Keräsin eilen talteen ensisadon neljä vuotta sitten syksyllä kylvämistäni taimista. Selkeästi tuntuvat viihtyvän aurinkoisessa hiekkakentässä, sillä yksi taimi ruukussa paahteisella seinustalla tuotti paljon pienempiä ja vielä vihreitä mollukoita. Täytyy keväällä siirtää loputkin maahan istutetut taimet hiekkakenttään, sillä toisaalle ei tullut lainkaan kukkia, vaikka olin suojannut nekin talven ajaksi rusakoilta ja valkohäntäkauriilta.
Hedelmiä viidestä pensaasta tuli yhteensä puoli kiloa. Kypsimmät ovat täysin keltaisia ja niissä on tummempia aavistuksen läpikuultavia kohtia, raa’at puolestaan vielä melko vihreitä. Ajattelin kypsytellä niitä sisätiloissa vielä jonkin aikaan ennen kuin keitän ne hilloksi. Mitään kiirettä ei ole sillä nuo tuoksuvat todella hyviltä. Huomasin heti kotiin ajaessa, että autossa leijui sellainen raikas, ylellinen tuttifruttikarkin aromi. Nyt aamulla koko keittiö tuoksui samalta. 
Nyt on elämäni ensimmäinen ruusukvittenihillo keitetty.
Töissä kasvaa kolme pientä puskaa, mutta tekivät hedelmiä ihan tolkuttomasti!.
Meni siinä tovi, kun haloin ja siemenet kaivoin pois, mutta kilo hedelmää sitten kattilaan ja 1,5dl vettä ja n.600g hillosokeria perään noin viiden minuutin keittämisen jälkeen. Meinas palaa pohjaan tossa alkukeittämisessä, ois ehkä vettä kannattanu laittaa vielä enemmän. Sauvasekoittimella surrasin sileäksi soseeksi ja pilttipurkkeihin tölkitin.
Maistiaisena tässä turkkilaisen jugurtin kanssa syön. Aikas kirpeetä, mutta silti hyvää
Mä keitin viime viikolla loput kypsyneet omenoiden kanssa hilloksi. Mittasuhteilla puolet ja puolet. Marjoissa on reilusti pektiiniä, joten edes hillosokeri ei ollut tarpeen. Jäähdyttyään marmeladi ei ole enää hapanta- mun mittapuulla. Keitellessä noista lähti hyvä raikas sitruunainen tuoksu. Raakana maistettuna ovat todella kirpeitä.
Täytyy myöntää, että parhaimmillaan noi ovat yksinään keitettyinä. Maku on sen verran hienovarainen, että mietokin omena peittää sen. Kävin nuuhkimassa jääkaapilla molempia versioita. Näin jälkikäteen tuoksussa on vivahde mehiläisvahaa ja hunajaa. Ite maustoin soseen kardemummalla ja kanelilla.
Mulla alkoi viimeiset tummua pinnaltaan, kun kypsyttelin niitä tiskipöydällä muutaman viikon. Kvittenin tuoksu jalostui tuttifrutista hedelmäiseksi sisu-pastilliksi. On tuo sen verran hyvää ja erikoista, että tulee tehtyä ensi vuonnakin.
Tajusin ite peitellä taimet vasta viime talvena, kun puput olivat aiempina talvina vetäneet kasvuston melkein maahan asti. Taimet olivat ennen sen verran pieniä, että uskoin lumipeitteen suojaavan niitä. No, eipä suojannut. Mulla ei keväällä ollut kukkia kuin ehkä 10 sentin korkeudelle maanpinnasta. Saa nähdä, josko noi ensi keväänä kukkisivat ja tuottaisivat enemmän hedelmää. Aioin keväällä siirtää neljä juurakkoa parempaan paikkaan, jolloin saan suojattua ne kaikki samalla verkkoaidalla.
Kvittenipäivitys: Kun tuota hilloa tein, niin otin siemenet talteen ja niitähän piisas!
Syksyllä/talvella kylvin lavakaulukseen ja ihan mahtava taimiviidakko nyt siellä!:w00t:
Mähän kasvatan kvitteniä kohta oikein tosissaan!
Äsken kävin vielä lisäkylvöä tekemässä. Siemenet olivat viileällä kuistilla talven. Saa nähdä itävätkö ne myös.
Hillosta vielä: hillosokeria tosiaan on turha käyttää, koska sitä pektiiniä on luonnostaan. Tuli kovahkoa marmeladia, mutta kyllä se käytettyä tulee.
