Miten valmistatte raakapuuron ? Yritin etsiä reseptejä keittämättä tehtävälle raakapuurolle ja kaikenlaista hyvän oloista tuli netistä vastaan, mm. allaoleva resepti tältä nettisivulta. Kaipaisin kummiskin nyt sellaista peruspuuron reseptiä, jossa olisi esimerkiksi erilaisia viljoja. Onko kenelläkään sellaista mitä voisi suositella ?
hiprikoosi
n. 1½ dl kuorittuja hirssinjyviä (marketistakin saa paitsi ei ehkä luomua)
3 kuivattua aprikoosia
1/4 dl manteleita (voi jättää pois)
vaniljaa sen verran että maistuu
(hippu ruususuolaa)
vettä
huuhtele hirssi, mantelit sekä aprikoosit ja liota niitä yön yli eri astioissa.
kaada hirssin ja manteleiden liotusvesi pois ja huuhtele vielä parissa vedessä. pane ainekset tehosekoittimeen ja lisää vettä niin että ainekset peittyvät. sekoita tasaiseksi ja lisää vettä sen verran kuin haluat, eli haluatko lusikoitavan vai juotavan tuloksen. vanilja ja aprikoosi sopivat toisiinsa loistavasti. samalla periaatteella voi tehdä puuroa kuorituista tattarisuurimoista, siis jyviä eikä höyrylitistettyjä hiutaleita ja vaihtaa aprikoosit toisiin kuivahedelmiin kuten taateleihin, rusinoihin, viikunoihin, gojimarjoihin, mulpereihin, luumuihin…
Oon joskus tehnyt raakapuuroa, mutta ei erityisemmin tehnyt kauppaansa, joten turha etsiskellä sitä reseptiä. Varmaan oon heittänyt jo poiskin.
Viljanjyviähän voi myös idättää. Muistan, että raakapuuro-ohjeessanikin käytettiin idätettyä viljaa. Muuttuu viljan ainekset paremmin sulaviksi. Idättämisen kanssa tarttee olla kyllä hyvä hygienia.
Joskus muistan tehneeni kohtuullisen hyvää salaattia idätetyistä vehnistä. Mukana oli raejuustoa niitä vehnänituja ja jotain. Ja ihan kivahan idätettyä viljaa oli heitellä sekaan moniinkin eri juttuihin. Reseptit on ikävä kyllä tullut heiteltyä pois, kun mulla on ituhörhöilyt jääneet taa ;D
Puttaan kartanon tuorepuuro: n 1 dl kuorellisia seesaminsiemeniä n 1 dl kuorettomia auringonkukan siemeniä n 0,25 dl pellavarouhetta n 1,5 dl vettä
Siemenet huuhdellaan hyvin, liotetaan eri astioissa väljässä vedessä vähintään 6 h. Pellavarouhe laitetaan kuppiin johon 1 dl:n vettä, siinä se turpoaa puuromaiseksi. Seesamin- ja auringonkukan siementen liotusvesi kaadetaan pois ja siemenet vielä huuhdellaan. Siemenet rikotaan sauva-, teho- tai yleissekoittimessa lisäten vettä ja turvonnut pellavarouhe. Puuroon lisätään marjoja tai hedelmiä maun mukaan (luumu, kotimaiset marjat ym.) ja/tai mehua. Ei appelsiinimehua, mandariinia tms raakana poimittuja hedelmiä tai värjättyjä vesiä (juice ym.)
Makeuttamiseen voi käyttää hunajaa 1 tl. Annetaan puuron ns. ”rikastua” n. 2 tuntia, jolloin se on parhaimmillaan nautittavaksi. Puuroa voi tehdä isommankin annoksen ja pakastaa pieniin rasioihin, koska se on parasta tuoreena. Jääkaapissa se säilyy 2-3pv.
Puro on erittäin ravitsevaa. Esim. 100 gseesamin siemeniä siältää 1035 mg kalsiumia, joten alla olevat annokset takaavat jo yksistään päivittäisen kalkin tarpeen tyydyttämisen.
Joskus muinoin tein sellaista puuroa, jossa oli hirssiä ja kuorettomia tattarin jyviä. Jyvät huuhdeltiin hyvin kuumassa vedessä, liotettiin yön yli. Kuivattu viikuna liotettiin eri vedessä. Jyvien liotusvesi kaadettiin pois, ja huuhdeltiin vielä kerran ja yhdistettiin viikuna+niiden liotusvesi. Sauvasekoittajalla pieneksi. Kuivattu taatelikin sopii myös.
Tulin juuri keittiöstä puuropuuhista, laitoin likoamaan veteen yön yli 0,5 dl auringonkukan siemeniä, 0,5 dl hirssiä ja 0,5 dl ruisrouhetta. Ruisrouhe vähän mietityttää sen suhteen mitä sille käy vedessä liotessaan mutta senhän sitten näkee aamulla. Noita oli kaapissa joten niillä lähdin nyt liikkeelle. Aamulla sekoitan sitten joukkoon luultavasti marjoja koska niitä on pakkasessa.
Tänään kaupassa hypistelin myös pellavarouhepussia mutta jätin sinne. Seesaminsiemeniä en hoksannut edes tutkia, ja näköjään just niitä olisi pitänyt hommata koska kalsiumin saanti on mulle niinkuin tietty monelle muullekin naisihmiselle tärkeä asia
Kysynpä täällä nyt tuosta idätyksestä, kun monesta paikasta olen lukenut että tarvii olla hyvä hygienia ja että menevät pilalle helposti. Niin tarkoitetaanko tuolla nyt sellaista silmin havaittavaa pilaantumista, vai onko syytä olla huolissaan sitten kun noita omia idätyksiä alan maistella vaikka silmämääräisesti olisivat kunnollisia? Mulla on siis mung-pavut itämässä, puhtaassa lasipurkissa, sideharso päällä tiskikaapissa alassuin.
