Menin tänään hakemaan salkoruusun taimiani tarkoitukseni heittää ne pois. Mutta eikö mitä! Siellä oli kuolleiden/kuolevien lehtien juurella uudet pienen pienet lehdet. Uutta elämää! 
Toivo ei siis ole vielä menetetty!
Moi. Voisitteko laittaa kuvan salkoruusun taimeista jos ootte kylvönneet ne ensikasvatettavaksi. Minkä kokoiset ja näköiset ovat nyt?!
Mun salkoruusut on nyt suunnilleen samanlaisia kuin Pirkko-Martan ekan sivun taimet, ehkä hiukan isompia. Mutta ei siis paljoa.
Yllätyin tänään melkoisesti kun menin kasvihuoneeseen. Laitoin osan salkoruusujen siemenistä viikko sitten kasvihuoneeseen jauhelihalaatikoihin kylvettynä. Ajattelin että kokeilen osaa näin, suurimman osan olen kylvänyt suoraan kukkapenkkeihin.
Koska kasvihuoneessa on kova tilanahtaus pinosin neljä laatikkoa päällekkäin ja päällimäisen pintaan laitoin pienen minigrippusiin haihtumista estämään. Ja siinä päällimmäisessä oli kauniit sirkkalehdet, eli olivat itsekerätyn, vaaleanpunaisen kerrotun siemenet itäneet tosi hyvällä prosentilla. Kastelin muutkin laatikot ja ängin ne muiden kukkien sekaan valoa saamaan, jospa se olisi se itämisen edellytys - suuri määrä valoa.
Jos onnistun saamaan kelvollisia lehtiruusukkeita on niillä hyvät mahdollisuudet kukkia vuonna 2008.
Minä en ole koskaan onnistunut salkoruusujen siementen idätyksessä, joten ymmärtänette intoni 
Temsku, juuri tuolla lailla minäkin olen onnistunut salkoruusujen kanssa.
Ja ekaa kertaa tällä tontilla talvehtivat ja selvisivät keväästäkin kun ajatuksella valitsin istutettaville ruusukkeille paikan viime syyskesällä.
Kylvin niitä minäkin kylmälavaan. On muuten kummallista, että en saa täällä talvehtimaan ns. 2-vuotisia tai vasta toisena kesänä kukkivia. Kuitenkin monet muut perennat talvehtivat täällä hyvin, kiitos paksun lumipeitteen. Harjaneilikat tosin onnistuivat toissa vuonna ja näkyy niistä ainakin muutamat lähtevän kasvuun nytkin.
Toissakeväänä siemenestä kasvatetut ja viime kesänä kukkineet Nigrat näyttävät olevan hengissä. Jännäilen, josko se kibun nupunnyppimistemppu olisi tehonnut ja kukkisivat uudelleen vielä tänä kesänä. Ei mulla ole ollut ongelmia siementen idätyksessä, lämpimällä kylppärinlattialla alkuun ja sitte huoneenlämmössä ikkunalla ja kasvariin vahvistumaan ennen maahan laittamista alkukesästä. Talvehtiminenkin on onnistunut hyvin, joku havurisu kevyesti päällä.
Liisukka, minä muistelinkin sinun ohjettasi kun laitoin ne salkoruusut kasvihuoneeseen. Ennenkuin kirjoitin viestin koitin vielä hakeakkin keskustelua mutten löytänyt millään, en ollut nimittäin aivan varma että olitko se sinä joka asiaa kertoi
Niin jotta kiitos! Saisinpa ne tosiaankin oikein ruusukkeiksi!
Voisiko olla, että pihan tuulisuus vaikuttaa salkoruusujen keväästä selviytymiseen?
Mulla oli tänä keväänä (etelä)tuulen puolella ihan "fyysinen" este: iso kivi tai puupölkky.
