Tomaatti Cutneyn reseptin löysin täältä jostain…
Reseptiin tulee omenaa, saako se olla edes hiukan raakaa?
Pitääkö tomaatit kaltata Cutneyhyn? tai muuta huomioitavaa? koska löytämäni resepti oli pelkistetyn selityksetön ja olen ihan liian monimutkainen niin yksiselitteiselle ohjeelle…
Miten ja minkä kanssa syötte Cutneytä?
Millä voisin korvata Tomaatti Cutneyn Paprikan?
Onko joku osio jossa olisi enempi tomaattipohjaisia/reseptejä tomaatille?
Ymmärrän. Kyllä kiitos laajemminkin olin. Hyvä kun kerroit selkokielellä niin tämmöinen hitaampikin pössäys tajuaa.
Tänään ehdin perehtyä tuohon Cutney reseptiin oikein ajatuksen kanssa, kun kirjotin kauppalappua.
Ihan samat perusainekset tosiaan ovat kaikissa myös ketsupissa ja tomaattikastikkeessa. Oikeastaan ainoana erona tuo omena. Täytyy taas sitte itte yrittää kehitellä jotain poikkeavaa…
Nuu, tällainen on reseptikirjassani. Taitaa olla “omasta päästä”
Luumu Chilikastike:
5l luumusosetta (luumut keitetty hyvin pienessä vesitilkassa ja painettu massa lävikön läpi)
25kpl Habaneroa
15 valkosipulinkynttä
5dl sokeria
1dl etikkaa
3rkl suolaa
(säilettä 1tl /l)
Aika vahvalta tuntuu, kannattaa lisätä mausteita pikkuhiljaa ja maistella välillä. Keitetään jonkin aikaa.
Chilit ja valkosipulit hyvin tai lopuksi sekoitetaan sauvasekoittimella
Meinaan tehdä hillosokerilla niin ei tarvi säilettä laittaa.
Miulla on kirjassa vaan ainemäärät, eli sovelsin tähän.
Teen illalla ja muutan sitten jos tarvii.
Makeus kyllä tasaa paljonkin chilien tulisuutta.
Kannattaa maun mukaan kaikkia laittaa.
Muistan että exän pojat oli tuohon hyvin ihastuneita. Tykkäsivät vahvoista mauista.
Tein tuota pienemmän satsin. Kyllä nuo aineiden määrät täsmää. Chilit toki maun mukaan.
Käytin nyt chiliä jauheena. Valkosipulit lisäsin puristimen kautta.
Harrastatteko uuni munakkaita luomu munista ? Isännän sukulainen oli tehnyt pinaatti-nokkos uuni munakkaan ja oli muuten hyvää. Kysyin ohjetta niin tuumas et kourallinen nokkos silppua ja samanverta pinaattia ja ripaus sipuli silppua ja suolaa sekaisin ja sitten 8 munaa + tilkka maitoa ja ripaus vehnistä ( OMAN MYLLYN ). Ei kertonut tarkempaan mut makoisaa oli.
Se on tosihyvää liha-ja broileriruokien lisukkeena.
Olin sen ihan unohtanut. Kun kellarista vanhoja hävitin niin tuli siellä jokunen vastaan.
Muistaakseni oli suosittu tuote kun säilykkeitä myin.
Nyt pitää kokeilla tehdä säilöttyjä sitruunoita. Eihän se voi olla muuta kuin hyvää :) Tällainen on K-kauppojen ohje millä aattelin tehdä:
Säilötyt sitruunat
6-8 (800 g) sitruunaa
4-6 rkl suolaa
1 rkl sokeria
2 laakerinlehteä
1 kanelitanko
kiehuvaa vettä
Pese sitruunat hyvin ja leikkaa 4-6 sitruunaa lohkoiksi. Lado ne yhteen isoon tai kahteen pienempään purkkiin. Ripottele väliin suola ja sokeri. Survo sitruunoita hieman että ne ovat purkissa tiiviisti. Laita purkkiin myös laakerinlehdet ja kanelitanko sekä kahden sitruunan puristettu mehu (1 dl). Kaada päälle kiehuvan kuumaa vettä niin että sitruunat juuri ja juuri peittyvät. Kääntele purkkia että mausteet sekoittuvat tasaisesti. Laita purkki jääkaappiin ja anna tekeytyä siellä vähintään kaksi viikkoa.
Sain joskus tuollaisia lahjaksi.
Ei ollut miun juttu. En tiedä mihin käytettäisiin.
