua murheissa. Ajattelen, että ihmisen on hyvä elää esteettisessä ympäristössä, minusta on niin hyvä saada elää puutarhan ympäröimänä.
Myös fyysisen työn tekemisellä voi olla samantapainen läsnä olon tunnetta kasvattava vaikutus. Itseni kohdalla varsinkin sellaiset tavallaan yksitoikkoiset, monen mielestä ehkä pitkästyttävätkin hommat, ovat aivan parhaita tässä mielessä. Usein, kun istun rivivälilautapolun päällä auringon paistaessa toiseen olkaan perkaamassa vesiheinää porkkanamaasta niin tuntuu, että olen osa luontoa ja sulaudun siihen, aivan kuin osaksi Äiti Maata. Siinä on hyvä olla.
Puutarha tuo tosiaan myös lisäintensiteettiä vuoden kiertoon ja sen mukana elämiseen. Puutarha on tuonut varsinkin kevääseen, syksyyn ja talveen aivan uutta ulottuvuutta. Talveenkin, koska minusta on aivan ihana olla pimeässä ja levätä kaiken kasvukauden aikaisen puurtamisen jälkeen.
Ja kun on kukkapenkin rakentanut ja istuttanut, niin mikä on luonnollisempaa kuin tuntea ylpeyttä ja iloa työnsä tuloksista. Istutuksiansa kannattaakin näyttää toisille, jotta iloa voi jakaa. En edes usko, että kovin moni jaksaa paljonkaan kasveja hyysätä, jos motiivina olisi vain näytönhalu siinä mielessä kuin esimerkiksi mersulla ajeleminen saattaa ehkä joillekin olla.
Voi Tuomipihlaja, sinäpä osasitkin aatokset hyvin sanoiksi pukea!
Ihmisellä on kova luomisen tarve ja olen huomannut monesti että sellaiset ihmiset jotka maalaavat tauluja, kirjoittavat, tekevät käsitöitä tms. harrastavat myös puutarhan hoitoa. Kaikki mikä tuottaa jotain kaunista ja ihmeellistä tuottaa tyydytystä ja antaa elämälle merkitystä. Lasten synnyttäminen ja kasvattaminen on vähän samaa asiaa ja nyt kun se aika on ohitse (paitsi hoitaa lastenlapsia) niin katse suuntautui muille aloille ja eläkkeellä kerkiää noita kaikkia. On se vain niin ihmeellistä tämä elämä!!
Minulle puutarhan hoito merkitsee paljonkin, hääräämistä ja muiden asioiden unohtamista edes hetkeksi.
Kuntokin kohenee kun pihalla saa kunnon hien päälle puuhatessa. Minulle puutarha on merkinnyt uutta harrastusta kun antiikki oli liian kallis harraste ennen puutarhaa. Ei pihani ole mikään edustus piha enkä missään nimessä ilkeäisi laittaa sitä ehdolle mihinkään kilpailuun. En ole kilpailuhenkinen ja vammojen takia en kykene pitämään pihaa haluamassani kondiksessa. Ihan omaksi iloksi siis vaan puuhaan ja suunnittelen tulevaa. Ilman puutarhaa ei mulla olisi edes tulevaisuuden suunnitelmia.
puutarhailu/puutarhailija-sanathan ovat olleet käytössä jo kauan mutta oivallinen on tämä uusi pihailukin. - sisältää puutarhan merkityksen kaikkinensa…
Pihailu on hyvä sana. puutarha on jotenkin ylevämpi ja isompi tila. Minulla on piha, siis pihailen.
Samoin , mie pihailen myös ja itseasiassa oon vierastanu esm. puutarhahörhö sanaa omalla kohallani kun ei kai miulla mittään puutarhaa ole, vanha murroksen alla oleva sotkunen piha ja kasvimaa, mutta hörhö kyllä tunnen olevani , noin piha- ja esm kukka-rintamalla.
juu, puutarhahan voi olla pienen pieni ruukkupuutarha tai vähän isompi parvekepuutarha, jos rva nyhertää yksiksensä ja tekee nättiä ja söpöä. piha on eläväinen kokonaisuus: talo, vaja, huvimaja, autotalli ja vielä nykyisinkin eläinsuojat, aitat, saunat. - pihapiirissä puuhaa koko perhe: herra pesee autoa, rva kokkaa kesäkeittiössä, mukulat potkivat palloa - vai istuvatko nykyisin vain lepotuolissa pelaamassa tietokonepelejä puhelimillaan?
Kyllä meille lapset kuuluvat kiinteänä osana pihaa ja tekemistä, neiti 3,5vee auttaa halujen ja kykyjen mukaan: kitkee rikkaruohoja, kylvää, kerää ja nauttii pihasta omalla tavallaan. Ei tietenkään samalla tavalla jaksa, mutta sitten voi mennä välillä omiin leikkeihin tuijan alle majaan.
