divari, saatko muokattua sitä yläpihan maata yhtään? Edes rautakangella?
Jos saat niin sitten ei hätäpäivää, kannat pintaan hiekkaa jos on, turvetta jos on, kaikkein mieluiten kompostia. Ja vähintään ämpärillinen neliömetrille, mielummin 3. Sekoitat, ja kylvät siihen puna-apilaa tai härkäpapua. Nämä vesselit möyhentävät maata hieman enemmän kuin sinä, ja seuraavana vuonna onkin maan muokkaus jo helpompaa, ja siten myös uusien maanparannusaineiden lisäys helpompaa.
JOS sinulla on mahdollisuus toisena keväänä lisätä oikein reilusti turvetta ja/tai kompostia (esim 5 ämpärillistä neliölle), oletkin sen jälkeen jo kohtuuhyvän maan haltija ja tavallinen viljely alkaa sujua.
No entäs jossei kankikaan siihen maahan uppoa… Silloin aloitat pintakompostoinnin ja varaat hyvät hermot pariksi vuodeksi. Ja keräilyinnon. Pintakompostointi tarkoittaa sitä että keräät ongelma-alueen pinnalle kaiken mahdollisen maatuvan mitä käsiisi saat, ja lisäät maatuvaa ainesta pari vuotta koko ajan. Levität tasaiseksi kerrokseksi haravoidut lehdet, nurmikonleikkuusilpun, koirien kakat, kahvinporot jne.
Sitten ovat lierot, nuo puutarhurin rakkaimmat pikku lemmikit, hoitaneet homman ja möyhentäneet savimaan pinnan sellaiseksi että ainakin rautakanki siihen uppoaa. Keväällä kun maa on kosteaa, sen saa helpoimmin sekoitettua.
Voiko olla vaan kohopenkkiviljelijä semmoisella savimaalla mihin mikään ei uppoa?
Kyllä siihen kanki uppoaa,ja nurmikonleikkuu jätettä on sinne kylvetty samoin naapurin tallin tuotoksia. Kompostia olisi varmaan jo nyt valmista, kait senkin sinne voisi levitellä. Puiden lehtiä ei tällä tontilla kerkiä keräämään, koska tuuli vie ne muille maille vierahille. Haravaa ei todella ole kerennyt koskaan käyttää. Kohopenkkejä olen sinne yrittänyt värkätä, ja sellaista tuulensuoja aidannetta. Jos niitä lehtiä joskus tältäkin tontilta saisi hyötykäyttöön. Pitää vaan laittaa pintaan kaikkea, ja toivoa jonkun kuljettavan sen alempiin kerroksiin. Kiitos vinkeistä!
Heippa!
Meillä on n. 7500m2 kokoinen vanha tontti, mistä yli puolet on ihanaista varsinaissuomalaista savipeltoa. Itse talo on 110 v. vanha ja sen ympäristössä kasvaa jonkinlaista nurmikkoa, pari omenapuuta (vanhaa ja erittäin leikkaamatonta) ja epämääräisiä kasveja, joista saanee selvyyden kunhan pääsevät kasvun alkuun. Muutettiin tähän joulukuussa, joten ei oikein ole mitään pihalla tehty haravointia lukuunottamatta.
Tuon savipellon maanparannusurakan aloittaminen olisi tämän kesän ykköstehtävä. Sitä on paikallinen maanviljelijä hoitanut edelliset vuodet ja on syksyn jäljiltä niitetty ja oljet äestetty tai kynnetty maahan. (En oikeen näitä maanviljelystermejä hallitse.)
Useamman opuksen olen jo selannut ja täällä puutarhanetissä surffaillut, mutta kommenttia suunnitelmistani olisi kiva saada.
Pienen hyötytarhan olen jo perustanut yhteen kulmaan, sitä alan kate- ja vuoroviljellä. Ensimmäisenä vuonna yhdelle lohkolle papua ja hernettä, yhdelle perunaa katteen alle, yhdelle jotain apilaa tmv. maanparannukseksi ja yhdelle vähän helppohoitoisia ja/tai mielenkiintoisia vihanneksia kokeeksi.
