Meillä savimaapeltotontti ja ajattelimme parantaa maata hiekalla ja turpeella. Mikä olisi hyvä raekoko hiekalle ? Kumpi turve olisi parempi tumma vai vaalea ja miksi?
Onko kivien keräämiseen mitään muuta keinoa (konetta) kuin käsin kerääminen? Meillä paikoin kiveä todella runsaasti, nyrkinkokoisia ja pienempiä.
Alkuperäinen kirjoittaja: Hiushalkeama
Minä en osaa tuohon kiviasiaan sanoa kuin että luultavasti pellonraivaajatyyliin eli käsin on ainoa keino.
Minä olen parantanut noin 50 neliön kasvimaan savesta mullaksi. Omista kokemuksista sanoisin, että ei ihan rantahiekkaa vaan pikemminkin lasten hiekkalaatikkohiekan raekoko on parasta. Olisko se nyt 1-2 mm. Mutta jos tilaatte nimikkeellä hiekkalaatikkohiekka niin eiköhän se tavara sillä tule.
En tunne tumman ja vaalean turpeen eroja, onko niitä? Itse olen lätkinyt tummaa turvemultaa ja kompostia, mutta isolle alalla jälkimmäinen lienee mahrottomuus.. Hiekan ja turpeen lisäksi suosittelisin mullan lisäystä, koska minun kokemusten mukaan turve ja savi on sinällään melko kylmä kasvualusta, kun se kastuu ja imee vettä, vaikka siinä olisi hiekkaakin seassa. Ja ainakin minulla näyttää peruskalkittukin turve houkuttelevan sammalta eli lisätkää kunnolla kalkkia myös! Niissä penkeissä, joissa olen käyttänyt vain multaa ja hiekkaa, ei sammalta näy.
Pitääkin muistuttaa isäntää, että tilaa hiekkaa lapsille, äiti on rosvonnut kaiken.
Hiekan, turpeen ja mullan/kompostin lisäys on tunnettu keino parantaa savimaata. Kuukkeliin kun laittaa hakusanaksi "savimaa maanparannus" niin tulokset kertovat tuota samaa ja jokunen tulos tulee vanhan puutarha.netin puoleltakin. Kivien keräykseen maanviljelijöillä on omat koneensa mutta onko niiden käyttö pienessä kotipihassa järkevää, miksi ei jos jollain tutulla sattuisi sellainen olemaan eikä työstä tulisi suuria kustannuksia. Muuten pienemmillä aloilla hartiapankki työskentely on varmaan se ainut konsti. Parannukseen käytettävän hiekan raekoosta en tiedä mutta kuten edellinen kirjoittaja mainitsi niin kauppanimi "hiekkalaatikkohiekka" ja "suodatinhiekka" sopivat varmasti tarkoitukseen. Ainakin tuota suodatinhiekkaa käytetään yleisesti maanrakennuksessa ja tiedän että ajaa asiansa tuohon tarkoitukseen. Jos itse perustaisin nurmea noilla edellytyksillä niin jyrsisin maan ensiksi, alasta riippuen joko jyrsimellä tai traktorikäyttöisellä vehkeellä. Sen jälkeen noitten edellä mainittujen maa-ainesten lisäys ja jyrsintä perään jolla sotketaan nuo ainekset. Miksi 2 jyrsintäkertaa? mielestäni ainekset sotkeutuvat syvempään ja paremmin kun maa ennen aineksien lisäystä jyrsitään ja sitten uudelleen. Ehkä 2 kerran vaikutus vaikuttaa paremmin silloin jos sekoitus tehdään käsikäyttöisellä jyrsimellä traktorikäyttöisen jyrsimen sijaan, viimeksi mainittu keino saattaa olla kuitenkin niin tehokas että sillä saavutetaan riittävä sekoitus yhdellä kerralla. Toisaalta parempi että mitä syvempään tuo maanparannus saadaan tehtyä ja sotketun kerroksen paksuus.
Siirsin tämän otsakkeen alle muualla seikkailleen asiaa koskevan keskustelunpätkän. Alkuperäiset viestit (3 kpl yllä) on kirjoitettu kesäkuussa 2007. Siirrettyihin viesteihin muuttuu päiväykseksi näkyville siirtopäiväys. Siirretyt viestit tunnistaa helposti punaisesta "siirretty" - tekstistä.
