Katsoin että täällä ei ollut keskustelua rakkaimmalle huonekasville, joten tässä on.
Oma rakkain huonekasvini on ehkä 15 vuotta vanha joulukaktus tai samanikäinen korallikaktus.... tai vaikea sanoa kun niitä suosikkeja on niin paljon.
Minulle rakkain huonekasvi on - jos niitä voi asettaa järjestykseen - äidiltä saamani lehtikaktus joka juuri nyt kukkii upeilla tulenpunaisilla kukilla!
Minun rakkain huonekasvini on perinteinen Kiinanruusu. Kokoa kyseisellä kasvilla on on.2m, leveyttä hieman enemmän. Yhteiseloa on kestänyt n.20vuotta. Myös Pullojukka on ollut kaverinani n20vuotta.
Nämä kaksi kaveria ovat minulle TODELLA tärkeitä, heidän kanssaan on elämä mennyt eteenpäin ja naiset ovat tulleet ja menneet ja jäänet jalkoihin
En tiedä ihan rakkaimmasta huonekasvista, mutta suosikkejani ovat ehdottomasti Soilikit 
aah,
ne vain ovat jotenkin sulattaneet sydämeni, rakas muisto lapsuudestani.
Vaan kyllä ne sun soilikit onkin upeita Sinitalvikki :)
Itsellä on niin tuore harrastus tämä innostus kasveihin (oikein kunnolla hurahtaminen) että yhteiseloa kaikkien kanssa on tuskin vuosia, paremminkin vain kuukausia... Mutta ehkä tärkein on kuitenkin äidiltä saamani tuoksulehtikaktus, jonka toivon saavani kukkimaankin (no, nyt ensiksi jos hengissä pysyy niin hyvä 
) sillä äidillä se on kukkinut vain kerran yhden kukan verran. Se on myös ollut lapsuudenkodissani niin pitkään mitä muistan, seurannut pitkänkin matkan muutossa (vaikka silloin monet kasvit lahjoitettiinkin muualle) ja sen sellaista. Äitiä ennen on myös ollut jo jollakin - joku muuttaja antanut ilmeisesti lahjaksi. Kovasti siis itseäni nyt soimaisin, jos tämän onnistuisin minä sitten tappamaan - vaikka äidillä onkin tästä pistokkaita, mutta... Silti
Mulle on rakkaita nämä sitkeimmät puuvartiset. Lohikäärmepuut ja pullojukka. kaikkein rakkaimmiksi tosin kohoaa nyt tuoreimmat puuni. Kaksi siemenestä kasvatettua Kanariantraakkipuuta. Ne eivät yhtään tykkää tästä kämpästä kun täällä on niin tuhottoman kuuma. Kasvattavat piiitkiä lehtiä jotka eivät pysy kunnolla ojennuksessa (no ne eivät kohta mahtuisi sisälle kunnolla jos olisivat ojennossa) vaan lähtevät sitten kehden painosta alaspäin. Onpahan kuitenkin rakkaita, sitkeitä ja mielenkiintoisia. Niille pitää vaan löytää hyvät kodit tai koti parissa vuodessa kun muutan pois suomesta. Näitä tuskin saan ottaa mukaan
Kun hurahtaa se on menoa sitten Annoin pikkusormen, ne 
vei koko käden .
Just siinä se piilee... jää koukkuun, tulee kasviholisti...
Hyvin sanottu Salmiakki!
Kasviholisti, joka hamstraa ja hamstraa.. Em. seikan vuoksi yritänkin sitkeästi vältellä mm. annetaan-palstaa . Kiitoksia soilikki-kehuista
Kiitos kiitos 
tiettyjen palsojen ja paikkojen vältteleminen kuuluu asiaan, mutta ainahan se ei ole mahdollista... taas tuli tänään ostettua muutamia kaktuksia, tila loppuu... mutta hienomman näkösiähän ne on kun laittaa tiiviisti pikkuruukut toisiaan vasten ainakin kaktuksissa
öh, palstojen 
taitaa olla tämä oikeinkirjoitus vähän kesävireessä
Rakkaimmat huonekasvini ovat ehkä marraskuunkaktukseni, kun ovat niin helppohoitoisia ja kauniita ja eivät suutu, jos joskus unohtuu kastella. Soilikit jaksavat myös ihastuttaa vuodesta toiseen, kun parin lehden kasvissa on valtavasti kukkia, jotka kestävät kauan. Pidän myös paljon kahdesta pienestä kiinanruusuntaimestani. Näiden kasvien kohdalla toteutetaan kaikki epätoivoisimmatkin pelastamisyritykset, vaikka sisimmässään tietäisi, että ne eivät enää mitään auta.
Hei Sinitalvikki, Rakkain huonekasvini on kuparilehti, tänään tuli paketti , Kiitos paketoinnista Sinitalvikille,
kukasta en sanokkaan, sillä olen niin taikauskoinen, hienot juuret, mutta pistin vielä vesilasiin, koska meillä on kiire...kiire veneellä mennään tuttavien kanssa Kustaviin. Oi ihana kuparilehti! -näin iloinen olen!
Laitan sulle postia huomenna lähtee postarit!
Iloista mieltä päivään Sinitalvikki
!
Kuparilehdelläni oli kovasti onnea, kun pääsi muuttamaan upeaan kotiin ja mukavien ihmisten luo Hyvää Kustavin reissua kesäheinälle
Rakkain huonekasvini on varmaan kiinanruusuni, jonka kuvia on tuolla sille omistetussa ketjussa. Minulla linja sisäkasveissa on "vähän, mutta vanhoja / kookkaita", joten tavallaan nämä kaikki ovat rakkaita. Kultaköynnökseni kuvan olen lisännyt sen omaan ketjuun, samoin uusimman hankintani amatsoninliljan. Muita rakkaita ovat tämä kissus
... ja kissuksen kanssa samalla ikkunalla viihtyvät aralia...
...ja kliivianjötkäle, joka kesällä kukki peräti kahdesti.
Tällä hetkellä tämä pikkuinen Dionaea muscipula..
Kameran kello näköjään kesäajassa..
Ihan rehellisesti sanottuna: jos saisin ottaa mukaani vain yhden ainoan huonekasveistani, siinä tulisi kyllä sota… on niin monta, joilla on sekä tunne- että muutakin arvoa. Minun mielestäni siis.