Pellon maanparannukseen olen tilaamassa vähän kaikenlaista kasvia: valkoapila-nurminata-seosta, kehäkukkaa (myös tuholaisten torjuntaan kasvimaalla), hunajakukkaa, kaura-herne-ruisvirnaseosta ja persianapilaa. Lisäksi heittelen ylijääneet auringonkukansiemenet peltoon. Ajattelin tosiaan vaan heitellä näitä sekalaisesti peltoon ja katsoa mitä tulee. Tarviskohan ne jotenkin peittää, ettei fasaanit syö kaikkea? Näitä sitten käytän katteeksi kasvimaalle ja muokataan maahan syksyllä. Lisäksi kompostoin ja saan läheiseltä tallilta hevonpeetä.
Hyötytarhaan ajattelin hankkia jonkun verran kasvuturvetta ja laittaa sitä istutusvakoihin. Tarkoitus ei ole saada mitään suuria satoja, vaan pikkuhiljaa tutustua puutarhanhoitoon ja katsoa mitä maa antaa. Tulevina vuosina haluamme laajentaa nurmialuetta ja perustaa myös mansikkamaan. Mikä kasvi olisi hyvä esikasvi nurmikolle ja mikä mansikkamaalle?
Onko tässä suunnitelmassa mitään järkeä? Vinkkejä kaipailisin ja kokemuksia etenkin savimaasta ja luonnonmukaisesta puutarhanhoidosta.
Heips!
Vinkkejä en osaa antaa, mutta jos saan siipeillä ja tutustua mahdollisiin ohjeisiin. Meillä viime vuoden heinäkuussa ostettu vastaava, talo vain vähän yli 70vuotias. Tonttia vähän yli 5000 neliötä josta puolet oli vielä viime kesän peltona, loppu osassa vanhoja koivuja, muutama saarni, lumipalloheisiä ja pari mäntyä, ihan umpisavea myös pihan puoli, ainakin niissä kohdin mihin olen lapiota koittanut tunkea. Ihmeesti nuo vanhat kasvit täällä kasvaa, kai ne sitten kasvaa kun kunnolla juurtuvat. Kukkapenkit olen ajatellut tehdä suosiolla suoraan kohopenkkeinä, silloin saa hyvän kasvualustan laitettua eikä seiso vesi, mutta mitä tuolle kasvimaalle. Haluaisin jo tänä kesänä kasvattaa perunoita, porkkanoita ym ym, mutta onko se ihan mahdoton ajatus? Pitääkö minunkin ensin laittaa apilaa tms?
Entä jos istutan pensaita suoraan tuohon saveen, minkälaiset toimet ne tarvitsevat? Olen ajatellut Syreeeniä, kaivan noin 50-70 cm syvän kuopan joka on noin 50 cm leveä. Tämän kuopan täytän kaupan mullalla ja istutan puskat siihen. Kasvaako vai onko tuhoon tuomittu yritys? Menisikö myös kuusiaita tuolla samalla jutulla, tarviiko havurodomullan?
Näin äkkipäätä heräsi mieleen Tarhapöllön siemennyksistä, että miksi tuo valkoapila-nurminata -seos? Monivuotisia kasveja, joten ne täytyy jollakin konstilla kunnolla muokata maahan (=esim. kyntää), jotta voi taas seuraavana vuonna kylvää jotain uutta. Yksivuotiset viherlannoituskasvit voisivat olla näppärämpiä
tuohon tarkoitukseen, kun kuolehtivat omia aikojaan talven tullen, eli apiloista esim. veriapila (mun lemppari) ja tuo persianapila, virna, herneet, kaura myös ok. Mutta kaikkinensa kannatettava suunnitelma!
Tähän väliin voin tunnustaa omat kuopankaivuumenetelmäni, jotka ovat tyystin kaikkien ohjeitten vastaiset: sen verran monttua lapionkärjellä, jotta saa taimen juuret tungettua auringoltapiiloon, kannullinen vettä perään ja katetta tyvelle. Maan matoset saavat huolehtia paremmasta muokkauksesta.
Hittojako tuo rivijako menee täällä viturallensa; välillä rivinvaihto tapahtuu automaattisesti ja välillä ei, ja kun näppää enteriä, tulee tyhjä rivi väliin.
