Tähän ketjuun kaikkea mahdollista Yleistä ihanista metsäsienistä ja sienimetsistä.
Olkaa hyvät
![]()
Kuiva kesä 2025 ja mökin takana räystäsveden turvin kasvanut tähän asti ainoa sienisaalis, 3 m keittiön ikkunasta. Paimentytön keitto tehtiin, tietenkin.
Lapsi tuo leivän tullessaan ![]()
Ilosaarirokki viikonloppuna 2025 Joensuussa oli kaatosade ja kaupunki tulvi. Parin viikon päästä tyttö toi mökille tullessaan ruokatarpeita erittäin salaisesta sienipaikastaan.
Ison määrän kypsentäminen käy sujuvimmin uunissa tai grillissä uunipellillä, tai isolla wokkipannulla muurikalla.
Tyypillinen tattikuusikko, kahteen vuoteen ei ainoatakaan, muuten vuodesta toiseen muutaman neliömetrin alueella.
Maanataina poikettiin sienessä ystävän ja 3v. lapsenlapsen, mini-apulaisen kanssa. Saaliiksi tuli muutama suppis ja kourallinen kanttarelleja ja 1 pieni herkkutatti. Metsään jäi vahingossa tuliterä termosmukini.
Torstaina mies ystävällisesti kyyditsi minut metsän reunalle ja kuljin saman lenkin lopusta alkuun. En löytänyt mustaa mukiani.
Tänään toisen ystävän kanssa ylläri-retki metsään tuotti kanttarelleja, suppiksia, orakkaita, sammalta juurutushommiin ja termosmukin
.
Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt - siellä kannon päässä voi olla yllätys jos toinenkin, nyt toivottu sellanen ![]()
Tehtiin pikainen retki kantarellipaikalle. Tatteja oli kaiken näköisiä, mutta ne oli isoja ja matoisia. Tämmönen nätti eksyi mun sankoon. Onkohan se herkkutatti tai jokin muu syötävä? Pillit on valkoiset.
Meillä ei kotona syöty sieniä, joten olen vasta viime vuosina opetellut niitä poimimaan ja tunnistan vai kanttarellit ja suppilovahverot.
Joku herkkutateista. Joka tapauksessa hyvä ruokasieni. Tatit on helppo tunnistaa sienikirjan avulla ja muutenkin helpot kun niissä ei oo myrkyllisiä. Sillon kun ite opettelin niin mulla oli aina se kirja mukana sienimetsässä. Jos en tunnistanut tattia kirjasta niin maistoin palasen jo metsässä etten vahingossa poimi mukaan sappitattia. Sekään ei oo myrkyllinen mut maku on kuulemma paha.
Hieno herkkutatti, tarkemmin kuusenherkkutatti, männynherkkutatilla on paksu jalka ja tummanruskea lakki.
Nämä viipaloin kuivurin, isommat pääsivät tattipastaan. Joissakin tateissa oli linnun nokanjälkiä.
Mulla on myös kuivuri parhaillaan hurisemassa, kohta on jo valmis. Iltapäivällä kävin vilkasemassa tutun paikan ja olihan siellä herkkutatteja sen verran että sain 4 ritilällistä palasia kuivumaan.
Aattelin että teen tänä syksynä tattijauhetta eli kuivatut tatinpalat vielä jauhan jauheeksi. On helpompi lisätä sitä ruokiin maustamaan. Ihan uusi juttu mulle sienien jauheeksi jauhaminen mut miksei, tottakai !
Tatinriesa tänään alkuvaiheessa, kasvaa vuodesta toiseen samassa metsikössä. Kun ensimmäiset seittimäiset sienirihmastot ilmestyvät Tatin pinnalle, se leviää nopeasti. Haisee märille likaisille sukille.
Tatinriesa, Hypomyces chrysospermus, (Gul) svampsnylting on yllättävän huonosti tunnettu herkkutatin loissieni. Lakki jää pieneksi, jalka pehmenee, turpoaa ja halkeilee. Jalkaan tulee aluksi kummallista kellertävää, jonka voisi kuulemma leikata pois. En koske noihin.
Tatinriesa ja muut herkkutatin kasvuhäiriöt | Uusi Suomi Puheenvuoro Tatinriesa ja muut herkkutatin kasvuhäiriöt | Uusi Suomi Puheenvuoro
Aattelin huomenna kans mennä koirien kanssa lenkille tattimetsään.
Het kun yövuorosta toivun , niin lähdetään lenkille ja samassa saa tarkisyettua tattitilanteen. On noin 1,5 km meiltä, eli ei tarvii kauas kävellä.
On kyllä kuivaa täällä, tyttären kaivokin jo meni tyhjäksi , sais sataa kunnolla.
Täällä on ollut märkää ja kylmää, mut nyt yölämmöt on nousseet 10 asteen tuntumiin tai ylemmäskin eli sienet nousee. Tatit on nopeita, niiden kanssa ei parane viivytellä nyt ![]()
Havaittu vauhdikas mopon karkaaminen käsistä.
Olivat nätisti pienellä alueella. Vähän katselin ympärilleni ja sitten piti hakea auto. Metsäsutotiet on vaarallisia. Lopputulos on tämä
Oi sentään mikä saalis ![]()
Upeeta
. Ptäisköhän tässä etsiä lähin metsäautotie.
Pohjoisrinne, havumetsä, kalliota ja alhaalla kosteikko. Kartta käteen ja etsimään. Metsäautoteitä ei merkitä karttoihin, Google Maps satelliittinökymä avuksi.
Näillä tiedoilla olen omat sienipaikkani etsinyt, entiset metsiköt muuttuvat hakkuuaukeiksi.
Mulla on kyllä yks paikka josta pitäis löytyä ellei ole sekin pilattu, en oo vuosiin siellä käynyt. On armeijan harjoitusalueen reunalla, no menee alueen sisällekin mut vaan vähän. Kävin siellä aikanaan ekan koirani kanssa lenkkeilemässä ja keräilemässä. Jotenkin tuntuu oudolta et ajelisin sinne nyt ilman koiraa, ihan vaan yksin käveleskelemään. Ehkä käyn kuitenkin. Niistä ajoista on jo niin kauan jo ettei ehkä enää tunnu hirveen pahalta.















