Aloitan kevyesti minäkin tätä jokapäiväistä ympäristöäni sekalaisten kuvien avulla teille selventää. Kun vaan tietäisi, mistä aloittaa
…Ehkä tästä suuresta onnen aiheestani: Kibulta saamani sitruunaköynnös tekee marjoja juuri!
Kuvien laitto on muuttunut siitä, kun viimeksi niitä olen tänne posautellut, mutta koetellaan…Eilen noita arovuokkoja kuvasin kovassa tuulessa. Naapurin pikkuinen punainen vajakin sieltä paistaa.
Viime vuonna tekemäni varjopenkki eilisen asussaan 
Tintta-, koillis- ja kirsikkasaaren penkit valjussa mallissa, mutta työn alla…tuota etualaa laajensin sunnuntaina ja ruusupapua pistelin eilen vai koska se oli kirsikkasaaren takana seisovan verkon juureen tuon nurmipolun taakse.
Jahas. Liian isoja kuvia taidan latoa. Jokin yksi vielä. Unohdin kuvata alkukevään hurjaa tuomipihlajien, kirsikoiden ja hernepuiden kukintaa. Nämä sentään kerkesin.
Eipä tästä näkövinkkelistä ole liian isoja kuvia, anti palaa vaan 
Kiva, kun aloitit puutarhapäiväkirjan!
Hienoja kuvia, kiva päästä tutustumaan!
Olin ylipoikki, kun siirsin kamerasta kuvia tietsikalle, enkä jaksanut nimetä niitä. Nyt saan sitten maksaa siitä ja tihrustaa kymmeniä vihreitä kuvia, että mikähän se noista olikaan 
Otan ensi viikolla pois, jos lisään nyt samoja kuvia, kuin eilen illalla.
Siperiaa ja saksankurjenmiekkoja paraatissa
Alppiruusuja minulla on vain kaksi kappaletta. Toinen pitkäjalkainen, toinen matalan tuuhea. Punainen ruukku huutaa, että tässä asuu jouluruusu, jotta muistaisin kastella.
Tuo kuva hyppäsi postimerkin kokoiseksi ensin ja lopulta se lähti hiiren matkaan minne hyvänsä. Heitin liian levenneenä sen kuitenkin ilmoille. (Ihan sama :))
Tämän kevään perunat. Nekin saivat nyt nurmikatteen.
Sattuman oikusta viime syyskesän takapihan altaan kasvialueen laajennuksessa osui olemaan vapaana peittokurjenpolvea ja saksankurjenmiekkaa. Hyvin peitti heti maan tuo peittosortti.
Väljää tilaa on yhä paljon pohjoisen edelliskesän penkissä
Monen vuoden vatuloinnin jälkeen lopulta jämäytin tänä keväänä ylijäämälaattoja hoitopoluksi paraatipenkkin, jossa keskiosa on vanhinta ja sekalaisinta osaa.
Sitruunaköynnöksen profiilikuva
Pensasmustikkaa, kieloa, tarha-alpia…
Viime kesänä pyöräytetty itäpenkki tämän kevään asussa
Varmaan kaikkien arovuokkojeni mummo jaksaa vaan kukkia kuistin alla hiekassa