Syreenejä olen itsekin lykännyt aika huoletta savimaahan ihan vastoin sääntöjä. Vielä kun taimet on vain jotenkuten maasta kaivettuja versoja niin täytyy sanoa että pari vuotta kasvoivat aika kituliaasti 
Varmaan tuo puolen metrin istutuskuoppa on ihan hyvä ellei se maa nyt ihan tinttasavea ole. Pääsevät sitten paremmin heti kasvuun...
Tuossa pihan perustamisessa melkein parasta onkin juuri se paikkojen tutkiminen ja uuden perustaminen sekä opettelu. Itseäni ei ainakaan harmita yhtään vaikka on välillä tullut mokailtua, onpahan ainakin ollut mukavaa 
Hyötytarhasta vinkkaisin että kannattaa tehdä kerralla isompi jos vain jaksaa hoitaa, hernettä varsinkin olisi mukava viljellä vähän reilummin kun se katoaa niin nopeasti parempiin suihin...
Sinne kasvimaan reunalle on myös hyvä säilöä yllättäen hankitut taimet joille ei ihan heti olekaan sopivaa istutuspaikkaa. Tällaisia tulee melko paljonkin kun se puutarhapöpö oikein kunnolla puraisee...
Ai niin ja oman savipihani kaikki istutukset olen tehnyt reilusti koholle ettei varmasti juurelle kerry liikaa vettä.
Noita monivuotisia ajattelin sellaisiin paikkoihin, mihin tulee jotain vasta muutaman vuoden päästä ja silloinkin luultavasti marjapensaita ja hedelmäpuita. Eli siis saavat rauhassa kasvaa eikä tarvi joka vuosi kylvää uutta. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää kasvusto lyhyenä ja nurmimaisena ja käyttää sitten katteena kasvimaalla.
Hyötykasvitarhalle jätän paljon laajenemisvaraa. En vaan halua eka vuonna haukata liian suurta palaa ja kyllästyä koko puutarhurointiin :)
Kiitos tähänastisista kommenteista. Ja lisää vinkkejä otetaan vastaan.
Juu, ei se savi nyt niin kauhean paha asia ole. Sen kanssa pitää oppia elämään Saveakin on monenlaista, jäykkää sinistä tönkkösavea ja esim. hiesusavea, joka on hyvää viljelysmaata viljoille ja nurmelle. "Savi" on aika laaja käsite.
Kateviljely on ehdottomasti hyväksi. Kasvimaalla kannattaa suosia ensi alkuun maan pinnalla kasvavia kasveja. Esim. sipuli ja kaalit pitävät savimaasta, myös salaatit, herneet ja kurpitsat menestyvät hyvin.
Olen istuttanut pensaita paulastiinan tavalla, ja hyvin ovat menestyneet! Jos savimaahan kaivaa istutuskuopan ja täyttää sen huokoisella mullalla, on vaarana että kuoppaan muodostuu syksyllä vetinen allas. Mielestäni on parempi vain parantaa savimaata istutuskuopassa, ja suosia kohopenkkejä ja harjuistutuksia.
Savimaassa menestyvät hyvin esim. monet pensasangervot, heidet ja syreenit.
Meillä on sitä "tönkköä" savea. Siihen kun kaivaa istutuskuopan niin melko varmasti on pata jossa lillii vesi märjällä aikaa. Ojitusta ei oikeen saa kun on vielä kalliotakin. Savessa vielä sekin vika kun kuivuu halki niin katkoo juuria, pihapihlajalle kävi näin viimekesänä. Vaan näyttää ne narsissitkin punkertavan tiilisavesta ylös jälleen kerran.
savimaan ainoa parannuskeino ei suinkaan ole turve… eikä sellaisenaan edes kovin suositeltava mielestäni, kerää kosteutta(kuten jo savi itsessään), pysyy kylmänä pitkään keväällä ja vielä hapattaa ympäröivää kasvualustaa!! Osana maanparannusta kyllä kuuluu kuvaan… ;O) Tärkeää saada ilmaa savimaahan! Järjestä hyvä salaojitus, lisää kolmannes hienoa sora-hiekkaa, kolmannes turvetta ja kolmannes kompostoitua kasvualustaa! Perinteisesti hyvä maan parantaja on myös ruohon leikkuujäte (leikattuna ennen kuin rikkaruohot ovat kypsyttäneet siemeniä) / olki… nämä molemmat ovat hyvää ravintoa madoille katteena ja ne taas vuorostaan huolehtivat, että ko. tuotteet viedään maahan parantamaan olosuhteita… :O))
Savimaan kunnostus riippuu mielestäni kovin paljon siitä kuinka paljon on halukas ja kykenevä siihen rahaa upottamaan (kerralla).
