Toisessa päässä perennapenkkiä loistaa mätäsleimu. Niiden vieressä on peurankelloja, jotka ovat alkukesästä mielestäni suloisia tupsuja. Tämä violetti versio peurankellosta ei myöskään näytä leviävän yhtä ärhäkästi kuin valkoinen lajikumppaninsa toisella puolella penkkiä...
Leimujen punainen on todella häikäisevä.
Pakko laittaa vielä yksi kuva näistä mätäsleimuista, kun viime vuonna kasvoivat niin hauskasti sydämen muotoon. Moni luuli, että olin muotoillut mättään tarkoituksella tällaiseksi.
Seuraavaksi kukkivat kääpiökurjenmiekat. Niiden kukkia ei tänä vuonna näkynytkään. Luulen, että paikka on niille liian tuore, varjoisa tms. Siksi ne saivatkin muuttaa tänään kuunliljojen tieltä. Lisäksi siirtäessäni niitä huomasin, että niiden juurimötkylät olivat pari senttiä mullan alla. Kuka kumma käy salaa aina lisäämässä multaa penkkiini...? 
Komeat leimut!
Seuraavaksi kukkivat peurankellot: violetti...
...ja valkoinen.
Kesän loppupuolella ilahduttavat punahatut pitkään.
Punahattujen kaverina kukkii yleensä syysasteri, mutta viime kesänä se taisi kärsiä härmästä tms. Juhannuksen aikoihin lopetti kasvun, teki vain kitukasvuisia ja kurttuisia lehtiä, ja loppukesästä koko kasvusto oli valkoisen "jauhon" peitossa. Perennapenkin kukkivista syysastereista ei siis ole kohtuu tuoretta kuvaa, mutta tässä samaa asteria toisella puolella pihaa viime syksynä:
Ja sielläkin punahattua mukana. (Ensimmäiset - ja toistaiseksi myös viimeiset - omista siemenistä kasvatetut kukat.
)
Tuon meidän perennapenkin ongelma on tilan puute. Alunperin olin suunnitellut laittavani siihen perennoja pariin-kolmeen kerrokseen, mutta tuijien ja etenkin koivuangervojen kasvun villiinnyttyä siihen ei mahdu kuin yhtä perennaa yhteen kohtaan, hyvä jos sitäkään. Kyllähän penkissä koko kesän aina joku kukkii, mutta varsinaisesta kukkaloistosta on turha haaveilla.
Pitäisikö siis keskittää kukinta jollekin tietylle kuukaudelle mieluummin? Vai miten te muut ratkotte tällaisia ongelmia? Leikkaamalla pensasta? Sitä jo jonkun verran teenkin, vaikka tuntuu melkein pensaan pahoinpitelyltä. Kerran jopa leikattiin koko pensasrivi "alas", mutta sillä tavalla menetettiin sen kukinta.
Onko ainoa järkevä ratkaisu suurentaa istutusaluetta? 
Tässä tapauksessa se tarkoittaisi koivuangervojen siirtämistä noin metrillä taaksepäin. Kokonaan en haluaisi pensaista luopuakaan. Luovat mukavan "seinän" terassille, vaikka eivät tuon korkeampia olekaan. Ja tuijat ovat takaa myös jo aika rujon näköisiä, eli ellen ala harrastaa rungollisia pallotuijia, täytyy niiden takamukset pitää visusti piilossa. Entä häiriintyvätkö tuijat, jos alan niiden juurten läheltä kaivelemaan pensaita ylös?
Tässäpä pulma. 
Sinulla on kaunis piha, Sinisointu! Minusta tuo istutusalue, jossa reunassa on perennoja ja taustalla pensaita, näyttää oikein tyylikkäältä tällaisenaan. Jos haluat kunnon kukkaloistoa, mikset tekisi kokonaan erillistä perennapenkkiä, jossa olisi vain perennoja kerroksittain?
Onpa sinulla siisti ja ryhdikäs piha...kauniisti sommitellut istutusryhmät. Että sinulla kukkii jo punahatutkin, mahtaa pihasi olla suojainen ja lämmin....mulla punahatut vasta nupuillaan!?
Kiitos, Fiorella ja kastelukannu! :)
Ihan viisas ajatus olisi tosiaan tehdä kokonaan erillinen suuri perenna-alue, jossa kukat saisivat sitten loistaa kilpaa! Täytyypä panna sekin mietintään, ja että missä olisi paras paikka sellaiselle. Tyhjää nurmikkoaluetta kyllä piisaa.
Silti kovasti tekisi mieleni tehdä tuolle nykyiselle perennapenkillekin edes jotain, vähintäänkin leikata pensaita leveyssuunnassa sitten hieman kovemmalla kädellä aina keväisin. Reunimmaiset perennat nimittäin ovat hyvin ahtaalla, eikä penkki päädyistä katsottuna ole kovin tasapainoisen näköinen. Mutta kiva, jos näyttää tyylikkäältä näinkin. :)
Kastelukannu, noissa kuvissa oli mukana myös viime vuotisia, kun kävin ikäänkuin perennapenkin koko kesän läpi eli eivät ne punahatut vielä kuki täälläkään.
Tuo mätäsleimu sai suorastaan haukkomaan henkeä, niin upea se oli
Kauniisti kukki muutkin kukat sinulla ja sait mahtavat alut hylätystä kuunliljasta. Ehkä se naapuri kyllästyi jostain syystä kasviin... Itsekin olin tässä muutama vuosi sitten kokonaan hävittämässä vuohenjuurta, mutta nyt yhtäkkiä tuntuu, että tätä kevään raikasta kukkijaa saisi olla enemmänkin. Näin se mieli muuttuu.....
Joo, tuo mätäsleimu häikäisi minut jo kaupassa, kun alunperin menin ostamaan sitä tavallista sammalleimua! Ja noita molempia leimuja laitoin viime kesänä pistokkaista kasvamaan metritolkulla muurin reunalle, eli ensi kevättä odotan siis jo valmiiksi kieli pitkällä.
Tänään ulkoilutin taas kameraa pihallamme. Tässä vielä pari kuvaa tuon perennapenkin koivuangervojen rehotuksesta:
Ja sama istutusalue takapuolelta. Vähän liian isot pensaat tuli aikoinaan valittua tuohon, juu... Eniten pelottaa, että pensaat jotenkin tukehduttavat nuo tuijat, joista tykkään kovasti. Myös perennojen puolesta harmittaa, että joutuvat raukat väistelemään pensasta ja kurottelemaan valoa kohti. (Ja isäntä valittelee, että on ikävää ajaa nurmikkoa tuolta pensaiden alta...) Muutenhan se on mukavaa, että on rehevyyttä ja tuollaista suojaisaa vihreää seinämää terassin vieressä.
Ettäkö ronskimmin leikaten vain joka kevät ainakin terassin puoleisia oksia pois?
Terassia ja takapihaa ovelta kuvattuna.
Kylläpä onkin kaunista pihallasi sinisointu! Niin harmonista ja rehevää! Itse tykkään kovasti tuosta tuijien ja koivuangervojen yhdistelmästä. Kauanko se penkki on ollut paikoillaan, kun on jo niin rehevä ja tuijatkin ovat niin isoja?