Uskon että varsinkin pienten lasten kohdalla kiinnostusta auttaa se että antaa heille jotain mitä he voivat tehdä! Minun täytyy vain nyt suunnitella piha niin, että noin pieni touhuaa siellä, hän ei aina muista varoa, tai että kukka kuihtuu kun sen poimii, eli en nyt niin vakavia/kalliita pihaprojekteja vielä tee näille vuosille… Hänellä on myös ihan oma kukkapenkki johon saanut valita omat kukat (yllättäen pinkkejä…) ja tulee oma pieni mansikkamaa 
Suunnitteluissa on täytynyt myös ottaa huomioon oma ja naapurin koira (yht. 80kg koiraa…) jotka siellä peuhaavat… Tällä hetkellä se täytyy olla niin että piha on elämistä varten, välillä vähän riehakkaampaakin elämää, sitten joskus voin rakentaa vähän “herkemmän” pihan…
Itselle puutarha ja kasvimaa merkitsevät niin paljon etten osaa kertoa, ja minulle on kovin tärkeää että voin jakaa sen perheeni kanssa.
Ja juu, ajoittain olen kyllä onnellinen että saan siellä ihan itsekseenkin touhuta
Pihailu kuulostaa siltä että ollaan ihan pihalla, mutta sehän pitää paikkansa.
Moni ajattelemattomuudesta lähtee esittelemään oma puutarhaansa. Ajattelemattomasti siinä mielessä, että kuvittelee, että kaikki näkevät kunkin yksityiskohdan samoin. Voi pitää luentoa, että mikä tämä on, ja mikä juttu tämä on. Kun pitäisi antaa kunkin havainnoijan nähdä, mitä itse kukin siinä näkee.
Eli ihminen sokeutuu omalle työlleen ja sitten innostuneesti esittelee yksityiskohtia, joissa vieras ei näe mitään, vaan on lähinnä vaivautunut. Hyvä ettei ole potkinut "hienoja yksityiskohtia" vahingossa kumoon, kuten isäntäkiviä. Ei näe heinittynyttä kivikkoa "kivipurona" jne.
Sitä vaan että jos joutuu esittelemään suusanallisesti puutarhansa näkymiä, niin lienee epäonnistunut pyrkimyksissään.
Se on sitten eri juttu jos joku kysyy jotain yksityiskohtaa. Silloin tekijä voi tuoda esiin että mikä on ollut pyrkimys ja miten itse näkee näkymän.
Niin noh, minä asun kaupungissa kerrostalossa ja kasvattelen syötäviä ja myös perennoja vain kaupungin viljelypalstalla (plus parveke). En koskaan sano viljelypalstaa puutarhaksi vaan pelloksi. Täällä puhun palstasta, koska pellolla olemista kukaan ei ymmärrä niin että se tarkoittaa viljelypalstalla touhuamista.
Kyllä ne kaksi aaria peltomaata ovat minulle hyvin tärkeitä ja jos jotakuta häiritsee ottamani kuvat ja puutteelliset kirjalliset, verbaaliset ja sosiaaliset taitoni niin se on sitten voi voi! Pysyn täällä edelleen ja laitan kuvia ja kuulumisia pellolta jatkossakin.
Ohhoh! Ymmärränkö oikein että siankärsämö on kytännyt palstalla ja nyt pässyt heittäyttymään viuhuvan nuolen eteen, ja voi esittää tekoloukkaantunutta. Olet yksi kymmenistä tuhansista penttiläisistä enkä ole kiinnittänyt mitään huomiota esilläoloosi ja kuviisi ja mielipiteisiisi ja verbaliikkaasi. Puhumattakaan että lähestyisin kirjoituksissani erikseen juuri sinua ellen sitten niin suoraan sano.
Jos siankärsämö haluat jakamattoman huomioni niin kehoitan lähestymään yksityisviestillä. Tiedä mihin se johtaisi ;)
Minä kyttään täällä kaiken aikaa, paitsi silloin kun olen pellolla tai nukun.
Työnikin on semmoista että voin koko ajan olla läsnä :)
Ja kyllä mielestäni sanoin että palstaviljely on minulle tärkeää, se käyköön merkitykseksi puutarhasta.
Enkä tarvii peukutuksia, olen koko peukutussysteemiä aiemmin kritisoinut. Mutta peukuttelen itse kyllä kun siltä tuntuu...
LL , miten ihmeessä olet niin negatiivinen !
Anna kaikkien kukkien kukkia , niin me muutkin tehdään