Jos on varaa tilata soraa 3-5 kuutiota aarille (100m2) ja tämän lisäksi vielä vaikka turvetta vähintään saman verran, ja mahdollisuus muokkauttaa maa huolella, saa erinomaisen kasvualustan. Joka vaatii kuitenkin lisäksi humuslisäystä mieluiten vuosittain.
Jollei ole mahdollisuutta tai halua tehdä näin suurisuuntaisia maanparannustöitä niin hissuksiin pitää liikkeelle lähteä.
Tärkeintä on tosiaan saada maaperä ilmavaksi. Tähän auttaa syväjuuristen kasvien viljely, lierojen suosiminen sekä jatkuva humuksen lisääminen, mielellään myös hiekan/soran lisääminen.
Savimaan omistaja opettelee kompostoimaan ihan kaiken kompostoitavaksi kelpaavan mitä käsiinsä saa. Ihan kaiken. Eikä se silti riitä 
Topicissa “onko puutarhanhoito muutakin kuin kärräystä” löytyy tästä aiheesta paljon tietoa.
Lierot ova savimaan viljelijän rakkaimmat ystävät ja lemmikkieläimet. Lieroja ruokitaan katteella, kompostilla, talven yli jätettävällä kasvustolla jne. Maan pinnalla pitäisi aina olla kasvijätettä lierojen ravinnoksi. Lierot syövät kasvijätteen, kaivavat sen voimalla ilmastavia käytäviä joissa vesi, ilma ja kasvien juuret pääsevät elämään, ja lopulta jättävät lannoittavat jätöksensä suoraan kasvien juurille. Kuka tai mikä voisi meitä työssämme paremmin ja monipuolisemmin auttaa!
Kasviapulaisia ovat tärkeysjärjestyksessä puna-apila, auringonkukka ja lupiini. 3-vuotias puna-apilakasvusto työntää juurensa jopa metrin syvyyteen! Parivuotiaan puna-apilakasvuston massasta noin puolet on maan alla olevaa, eli humustava vaikutus on todella suuri. Kun puna-apila vielä lisäksi kerää ilmaista typpeä juuristoonsa niin voisiko parempaa toivoa.
Apilan kaveriksi kannattaa momivuotiseen viherlannoskasvustoon kylvää timoteita, se hyödyntää apilan keräämää typpeä ja sitoo sitä pitkävaikutteiseksi humukseksi.
Lisäksi savimaan viljeliä voi hyödyntää ns lapiotonta viljelyä, pintakompostointia, potager-viljelyä jne.
Mitähän maata se mahtaa olla, kun näyttää kuivana tosi köyhältä, hiekkaiselta ja sateella muuttuu ihan löllöksi, kuin suoksi? Liekö liian hienojakoista…? Oikein mullan vastakohta.
Ja mitä siihen pitäisi lisätä? Karkeaa maa-ainesta?
Alkuperäinen kirjoittaja: Karviainen
Niin siis uskoakseni se on kyllä savea, mutta ei tosiaankaan hyvää sellaista…
Alkuperäinen kirjoittaja: Karviainen
Oliskohan hiesua?
Voisi olla! Wikipedia esitteli mm. liejuhiesun… 
Millähän sitä parantaa? Pinta-alaa on paljon.
Alkuperäinen kirjoittaja: Karviainen
Yksi neuvo on tehdä kasveille kohopenkkejä, toinen kääntää eloperäistä ainetta (hyvin kompostoitunutta karjanlantaa) sekaan, kolmas käyttää viherlannoitteena jotain sopivaa kasvia ja kasvikauden jälkeen kääntää se maan sisään. Miten suuri alue on?
Savi pysyy ihan kivan mureana ja ei kuoretu kovaksi kun käyttää esim ruohosilppua katteena. Välttämättä ei kannata kääntää kovasti, ainakaan erityisen syvältä.
Kiitos vastauksista. Alue on 3000m3…
Alkuperäinen kirjoittaja: Karviainen