Pihamme on vanhaa peltoa. Viime syksynä istutin vadelma- ja viinimarjapensaita sekä raparperia ja multa oli tuota meidän peltomultaa joka on savista. Kun multa oli kuivaa ja kasassa en edes huomannut sen savisuutta, mutta nyt sitten karu totuus paljastui.
Kasvaakohan tuossa edes mikään? Voinko tehdä jotakin tilannetta pelastamaan?
käytä katetta kaikkien noiden ja tulevien uusien ympärillä/alla. - uusien istutusmullan ehdit toki parantaa oikeaoppisesti hiekkaa ja turvetta lisäämällä. - ei maa heti juhannuksesta muhevaksi peltomullaksi muutu, mutta kolmessa neljässä vuodessa jo kyllä.
savimulta on varsin hyvä ravinteikas kasvualusta, kyllä siinä kasvaa. kattamalla teet siitä helpommin käsiteltävän.
Ainakin herukat ja raparperi kasvavat savimaassa oikein hyvin.
Savimaahan on hyvää viljelysmaata!
No hyvä tietää, että toivoa on!
Maa tuntui vain niin tiiviiltä, että ajattelin että juuret on ahdingossa.
Savimaa on oikein hyvää, jos haluaa sitä parantaa niin katetta vaan pensaan juurelle niin tulee muhevampaa maata. Tosin Alan neuvoi puutarhaohjelmassaan sekoittamaan karkeaa hiekkaa ja ravinnetta…
Konstit on monet! Itse vältän liikaa kärräämistä, koska en jaksa enkä ehdi. Uskon katteen voimaan.
Kaikki täällä puhuvat katteesta, mutta kun minulla ei ole oksasilppuria, keräävää ruohonleikkuria enkä mistään onnistu saamaan edes olkipaaleja. Pari huonoa viikatetta löytyy, mutta niittäminen on liian raskasta huonokuntoiselle mummille. Mikä neuvoksi? Nyyh…
Talvirakentaja, katsoppas keskusteluja kohopenkeistä. Savimaalla loistava ratkaisu! Meiläkin on täyttä jankkosavea koko tontti.
Eevastiina, pidä katetalkoot tai alat vaan joka vuosi pikku hiljaa lisätä kaikki puista karisevat lehdet savimaa-penkeillesi. Oksasilppureita on joillakin puutarhayhdistyksissä lainattavissa.
vanha keppihevoseni runsukääntökin on varsin tehokas semmoisen kohdan parantaja, johon ei vielä ole mitään ehditty istuttaa. - viime syksynä käänsin kolmen lapioleveyden verran nurmikon reunaa runsuja piilotellen. nyt siinä on 2/3 osaltaan valmista jättiperennapenkkiä. hyvin ovat omat siirtojuoksutetut ja naapurilta saatu kasvuun lähteneet…
Kiitos Sand neuvosta! Puutarhayhdistystä ei paikkakunnalla ole (pitäisiköhän perustaa?) enkä muutenkaan ole täällä törmännyt puutarhahörhöihin (hevoshörhöihin kylläkin, onhan tämä tunnettu hevospitäjä). Haravoimani vaahteranlehtikasat voisin kärrätä penkkeihin. Kiva kuulla!
Minulla on nyt tuota jyrsittyä, istuttamatonta alaa (jossa kylläkin rikkaruohon juurikoita) n. 200 neliötä. Mahdottoman hyvä paikka, aurinkoinen loiva rinne jne… Ja jotain tarttis sille nopeasti tehdä?
Hevospitäjässä saattaa löytyä myös hyvää hevonpeetä maanparannukseen.
Vaahteranlehdet ovat kyllä vaikeita maatumaan, mutta jos sekoittelisit niitä pintamaahan talikon kanssa tai ajelisit niiden yli ruohonleikkurilla, että silppuuntuisivat edes vähäsen, niin kyllä ne sitten lähtevät paremmin maatumaan.
Mikäs sen parempaa maanparannusainetta kuin turvekuivitettu hevonpee. Kyllä käyp katteeks!
Minua kyllä rikkaruohojen jyrsiminen vähän kauhistuttaa, koska siinä lisääntyy niin herkästi ainakin juolavehnä. Mutta ala kerrallaanhan siitä voi vaikka verkon kanssa seuloa tai sitten peittää tosi paksulti katteen kanssa ja siihen kyllä jo käykin hyvin vaahteranlehtimatto. Koska lehdet helposti tuulessa karkaavat, niiden päälle voisit jostain etsiä painoksi hiekkaa.
Mutta Paulastiina hyvä, eihän se hevonpee mielestäni katteeksi käy!