Tällasta käyttöä löytyi nettisivuilta appelsiineja ja hunajaa:
Vinkki: Käytä säilöttyä sitruunaa esimerkiksi (marokkolaisissa) pataruoissa. Pilko sitä salaatteihin ja tahnoihin. Grillaa sitruunaviipaleita ja tarjoa ruokien lisäkkeenä.
Sitruunainen valkosipulikastike säilötyistä sitruunoista
• 100 gr säilöttyä sitruunaa
• 4 valkosipulin kynttä
• 4 rkl oliiviöljyä
• suolaa
Sekoita kastikkeen ainekset sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa tasaiseksi kastikkeeksi. Tässä on ihanan raikas sitruksinen maku,ja kastike on hyvää kasvisten kanssa ,tai vaikka kasvispihvien kanssa tai kalan ja kanan kanssa.
Jalostetut säilötyt sitruunat
säilötyt sitruunaviipaleet laitetaan reilusti paprikalla, hieman chilillä ja valkosipulilla maustettuun öljyyn ja niiden annetaan maustua siinä jonkun aikaa. Suolaa voi lisätä jos siltä tuntuu. Sitruunoista valuu kastikkeeseen hapokkuutta, sitruunat saavat makua paprikasta ja muista mausteista ja tuloksena on herkku, joka maistuu sellaisenaan mutta on ihanaa esim. voileipien täytteissä.
Taas tulossa viikonloppu lapsen ja lapsenlapsien kanssa. Vähän yöunia häiritsee ruokatarjonnan miettiminen. Pitäis olla sellaista että jokaiselle kelpais ja maistuis. Poikani vatsa ei kestä oikeestaan mitään. Stressivatsa mutta varmaan laktoosi-intoleranssi siinä myös. Itse itselleen tekee kai lähinnä riisiä ja naudan jauhelihaa. Porsaan jauhelilha on ihan poissuljettu.
Tytöt nirsoilee kumpi mistäkin, no sipulia ei saa olla kummallekaan (nähtävässä muodossa).
Sitten minä tässä mummona yritän tehdä ruokia jotka kävisi kaikille, olisivat maultaan sellaisia että tytöt jatkossakin söisivät eivätkä sanoisi “ällöttävää” .
Keitoissa ei sais olla muuta kuin perunaa ja jauhelihaa ( tai makkaraa), ei ole kuulemma tarhankaan keitoissa mitään porkkanoita ynnämuita sellasia. Porkkana menee raakaraasteena kyllä, ei keitettynä versiona eli uunijuurekset olis nähtävästi myös “ällöttävää, en tykkää”.
Oli mun poikanikin lapsena aika ajoin ronkeli. Ja on nytkin niitä rajoituksia, aika paljonkin. Nää lapsen lapset tuntuu olevan korostetummin ronkeleita, johtuu tottumattomuudesta tietysti mutta johtui mistä tahansa niin tässä sitä taas ollaan…
En lähde pasta-jauhelihakastikelinjalle (makaronilaatikkoo on sitä samaa meininkiä) koska sitä he saa kotonaankin, eli tälle mummolle on nakitettu ikävän kokin rooli sitten vissiin. Kummiskin pitäisi saada viikonloppu mukavaksi kaikille (poikani tapaa tyttöjään vaan joka toinen viikonloppu) , ja ruoka on iso osa sitä.
Ens yönä mieli tätä taas pohtii…
Nuu, tässä jotain ideoita:
- pyttipannu + kanamuna + yrttejä (lihaa tai kanaa tai makkaraa + mausteita)
- peruna-juuresvartaat + dippi + ohuet kanafilet
- tonnikalapizza
- broilerikeitto + nuudeleita
- uunikalaa + perunamuusia + salaatti
- nakkikiusaus (vapaa mielikuvitus)
- juurespihvit + salaatti + riisiä + joku kastike
Lapset yleensä haluaa nähdä selkeästi mitä syövät.
Salaatiaineetkin voi laittaa ryhmiin niin niistä voi koota oman annoksen.
Lasten kanssa kun vielä ainekset pilkkoo.
Juureksia voi napstella ihan raakoina tikkuinakin vaikka jonkun dippikastikkeen kanssa.
Iltapaksi nakkisämpylät oli meillä poikien suosikkeja. Pari kuoretonta nakkia leivotaan löysähkön sämpylätaikinan sisään ja paistetaan kuten sämpylät.
Siinäkin lapset varmasti olisi mieluusti mukana ja silloin myös maistuu.
Nuu, espanjalainen munakas?
Keitettyjä perunasiivuja, yrttejä, tietusti kananmunia, kinkkua / kanaa, juureksia / parsakaalia, paprikaa, sieniä, paistettua pekonia, päälle juustoraastetta…
Munakastyyppinen olis hyvä vaihtoehto yhdeksi. Luulisin että menis kaikille. Broilerivuoka kävis myös kaikille, ainakin periaatteesta kai (sisällöstä riippuen) .