Ensi syksynä saanen keitellä useamman purkillisen maukasta kvittenimarmeladia. Nyt toista kertaa kukkivissa pensaissa on reilusti viime kesää enemmän kukintoja. Talven pakkaset ovat vieneet muutamasta oksasta latvan. Tarttee myöhemmin leikellä, kun näkee varmasti, ettei lehtiä tule.
+x[quote]Mouks / Nuu :nimim. Unokki kyseli toisaalla näin : "Iski uskon puute. Onhan varmasti niin ettei mikään ruusukvitteni ole myrkyllinen? En tiedä omaa lajiketta, puutarhaliikkeestä joskus ostettu ja nyt teki hyvän sadon marjoja. Hilloa mielisin."[/quote]
Ja tässä Valtsun vastaus siihen:
Syötävän hyvää ja hyvää kaikkityyni, ei ole myrkyllistä! Raakana maisteltuna voi kyllä uskon puute iskeä. Nappaa siemenet talteen, itävyys on hyvä ja siemenlisätyt tekevät hedelmiä paremmin kuin yhdestä kasvista kasvavat, pölyttävät paremmin.
Valtsu👍
Keittelin 23.9. kypsyneet japaninruusukvittenin hedelmät hilloksi. Siemenistä puhdistettua paloiteltua raaka-ainetta kertyi 1,3 kg. Tein keitoksen alussa virheen, kun lisäsin vettä varmaan kolme desiä palojen päälle. Vähempikin olisi riittänyt. Keittelin tuota kasaan varmasti yli tunnin ajan. Palat pehmenivät hilloksi jo kymmenessä minuutissa. No, eipä jäänyt turhaa C-vitamiinia säilöntäaineeksi. Kyytipojaksi kidesokeria ja lopulta kardemummaa mausteeksi. Kyllä tuota kirpeän sitruunaista kelpaa levitellä pullan päälle talven aikana.
.
Onkohan jollaki mukavalla nuita kvittenin siemeniä ylimääräsiä?
Hullu haluais taas kokeilla 
Uskoisin vaihtaria löytyvän.
Japaninruusukvittenistä tässä tietoa:
Pensas menestyy kohtalaisesti I–II (III) kasvuvyöhykkeillä, vaikkakin lumipeitteen yläpuolelle jäävät oksat saattavat paleltua tai kadota jänisten nälkäisiin suihin. ’Cido’-lajike pärjää jopa IV kasvuvyöhykkeellä.
Näin saat satoa:
Ruusukvitteniä kannattaa istuttaa vähintään kolmen taimen ryhmä, jotta sen komea keväinen kukinta pääsee oikeuksiinsa. Koska kasvi on ristipölytteinen, pölytyksen varmistamiseksi tarvitaan ainakin kahta eri alkuperää olevia pensaita. Taimia ostaessa kannattaa siis aina tiedustella taimien lisäystapaa.
Myynnissä olevat taimet ovat yleensä siemenkylvöllä lisättyjä, joten niillä on riittävän erilaiset perintötekijät. Niinpä pölytys ei yleensä ole ongelma. Jos hankkii eri lajikkeita, voi olla varma, että niiden perintötekijät ovat erilaiset.
Lisää ruusukvitteniä siemenistä. Halkaise hedelmä ja kylvä tuoreet siemenet kosteaan maahan.
Keksin vielä alkusyksystä, että ruusukvitteniähän mulla ei hyötykasvipuolelta olekkaan. Metsästys tuotti tulosta vaikka siinä vaiheessa melkein kaikki kaupungin taimipihat on suljettu ja Viherlandiasta löysin alella itselleni kaksi kvitteniä (näissä taimipihan kvitteneissä oli melkein kaikissa jo hedelmiä vaikka olivat vasta n. 30 cm korkeita). Ovat Tahvosen taimiston kasvattamia. Myyjä kertoi, että hyvin on heillä talvehtinut Viherlandian pihassa kvittenit kun saavat lunta suojakseen. Oma paikkani on maaperältään hiekkainen, pensaiden takana on suuri kivistä tehty vuorenkilpipenkki tuulensuojana ja lunta on tuossa paikka aina paksut nietokset. Naurattaa vaan, kvittenit kun piti saada, vaikka en todellakaan ole mikään hillonsyöjä ja ilmeisesti paljon muuhun, ei ainakaan tuoreeltaan, noita hedelmiä voi käyttää?
