auttaako muuten jos savimaahan tulleen “reiän” aina täyttää hiekalla (kun poistaa rikkakasvin) ja sitten hitunen multaa ja nurmikonsiementä. Kai sekin jotain voisi auttaa?
Tumpeloinen hyvä, lueskele ketjuja rauhassa ja hanki tietoa jo siitä mitä täällä on olemassa. Toiston toiston toisto ei palvele ketään, näe vähän vaivaa asioiden eteen ja hae itse vastauksia ennenkuin kysyt 
no ajattelin että kun joku sattuu tietämään niin nopeasti vastaa.
Juu, olis hyvä lukea kaikkea sitä valtavaa tietoa mitä täältä pentistä löytyy. Mutta mutta, kun näin keväällä, kesän kynnyksellä sitä ei millään malta . Ja kuukletta siihen päälle?
Muistaakos kukaan miten on omansa puutarhaharrastuksensa aloittanut? Lukemalla? Vai kysymällä joltain, niinkuin mää. Tosin oon jo niin vanha, ettei voinut niine lukemattomine turhine kysymyksineen näpytellä mihinkään nettiin, vaan soittelin muille ja luin kirjoja, talviaikaan. Ja kysyin ja kysyin…
Ja siksi vastaan Tumpeloiselle et: Paras konsti rönsyleinikin hävittämiselle on just nyt tää aika keväästä. Ota haarukka, puutarhatyökalu tai vanha taltta ja hetki aikaa. Istu maahan (vaikka muovipussin päälle, ettei vaatteet kastu) ja TUNNUSTELE miten se rönsyleinikki kasvaa. Siinä on sellanen vahva, siitä kasvupisteestä mahan haaroittuva juurakko. Se ei mene kovin syvälle, vaan haaroittuu sivuilleen vahvasti. Kun opit pistään sen työkalun sen juurakon alle ja nostat, nousee koko turhake maasta. Käytä kahta kättä jos tarvii.
Tätä "juuret ylös maasta"-konstia kun jaksat harrastaa tän ja ens kevään, ni sitte helpottaa! Ja ilman mitään myrkkyja ja rahat säästyy taimiin.
Rönsyleinikin "ylösnosto" ihan sen ruusukkeen keskeltä on tosi helppo ja toimiva konsti, vaikka ehkä vaatii pikkasen harjoittelua. Mulla on puolen hehtaarin tontti, kasvimaata ja kukkapenkkiä ja lauma kiljuvia kakaroita, mut en oo tarvinnu rönsyleinikkeihin vielä mitään myrkkyjä, vaikka niitä oli tänne muuttaessa pilvin pimein 
.
tagetes, miikos viittasi viestissään tumpeloisen samaan asiaan liittyen moneen eri ketjuun laittamiin viesteihin, joihin myös on vastauksia ihan hyvin jo saanut. Tämän mainitsin siksi ettei mitään väärinkäsityksiä pääse syntymään. Ja, tuo sinun vastauksesi muuten olisi sopinut hyvin mm. "rönsyleinikki"-ketjuun, jossa tumpeloinen on myös asiasta kysellyt.
Asiaan liittyen muistutukseksi kaikille nyt tässä että säännötkin jo sanovat: Kirjoita harkiten :varmista, että viestisi liittyy ryhmän aiheeseen. Älä kirjoita samaa viestiä tarpeettoman moneen ryhmään.
Ottamatta kantaa vilkkaaseen keskuteluun, mutta kiitos tagetes, tuohan onkin tosiaan hyvä keino kitkeä rönsyleinikit. Tosin näin keväällä kaikki rikkaruohot lähtee aika helposti, mutta koitankin tuota rönsyyn.
kiitos ja yritän tästä lähin kysyä juuri siihen ketjuun kuuluvia asioita ja myös lueskella enemmän 
tuntuu vaan että niin paljon tyhjiä aukkoja ettei millään meinaa ymmärtää mitään…mutta yritys ja erehdys on myös hyvä keino mutta täältä saa kyllä tosin hyvin apua kun viitsitte vastata.
Niin ajattlelinkin tagetes että kitkemällä vaan. Minulla on sellainen “perkausrauta” jolla painan juuren osaan. ja tosiaan juuri tuo mainitsemasi rönsyleinikin tapa juuria on totta. No kaippa se tästä pikkuhiljaa aina kun kerkeää
Rikkakasvien torjuntaan nurmikolla paras konsti on perustaa nurmikko hyvin, perusteellisesti ja kalliisti (=salaojitus, maan muotoilu, maamassojen vaihto…). Silloin nurmikasvit kasvavat ja pysyvät elossa eivätkä “rikat” valtaa alaa. Huonolle pohjalle on lähes mahdoton saada aikaan pysyvää samettinurmea!
