Jokainenhan voi tehdä lasten tulevaisuuden kanssa kuten parhaammaksi näkee.
Mielenkiintoista keskustelua täällä vanhassa pentissä.
Huom! En käske enkä kiellä! 
Viime kesänä näin omin silmin Ruotsissa myynnissä…
Tanskassa kielletty.
Lisätään tähän edelleen, että ei ole Tanskassa kielletty. Tässä vaikka linkki etten omiani horise http://planteapp.dlbr.dk/middeldatabasen/Product.asp?ProductID=50130#Godkendelse
Ainahan myrkyt on myrkkyjä eivätkä ne ole hyväksi, mutta puutarhaharrastajien satunnaisesti käyttämä Roundup ei maapalloa tuhoa. Kyllä siinä on paljon pahemmat myrkyt ja suuremmassa mittakaavassa mitkä sen tekee.
Vaikka myrkyistä en tykkää ja vältän niitä mahdollisimman pitkään, käytän Rounduppia kerran vuodessa murskeella kasvaville rikkakasveille, niihin ei auta kitkeminen eikä mikään muukaan.
Jokainen käyttää mitä käyttää omassa pihassaan ja pelloillaan. Mutta jos mittakaava ei kitenkaan ole hehtaaritolkulla juolavehnäohdaketta, onko sitä ihminen oikeesti niin kiireinen, ettei kerkiä muuta kokeilemaan ku myrkkyä?
Jos myrkyttää vaikka viiden neliön kukkapenkkialueen, pitää odottaa säädetty aika (n. 2 viikkoa), sitten möyhiä maa (koska siihen tulee kivikova kuori kuolleesta kasvustosta), mitata ph (myrkky happamoittaa rankasti), kalkittava ja todennäköisesti lannoitettava. Sitten istutetaan rakkaat taimet…ja kitketään. Kun maata kääntää, miljoonat rikkasiemenet saavat valoa ja itävät.
Sen kahden viikon aikana olisi ehkä voinut joka ilta kaivaa pienen osan maata, noukkia rikkaruohonjuuret mahdollisimman tarkkaan ja sitten istuttaa taimet. Muuten ihan sama lopputulos, paitsi, ettei käyttänyt kemikaaleja.
Ja jos ei ole varma, että maa on hyvää, ja vielä mahdollisesti aikoo sekoittaa alkuperäiseen multaan lisää säkki- tai kuormamultaa, niin eikö sitten voisi joko kaivaa paakkuina vanhan maan kompostoitumaan johonkin pihan syrjään, täyttää uudella mullalla ja istuttaa taimet. Tai käyttää sanomalehtitekniikkaa.
Ymmärrän kyllä, jos ihan sitkeänä kasvaa haluttu alue vaikka läpitunkematonta vesakkoa tai villivadelmaa tai vaikkapa ohdaketta, jota ei sitten ihan noin vaan kitketäkkään, että turvautuu myrkkyyn. Jo valmiista (vanhasta) kukkapenkistä saa sivelytekniikalla just tommoset vaikeat rikat pois haluttujen kasvien välistä.
Mutta välillä ku ei-penttiläisiä puutarhaihmisiä kuuntelen, niin tuntuu, että vanhanaikaisen kitkemisen sijaan koetaan muka-helpoksi ja muodikkaaksi suihkauttaa rounduppia. Jos on vaikka vaan kolmanneskin pihasta rikkoja piukassa (ja suurin osa niitä tämän vuoden rikkataimia) niin yhtä kauan menee sivellä jokainen sieltä perennojen välistä, ku olis ne vaan vaikka pikkuharalla ruopassu ylös. Työasentokin on ihan sama.
Ja kuten sanoin, jokainen tekee miten parhaaksi näkee. Itse vaan mietin, että miksi sitten haluaa ostaa luomua lähikaupasta ja kuitenkin itse myrkyttää oman maansa? Miksi on helppouden nimissä pakko tunkea maaperään sellaista, mikä ei ole siellä koskaan ollut, ihanniinkuin miksi syö lisäainesafkaa (ku on niin kiire jne) ku ihminen voi paljon paremmin ilman ylimääräisiä kemikaaleja? Mietinpä vaan tässä ääneen…
Tähdikki: “missä väliä missä kielletty missä sallittu”. Minusta sillä on paljonkin väliä. Ihan jo senkin takia, ettei maailmalla ala liikkua sellaisia juttuja, että kannattaa valita mieluiten elintarvikkeita maasta XX, “koska siellä ei käytetä sitäjatätä myrkkyä” -vaikka asiassa ei ole perää.
Oikea tieto näissäkin asioissa voi olla välittämistä.