Jos tää olis pelkästään minun “mummolan ruokapöytä” niin selkeesti mentäis tyylillä “jos ei maistu niin voi poistua pöydästä” , mutta kun on isän ja lasten yhteisestä viikonlopusta joka nyt vaan vietetään “isän luona” meidän tiloissa, niin tässä on vähän tasapainoiltavaa…
Ostin tytöille viime kerralla eli kaksi viikkoa sitten litran tölkin vaniljajugurttia. No pieneen maistamiseenhan sekin silloin jäi. Se oli tänään vielä ihan hyvää joten päätin tehdä siitä pannukakun meni sitten syteen tai saveen. Just laitoin sen uuniin, mielenkiintoista nähdä ja varsinkin maistaa lopputulosta.
Jos se on syömäkelvotonta ei harmita koska pääosallinen raaka-aine olis muuten mennyt viemäriin. Jos taas se on maultaan syömäkelpoista muttei kelpaa tytöille niin ei sittenkään harmita koska tän valmistamisesta en oo mitään stressiä ottanut vaan on ihan kokeilu, ja syömäkelpoinen pannari taatusti kelpaa mun miehelleni.
Kivahan se olis jos siitä tulis niin hyvää että kaikille kelpais 
Muokkaus iltapalan jälkeen: Se pannari maistui kaikille, myös tytöille jotka tosin ihan vähän näytti epäileväiseltä sen maun suhteen. Laitoin heidät maistamaan palasen sitä ihan sellaisenaan ennenkuin annoin (pyynnöstä) isomman palan lautaselle ja sitä niin pakollista mansikkahilloa.
Oma mielipiteeni pannarista: koostumus ihan perfect minun makuun: täysin tasainen, ei ilmakupruja. Tästä tuli se “mun pannari”. Ainahan voi tehdä maustamattomaan jugurttiin jos ei halua jotain tiettyä makua siihen. Mut toisaalta, onpahan kutkuttava ajatus testailla eri makuisilla jugurteilla lopputulosta :)
Tää nyt ei ehdi Nuulle vinkiksi, tarvikkeet lienee hankittu, aika raskaitakin syömisiä ovat. Nimittäin herkullisia ovat lihalevypiirakka rahkavoitaikinasta, lapset voi kaataa tarvikkeet kippoon ja ehkä vähän sekoittaakin, kauliminen jää kyllä aikuiselle. Riisipiirakat ja lasten tekemä munavoi. Lapset tykkää myös tuorehedelmäsalaatista.
Valmistatteko itse vaikkapa jouluksi kalkkunaa? miten valmistatte? onko jopa luotto reseptiä vinkkejä kaipaisin. Olen pari kertaa kypsentänyt kalkkunan kokonaisena paistamalla sen ihan leivinuunissa, mutta en ole kuitenkaan ollut tyytyväinen lopputulokseen, vaikka kyllä ne linnut on aina lopulta syötyä tulleet, tosin ei yhdellä eikä kahdellakaan kerralla…
Ongelmana minulla on ollut linnun pinnan kuivuminen vaikka olen sitä paiston aikana jonkun kerran valellutkin lisäksi sopiva suolan ja mausteiden määrä on tuottanut suuria hankaluuksia. Linnusta on tullut joko ali tai yli suolainen. Ison linnun maustaminen sopivaksi on temppu joka ei ole vielä hallinnassa. Mikäpä neuvoksi? Oletteko koittaneet valmistaa linnun paloiteltuna?
Joulun jälkeenkin kalkkunoita saisi sangen kohtuulliseen hintaan. Mielikuva amerikkalaisesta lintupaistista nostaa kuolan suuhun. Miten he saanevat siitä niin mehevän näköistä?
Bobbie,meillon joulukalakkuna jo monivuotinen perinne.Ja siitä kyllä tykätään,sopiva suolaki on ollu.
Hieron suolan ja mausteet nahan alle mitä saa.Koipiin teen nahkaan reikiä että maustuu.Mausteina meillon sitruunapippuri,sitruunan mehu ja vaihtelevasti jotaki yrttiä.Laitan nuot sitruunanjämät elukan sisälle,sieltä net maustaa mukavasti lihaa.Tietenki voi nuot paksummat lihat suolata suolaveellä niinku kinkulle tehään.
Vuorokauvven on maustumassa viiliässä ennen paistoa.Ja tietenki paistopussissa paistetaan,175 astetta 45 min per kilo.