Miten sitten meillä? Savipellosta lähes luonnonmukaisesti kasvanut monilajinen vihreä “nurmikko” 
Lueskelin ketjun, mutta mulle jäi vielä epäselväksi etikan ja glyfosaatin ero. Kertokaapa kokeneet, meneekö etikka monivuotisten kasvien juuriin niinkuin glyfosaatti, vai nousevatko ne myöhemmin kesällä tai ensi keväänä sieltä entistä ehompina? Tehoaako myös vuohenputkeen? (glyfosaatti tehoaa vasta useammalla käsittelyllä). Niin ja yksi sireenipuska pitäis hävittää, varret on jo kaadettu, mutta juuret ja kannot maassa. Edellinen sireenipuskan hävitys tapahtui traktorin kivikoukulla, jonka seurauksena nypimme yritteliäitä sireeninvesoja paikalle perustetusta kukkapenkistä toistakymmentä vuotta. Nyt on pakko päästä helpommalla, kun ei selkä enää tykkää kyykkimisestä.
Etikka tappaa vain “polttamalla” ne kasvin osat joihin se osuu. Eli ei ole kovinkaan tehokasta. Glyfosaatti tappaa koko kasvin juurineen, koska se vaikuttaa kasvin aineenvaihduntaan (muistaakseni estää jonkin valkuaisaineen synteesin?). Glyfosaatilla myrkytettyu kasviyksilö ei enää virkoa henkiin juurestakaan, toki siemenet ovat maassa valmiina nousemaan.
Glyfosaatti on kakkein tehokkain myrkky, jos myrkkyä haluaa käyttää. Se tehoaa kaikkeen vihreään kortteita lukuunottamatta.
Kiitos, tää tuli selväksi, asia on niinkuin arvelinkin. Käytän myrkkyjä tosi vähän, yleensä hätätilassa pyretriiniä ja sitten umpeen kasvaneessa nokkos- tai vuohenputkikasvustossa glyfosaattia. Akileijojen avuksi oli tosin pakko hankkia Provado-pullo, mutta yritän kovasti etsiä parempaa vaihtoehtoa sillekin.
Onko joku käyttänyt glyfosaattia vuohenKELLON hävittämiseen? Ja onko onnistunut?
Väittäisin että vuohenkellokasvusto tuhoutuu glyfosaatilla. Mutta maassa on valtava siemenpankki, joten käsittelyn joutuisi uusimaan useana vuonna. Olisiko mahdollista peittää alue paksulla kerroksella sanomalehtiä? Lehtien päälle voisi laittaa uutta multaa ja uusia taimia.
No enpä saanut rönsyleinikeitä nurin roundupilla. Myrkytin kahteen kertaan, kun eka kerta ei näyttänyt tehoavan. Lehdet näyttivät ensimmäisen kerran jälkeen, jos mahdollista, vielä terveemmiltä kuin ennen. =(
Kiskoin niitä myös kaviokoukulla kaksi päivää, mikä olikin tehokasta, mutta selkä ja rakot käsissä saivat kallistumaan myrkyn puolelle. Tuhti savimaa antoi myös oman vastuksensa juurien kiskontaan. Lopulta kyllästyin ja käänsin ne lapiolla maahan. Hikistä puuhaa sekin. Saa nähdä, paljonko niitä vielä jälikäteen nousee siitä kohtaa. Muuallahan niitä vielä on tolkuttomasti ja jokaisen uuden kukkapenkin perustaminen tulee olemaan samanlainen taisto. Hmm, mielenkiintoista.
Oliko sinulla riittävän vahva liuos?
Rönsyleinikki on yksi pahimmista minun mielestä.
Ohjeen mukaan laitoin, mutta mietin kyllä samaa, että olisiko sittenkin pitänyt tehdä tuhdimpi seos. En ole ennen myrkkyä käyttänyt ja siksi ajattelin tehdä sääntöjen mukaan.
Minä sivelin Bio Killiä kukkapenkkiin pesiytyneeseen juolavehnään pari viikkoa sitten. Ei mitään vaikutusta. Pitänee hommata tuhdimpaa myrkkyä, ei sitä juolaa muuten saa sieltä perennojen juurista pois. Nyt vaan alkaa olla jo vaikeaa, kun perennat ovat melkein yhtä korkeita kuin juolavehnä.
Olisi tosi tuhtia myrkkyä (hormotuhoa, jota käytetään erittäin säästeliäästi tosi hankaliin paikkoihin, jos ollenkaan) mutta kun se ei tepsi kuin leveälehtisiin, ei ollenkaan heinäkasveihin.
IrisFinlandicalle sanoisin kokemuksesta, että glyfosaatti ei kunnolla tehoa vuohenkelloon; lehdet kyllä kupsahtavat, mutta valtava juuri ei vaan pukkaa tuotapikaa uutta kasvua. Joudun joskus turvautumaan kemiallisiin aseisiin tontilla juuri v-kellon takia, jota sikiää kaikkialla. Olen siihen lainannut maatalouspuolelta Ariane S:ää.
Poppius, eikös Bio Kill ole hyönteismyrkky…muistitko nimen väärin? Sinänsä erikoinen ilmiö, että muodikas bio-sana esiintyy näissäkin yhteyksissä. Jotenkin biosta tulee enemmän mielleyhtymä elävään kuin sen vastakohtaan.
Mä en pidä juolavehnää niin pahana rikkana, ku häviää kuitenkin kun sen vaan repii aina pois. Meillä on ongelmana koiran- ja vuohenputki. Nämäkin kasvavat sellaisessa paikassa, johon haluaisin kukkapenkin. Maa olisi tosi hyvää mutta perkaappa nyt putket siitä pois, että saisi käyttää hyväksi maan…