Mites tuo rikkisten liekittäminen vaihtoehtona? Esim. kivetysten välistä, hiekkapihalta jne. Onko pysyväistä hyötyä? Siis kuoleeko juuret myös?
En kyllä pidä roundupia ihan kauheana myrkkynä. Ainakaan en saanut leinikkejä tapettua viime kesänä sillä. Aineen tein ohjeen mukaan tiivisteestä. Sitä en tiedä, jos tappoi vaikka sammakoita sitten. Raatoja ei kyllä näkynyt. 
( Yhtään väheksymättä kenenkään mielipiteitä. =) )
Joskus ei vain kitkeminen ja suomalaisella sisulla taas ja taas kitkeminen ja maan ympäri ympäri myllääminen uudelleen ja uudelleen riitä. Kaivinkone rylläsi eteläseinustan elämänlankajuuriston sen tuhanneksi pirstaleiksi toiselle puolelle tonttia. Ja niistä tuhansista pirstaleista ja pätkistä nousi kuin käärmeen päinä uusia ja taas uusia elämänlankoja. Mulla on lapsia ja lapsenlapsia ja ja olen luontoihminen ja maailman rakastaja sydänjuuriani myöten, mutta ei siinä totisesti auttanut enää muu kuin Round up, vaikka miten ois halunnut myrkyt hiivattiin tästä maailmasta hävittää. En silti koe hirvittävää syyllisyyttä. Vesistön yläjuoksulla oleva Metsä Botnia on taatusti ihan laillisestikin myrkyttänyt ympäristöämme jo yhden ainoan sekunnin aikana enempi kuin me kaikki onnettomat Round uppiin sortuneet penttiläiset yhteensä. Nämä saastutus- ja myrkytusjutut on aina niin suhteellisia, vaikka mielessä pitäisikin, että myös minä yhtenä pienenä osaeliönä tätä maailmaa olen ympäriltäni tuhoamassa.
Tässä mielenkiintoinen tilasto Ruotsista 2001-07. Hämmästyttävä määrä rikkaruohomyrkkyjä mennyt kotitalouksiin (vihreä pylväs). Olisin kuvitellut määrän marginaaliseksi mutta tämä väittää toista. Punainen pylväs on maatalous ja liila glyfosaattien (kuten siis Roundup) osuus kaikista aineista. Siis jos oikein ymmärsin, kokonaismäärä on pun+vihreä ja liila niistä osuus.
I diagrammet jämförs den sålda mängden glyfosat med hela den mängd medel mot ogräs och mossa som säljs till jordbruk och hushåll.
-lähde KEMI kemikalieinspektionen
Kyllä minusta jokaisen vastuullisen vanhemman olisi pikkasen luettava netistä mistä myrkystä on kyse, tietoa on tarjolla.
Jos syöpää sairastavien lasten elimistöstä tuota myrkkyä löytyy, ei minusta se ole pikku asia.
Vai uskoako mielummin puutarhalehtien sivuilla, ja puutarhaohjelmien mainostauoilla oleviin mainoksiin, tai siihen että Ruotsissakin sitä käytetään, ei voi olla paha aine.
Ei kai muuten sitä surutta käytettäissin mataloudessa, metsätaloudessa, teiden vierillä, puistoissa ja yksityispihoilla.
Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee, mie en.
Enkä ala tästä aiheesta yö uniani menettämään kuten viime kesänä, kun muutamana iltana asiasta luin.
Alatte kääntämään minunkin päätäni… vaikka useamman vuoden on jo Round up nostettu kaikkien muiden yläpuolelle niin harrastelija- kuin ammattilaispiireissä ja vähittäiskaupankin puolella - mutta mitä sitten suosittelette kotipuutarhureille rikkaruohojen myrkytykseen?
Miksi tavallisen kotipuutarhurin olisi ne rikkaruohot pakko myrkyttää? Eiks niitä vois ihan vaan vanhanaikaisesti kitkeä?
On kyllä vaikea suositella mitään myrkkyä. Mekaaninen torjunta; haraaminen (paljon tehokkaampaa kuin moni uskoisi), kitkeminen, liekittäminen, kattaminen… suola, etikka joista ei kylläkään omaa kokemusta.
Rounduppia jos käyttää, niin vain ja ainoastaan täsmäaseena todella vaikeille, itse luultavasti koitan ruttojuurikasvustoa sillä hävittää katkomalla varret ja sivelemällä myrkkyä leikkauspintoihin.
Laajempien kasvustojen peittäminen, jossain oli termi pressukesannointi, mitäs vielä… kokeilin viime kesänä kattaa uuden penkin kompostorista suoraan otetulla muhjulla, siis ilman välivarastointia, tuntui hyvinkin estävän rikkisten itämistä.