Ei ole kyllä kovin esteettistä, mutta mitä sitä ei sietäisi jotta saisi salkoruusut kasvamaan
Meillä ei ole ollut ongelmia idättämisessä ja näteiksi taimiksi kasvattamisessa. Ongelma on ollut talvehtiminen. Kokeilin kaikkea, kasvihuonetta ja ulkopenkkiä. Ja aina oli henki pois keväällä. Kunnes tajusin laittaa isot keot talvensuojaturvetta taimien päälle ja aah, viime kesänä meilläkin kukki ensimmäisen kerran itsekasvatetut salkoruusut. Upeita, ihania, kauniita. Nyt kun opin tekemään homman oikein, saadaan tänäkin kesänä taas nautiskella niistä pitkät ajat 
.
Tomsku, kiitos vinkistä. Syksyllä talviturpeen ostoon, jos nyt saan salkoruusut kasvamaan. Tuo talvisuojaus ei yleensä ole kuulunut tapoihini, maharottoman lumipeitteen vuoksi. Mutta nyt tulen kokeilemaan sitäkin.
Kuvittelisin, että salkoruusun kohdalla kuolema korjaa liian märkyyden takia. Märkyyttähän tulee kun lumi sulaa. Talvensuojaturve on siitä kivaa kamaa, että se ei ime vettä ollenkaan. Itse käytän sitä myös kärhöille, aroille ruusuille, viiniköynnöksille ja aroille perennoille.
Minulla on myös teoria, että keväällä rouste nostaa salkoruusun lehtiruusukkeet ylös ja juuret poikkee. Kun lumien sulettua kiertelin kukkapenkkejä niin huomasin miten korkealla ruusukkeet olivat, joten painoin niitä varovasti alaspäin ja keräsin ympärille multaa. Nyt ovat suurin osa hengissä.
Oikein hyvä teoria tuokin. Talvensuojaturpeen alla olevia taimia ei roustekaan ole heitellyt. Ilman suojaa olleista, syksyllä istutetuista kaikenlaisista siirtotaimista monet olivat maanpinnan yläpuolelle nousseita. Niitä olen myös aina sitten tunkenut alemmas ja tiivistänyt juurien ympäristöä. Perennat eivät ilmeisesti ole ihan niin ronkeleita.
Mun suoraan penkkiin kylvämäni salkoruusut on itänyt! Muutama sirkkalehti näkyy. Vielä kun muistais, minkä väriset on sillä reunalla, koska toisella reunalla ei vielä näy mitään.
Tässä minun salkoruusun taimeni.
Voi Pirkko-Martta, kyllä sulla riittää istuttamista ja komeita nuo salkoruusun alut. Itsellä yksi pieni vaivainen ja kitulias , mutta on kuitenkin säilynyt talvesta . Keväällä en viitsinyt laittaa uusia,luulin että edellisvuotiset ovat säilyneet, mutta vain yksi oli elossa.
Minulla on kaksi salkoruusua, jotka maistuvat jollekin madolle niin, että lehdet on kohta kokonaan syöty. Niitä pieniä tai no, 2 cm:n pituisia matoja oli illalla koko kasvi täynnä, tänään saivat myrkyt niskaan, mahtaako auttaa. 
Onko kenelläkään kokemusta salkoruusun vihollisista?
Sirkkuliinille vielä tuhannet kiitokset. Alcea rosea ei ole minulla vain onnistunut mutta nigra on ollut jo kahtena kesä huikean hieno ja nyt näyttää että tänä vuonna lyö entiset ennätykset.
Minun valkoista tiiliseinääni vasten nigra on ollutv todella upea. Nyt on siemenkylvöistä tulossa joitain muitakin värejä. Nigran omasta ruusutani keräämiäni siemeniä on vielä jos joku haluaa.
Luulenpa että minun salkoruusuani söivät samat toukat kuin akilleijaani. Kuva toukasta tuholaissivulla.
Tänään vierailin Plantagenissa katsomassa löytäisinkö sieltä tänäkin vuonna salkoruusun taimia. Viime vuonna ostin yhden. No olihan siellä muutamia, mutta kaikissa taimissa oli jo ruosteläiskiä. Jäivät ostamatta.