Ruusukvitteni pärjää hyvin keskisuomen seudulla (tosin en tiedä lajike-eroista). Mutta juuri noin kuin Välke olet istuttanut: hiekkaiseen rinteeseen ettei vesi jää seisomaan. Minunkin pihassa on pari puskaa. Keltaisia hedelmiäkin tekivät vaan eipä niitä tullut käytettyä. Omituisen makuisia ainakin tuoreeltaan. Talvisuojaustakaan en ole tehnyt, lumi suojana silloin kun on. Tosin pupuilta syytä suojata. Osa oksista voi joskus kuivua (paleltua?) talven aikaan mutta kasvattaa kyllä uutta. Tuolla ylempänä puhutaan siemenlisäyksestä; mutta kvittenihän kasvattaa juuriversoja, joten niistäkin helppo ja nopeampi lisätä
Minun kvittenien hedelmät on ihan vihreitä mutta empä minä niistä ole ennenkään tehnyt mitään.
Suojasin kyllä jo pari viikkoa sitten verkoilla.muuten puppanat leikkaa ne tyylillään liian matalaksi.
Juu, ei japaninruusukvittenin hedelmiä vapaaehtoisesti suuhunsa laita kypsentämättä. Se maku raakana on hieman sitruunakuorimainen, mutta voimakkaan tanniininen, joka leikkaantuu samantien vetisenä pois.
Ellei pakkanen ole vielä keltaiseksi muuttuneita hedelmiä ehtinyt pahasti purra niin, kannattaa tosiaan kiikuttaa sisälle lämpimään erinomaisen hedelmäisen tuoksun vuoksi.
Pensaani tuottivat nyt viidentenä vuonna toista kertaa satoa ja hedelmät kypsyivät jo syyskuun lopulla. Yksi ehti jo pudota maahan ja mädäntyä kypsänä. Joku oli tainnut purra siitä palan. Lajikkeesta en osaa sanoa, koska tilasin siemenet muistaakseni Latviasta.
Nostin multasäkin tänään sisälle sulamaan, kohta pääsen kylvämään japaninruusukvittenin siemeniä ja laitettua ne ulos saamaan kylmäkäsittelyn. Pitäisi sitten poteista toukokuussa taimia pukata. Kiitos LeonM:lle siemenistä, täällä jo satoa odottelen innolla vaikka siihen pisteeseen pääsyyn vielä aikaa meneekin 
Tuli viimekesänä Japaninruusukvitteni hankittua paikallisesta Plantagenista. Hömelönä en tarkistanut tuota pölytystä, pitänee sille kaveri tai pari hankkia jos hedelmää tekee mieli.
Niin, sitten itse asiaan. Nurmikkoa haravoidessa totesin että talvisuojaus olisi kenties ollut asiallista kvittenille suorittaa. Aprikoin hetkisen onko aiheellista hakea rautakaupasta myyräverkkoa vaiko eräliikkeestä haulikko, kun oksista oli noin kymmensenttiset nysät jäljellä jonkin karvamurmelin jäljiltä. Lähempi tarkastelu kuitenkin osoitti että lehden(?) tai kukan aihioita noissa nysissä näyttäisi olevan runsaasti.
Onko kvitteni kuinka arka jyrsijöiden tuhoille? Möksähtääkö ja kuolee pois, vai ovatko nuo tulipunaiset nystyrät merkki siitä että talttahammas teki mulle palveluksen ja suoritti vain tarpeellisen harvennuksen?
Verkko on hankinnassa tulevaa talvea ajatellen.
Aranormer, lukase tää ketju läpi, hyvät ohjeet löytyy. Ja palveluksen ne tais sulle tehdä.
Piti käydä omat pikkutaimet tarkistamassa. Jo oli lumi niin paljon sulanut, että piikit näkyivät. Kaikki 20 näyttäisivät olevan hengissä ja ihan ite joudun ne latvomaa, ei oo käyny karvasia apulaisia. Muistanko oikein, ettei tarvitse kovin kummoista maata, mutta kalkista tykkäävät. Pitää aika hoppua tehdä niille paikka, kun ovat nyt purkkeineen haudattuna perunapeltoon LeonM:n siemenistä olivat, jostain viimevuotisesta siemenkirjeestä peräisin, hyvin itivät.
Pikkasen on vielä lunta niiden tulevalla paikalla.
Nyt kuudentena vuonna pensaiden kolmas kukinta näyttää entistä runsaammalta. Syksyyn mennessä nähdään, moniko kukinnoista muuntautuu kirpeäksi hilloherkuksi.
Ne mun siementaimet on nyt sellasia tikkuaskin pituisia. LeonM:n siemenistä, nyt keväällä itäneitä. Miten teen, kasvatanko niitä poteissa ens kevääseen saakka ennen istutusta maahan, vai onko niiden kasvuvauhti sellainen että voin ne jo tän kesän aikana laittaa maahan ? Pihatöiden suunnittelun kannalta tää olis aika tarpeellinen tieto .