Esim. kattamista.
Jos on maaperässä jotain ikävää rikkaa esim. vuohenputkea, suosittelisin (jos mahdollista) mullan vaihtoa, juurimaton asennus pohjalle ja puhdas kasvualusta päälle.
Kukkapenkin tai kasvimaan tekovaiheessa ei aina kannata mennä mistä aita on matalin vaan perustaa penkki huolella niin ei ongelmaa tule.
Lavakaulusten yms, käyttö helpottaa myös kasvimaan tekoa.
Kompostimullan käyttö on myös kaiken perusta.
Oletan päätoimittajankin lukeneen tän ketjun alusta alkaen.
Siis pikku kertaus. Kotitalousetikka tuhoaa maanpinnalliset kasvin osat, käsittely pitää toistaa aina tarvittaessa. Kiehuva vesi toimii samoin. Tämä sopii esin laatoitetulle alueelle jne, ei perennapenkkiin.
Suolaa älkää käyttäkö. Tosin just eilen luin kuinka suolakerroksella on oranssikeltanoa hävitetty mm. austraaliassa. Esim juolavehnä voi oikein hyvin todella suolaisessakin maaperässä, mutta luulempa ettei kovin moni perenna taida viihtyä. Suola jää maahan pitkäksi aikaa, vaikkei nyt myrkyllinen olekkaan.
Etikan happamoittava vaikutus on helppo kumota dolomiittikalkilla.
Mm. rönsyleinikki on suht helppo kitkeä, koska juuret ovat aika pinnallisia. Ruusukkeen alle vaan haran piikki tai vaikka taltta ja vääntö ylös viistoon. Koko homma tulee ylös ja yhden kesän leinikkisodan
jälkeen seuraavat kesät on helpompia.
Yksi- ja kaksivuotiset rikkaruohot isommilta alueilta häviävät melkein olemattomiin, kun ei anna niiden siementää, ts. nappaa kukinnat katkipoikki ennen ku edes siemenet alkavat kehittyä.
Voikukkaan puree -rauta oikein hyvin.
Nokkonen ei kestä jatkuvaa leikkausta maata myöden, silläkin aika pinnalliset juuret, joten hanskat käteen ja repimään.
Juolavehnä on yks ärsyttävimmistä, mutta sen saa peittämällä tai kitkemällä (odottaa aina että on 2-3 uutta lehteä) pois. Suuret alueet katetaan paksulla mustalla muovilla, tosin sen muovin tulee olla tiivis ja paikoillaan muutaman vuodenkin. Helpointa siis lienee tän kohdalla kaivaa maa ylös ja mekaanisesti noukkia juuret tai vaihtaa jopa maa.
Ohdake on vaikea. Jos niitä ei montaa perennapenkissä ole, niin sekin heikkenee, jos yrittävät lehdet poistaa aina ku muistaa, eikä päästä kukkaan asti. Jos sitä on halutulla kohdalla runsaasti, eikä halua myrkyttää, on helpointa ehkä kaivaa perennapenkin alue ylös, vuorata oikein paksulla sanomalehtikerroksilla ja käyttää uuttaa hyvää multaa.
Mekaaninen työ on alkuun raskasta, mutta palkitsevaa. Kilot pysyvät kurissa, kunto kasvaa, hermot ovat loppusyksystä rautaa ja kättensä jäljet näkyvät konkreettisesti. Lisäksi huomaa kuin vahingossa ammentaneensa tietoa, miten kukin rikkaruoho kasvaa, jotta voi sitä tietoa käyttää niitä vastaan.
Mikä on rikkaruoho?
Kasvi, jonka hyveitä ei ole vielä löydetty.
Ralph Waldo Emerson
Ja joka kasvaa ihmisen mielestä väärässä paikassa 
kiitos kurppa. juuri tuo oli se, jonka "kurpitsana" vanhalla puolella aikoinaan kirjoitit. luin sen silloin ahaa-elämyksen kanssa ja sitten unohdin sanamuodon, vaikka ajatuksen omaksuinkin…
melkein kaikki mahdolliset luomuilut olen kokeillut. voin todistaa senkin, että etikka ja kiehuva vesi tehoaa polkuihin ja laattojen väleihin. puupationi pidän kohtuu siistinä perunankeitinvesillä:-)
Etikka muuten onkin melkoinen tehoaine. Totesin sen edellisvuonna, kun pesin ja huuhtelin ruukkuja taimikasvatusta varten etikkavedellä. Kaikki etikalla pestyihin ruukkuihin siirretyt taimet kuolivat.