Tärkeää on huuhtoa idut pari kolme kertaa päivässä kylmällä vedellä ja idättää ilmavassa paikassa. Kun ovat valmiit niin säilytys jääkaapissa muttei päiväkausia.
Joskus on löytynyt salmonellaa. Siitä on julkisuudessa kohistu. Itse en osta kaupasta ituja säilytysoloista ei ole varmuutta enkä luota. Itse idätettyjä olen syönyt lapsesta saakka ainakin 30 vuotta eikä ongelmia ole ollut.
LiisiA, idätän mung-pavut juuri samalla tavalla (taitaa olla se ohje siinä pussin kyljessä). Hyviä tulee eikä minullakaan mitään ongelmia ole ollut itse idätettyjen kanssa.
Tällä hetkellä kasvattelen herneenversoja keittiön ikkunalla, saan vähän enemmän vihreää salaattiin tm.
Useampia vuosia idättelin sinimailasia, mungpapuja ym. Huuhtoa täytyy muistaa ja ilmavasti pitää. Koskaan ei ollut ongelmia. Pari kertaa taisin heittää sinimailaset pois, kun tuntuivat limaisilta. Sideharsoliinan sijasta käytin muovista hyttysverkkoa, kun tykkäsin että sen sai helpommin puhtaaksi. Mungpapuja idättelin myös sellaisessa Tupperwaren astiassa, jossa oli reikiä pohjassa. Jääkaapissakin idut kannattaa säilyttää sillä tavalla, että niistä mahdollisesti valuva vesi/kosteus ei jää astian pohjalle. Siis sellainen kaksikerrosastia on hyvä, jossa sisemmässä osassa on reiät.
Salmonella ja muut pahemmat pöpöt ei kyllä millään tavalla näy ruuassa. Jos siemenissä on salmonella jo valmiiksi, niin silloin ei tietysti auta vaikka miten hyvin huuhtelisi ym. Kotona sitä tuskin tulee omista käsistään levitettyä.
Niistä raakapuuroista vielä: raakapuuroissa viljaa ei idätetty kunnolla idulle, vaan sillain vaan, että alkoi nähdä, että kohta tapahtuu. Maku kyllä vähän muuttuu imelämmäksi siinä vaiheessa, muistaakseni.
Meillä viljan syönti on aika vähäistä. Ihan tavallinen ruispuuro olis kyllä hyvää, mutta sitäkään ei ole tullut keiteltyä. Ei ole kaapeissakaan juuri jauhoja eikä hiutaleita, eikä enää noita jyviä. Eihän me ehitä eikä voida syödä viljaa, kun pakastimet ja kellari pursuaa kasviksia On aina se ajatus, että ensin on syötävä omat sadot pois alta ennen kuin kaappeihin mitään ostellaan.
Noihin jyviin liittyen: vehnänjyvät, auringogkukansiemenet ja mantelit voi liottaa kylmässä vedessä ja huuhtoa hyvin, niistä tulee maukkaita syödä sellaisenaan tai salaatin joukossa.
Seesaminsiemeniä ja manteleita voi myös liottaa ja sitten tehdä niistä seesam- tai manteli"maitoa".
Sopii tuorepuurojen päälle;)
Eikä niihin maitoihin lisätty sokeria! Semmoisiinkin resepteihin törmää netissä missä laitetaan sokeria ja makuja sekaan.
Söin aikanaan elävää ravintoa mutten henk.koht tykästynyt tuorepuuroihin. Noista maidoista tykkäsin. Ruusunmarjapuuro oli ihanaa mantelimaidon kanssa.
Äiti aina teki sitä mutten kuollaksenikaan muista. Luulen että se oli ihan ruusunmarjajauhoa ja vettä.
Siihen aikaan Nutana myi isossa pussissa ruusunmarjajauhetta. Sittemmin en vuosiin ole nähnyt kaupoissa. (on vain semmoisia minipusseja hirmu kalliilla erilaisten arktisten marjojen herkuttelu ja superfoodfirnoilta)
Ehkä lähimpänä tuorepuuroa on meillä monet smoothiet kun heitän aina joukkoon siemeniä/pähkinöitä.
Tuommoisen löysin, siinä on elävän ravinnon ohje mantelimaitoon. Eli liotetuista manteleista tehdään. Tuossa maustetaan lisäksi kanelilla, sen voi kukin makunsa mukaan miettiä mutta on ainakin ohje mantelimaitoon kuten kuuluu
Jossain ohjeissa neuvottiin ihan vain vettä ja manteleita sekoittamaan muttei se ole ihan sama.
Manteleita, pähkinöitä, ja erilaisia siemeniä syödään kyllä, vaikka se vilja onkin jäänyt vähälle. Ne tuntuu jotenkin olevan elämälle välttämättömiä . Nekin olis tietty hyvä liottaa, jotta niistä hyötyis mahdollisimman paljon, mutta kun veri vetää tekemään kaiken yksinkertaisesti, niin tulee nekin nakattua vain suoraan suuhun.
On aina se ajatus, että ensin on syötävä omat sadot pois alta ennen kuin kaappeihin mitään ostellaan.
syödään kyllä, vaikka se vilja onkin jäänyt vähälle. Ne tuntuu jotenkin olevan elämälle välttämättömiä 
. Nekin olis tietty hyvä liottaa, jotta niistä hyötyis mahdollisimman paljon, mutta kun veri vetää tekemään kaiken yksinkertaisesti, niin tulee nekin nakattua vain suoraan suuhun.