Olipa hienoja puheita kirjallisuuden palkintojenjako tilaisuudessa.
Täytyy varmaan kuunnella voittaja.
Lukeminen kannattaa aina.
Mistähän muualta saisi ostettua lapsenlapselleni Joululahjaksi Merinovilla kerraston,kun ei näissä kaupoissa tunnu olevan.Enkä oikein osaa tilata netistä,niinkuin Prisman myyjä käski´tilaamaan?Kummaksi in kaupat menneet,kun ei tavalista välikausi juttua enää saa ostettua,kuin ja vaan ainoastaan NETISTÄ?Niin risoo,jotta kirjoitin uhalla sen isolla?
Molemmat Ruskovillan ja Tokmannin kerrastot 
100 % mulesing-vapaa luomumerinovilla, tarkistin tuotetiedot.
Radio Novassa äänestetään mikä on paras kesä ääni. Mikäs on teidän mielestä?
Käen kukunta on omani.
Pikkulintujen laulu ja tuulen ääni.
Veden liplatus soudellessa, sekä aallon ja rannan kohtaaminen.
Pikkulintujen liverrys.
koko avaruuden täyttävä ukkosen jyry
Linnunpöntöistä kùuluvat poikasten äänet.
Kimalaisten surina ja lintujen laulu.
Kurjen ääni on aika upea.
Samoin kuikan huuto, mutta sitä harvoin kuulee, kun en oleskele järvien lähellä paljoakaan.
Suomen lasten koulumenestyksestä ollaan huolissaan.
Taidot käyvät aina vaan huonommaksi.
Tämä on ihan oma ajatelmani ja henkilökohtainen mielipide, että ei ole mitään faktaa, havaintoja vaan.
Minusta isoa osa tästä johtuu siitä, että monille nuorille kännykkä, kaiken maailman tiktokit ja tubettajat on paljon mielenkiintoisempaa kuin lukeminen tai laskeminen.
Ei tahdo kaikki nuoremmat kassahenkilöt osata edes rahasta antaa takaisin ilman kassakoneen antamaa summa, jos silloinkaan.
Kun ei tarvitse, kun kaikki maksaa mobilella, kortilla jne jne.
Ihan normaali suomen kielen käyttö, arkipäivän laskeminen, ym on täysin kadonnut.
Valitettavasti olen törmännyt ihan juuri valmistuviin insinööreihin tai jo valmistuneisiin, joille arkipäivän matemaattiset taidot on ihan hukassa, kaavoilla osataan koneella(kännykällä) laskea, jos tiedetään mikä kaava haetaan käyttöön.
Ei onneksi kaikki sentään, mutta kauhistuttava havainto mielestäni silti., että lukion ja insinööri koulutuksen saanut ihminen ei osaa perus verrantolaskua tai prosenttilaskua suorittaa käytännön elämään soveltaen.
Ja mikään rahamäärä tai koulutukseen panostus ei tätä kelkkaa käännä, jos ei kiinnosta , niin ei kiinnosta, vaikka miten monta tuntia lisättäisiin aineiden opetusta.
Ja valitettavan paljon on niitä vanhempia myös, joita se oma kännykkä kiinnostaa enemmän kuin lapsen asiat tai lapsen koulun käynti, tämänkin olen ihan vaan havainnut, eikä varmasti koske kaikkia, mutta valitettavan isoa osaa silti.
No jos sellainen sekasikiö kieli ja lyhenteiden ja hihhulikielen käyttö on tulevaisuutta, niin turhaa se on boomerin murehtia.
Minä jatkan edelleen päässä laskemista, se on minulle ihan joka päiväinen juttu siviilissä ja työelämässä.
pysyy järki kunnossa, kun sitä käyttää jo edesmennyt mammani tapasi sanoa.
Suokukka, samat ajatukset syistä. Ja varmasti oikeat.
Valitettavasti alaspäin liukuu pulkka, monessakin asiassa nykypäivänä.
Ja kaikki laitetaan sen piikkiin, että ei ole rahaa tarpeeksi.
Kyllä asioihin paneutumisessa varmaan olisi petrattavaa monessakin kohtaa, rahalla ei kaikkea pysty korjaamaan.
Laskemisessa huomasin töissä tosi paljon vaikeuksia/laiskuutta. Ihan pienikin lasku piti laskea kännykällä, vaikka nopeammin sujui päässä tai kynällä. Lääketentin osioista eniten pelättiin lääkelaskuja. Minusta olivat enimmäkseen helppoja, kun vain hoksasi joissakin tehtävissä olleen kompakysymyksen.
Pikkuisen laskemista käytin uuden talon etsimisessä. Kun löytyi haja-asutusalueella risteys, katsoin matkamittarin lukeman, lisäsin siihen matkan osoitteen numerosta laskettuna, löytyi jopa pieni tie keskellä metsää. Useimmat käyttivät navigaattoria joutuen joskus pulaan.
Äidinkielestä tuli mieleen erään Hankkijan myyjän kertomus kahdesta “tettiläisestä”. Piti kirjoittaa työhöntutustumisjaksosta. Mies oli lukenut niitä ja kauhistunut. Koko kirjoitus oli vain sanoja peräkkäin ilman välimerkkejä tai isoja kirjaimia.
Kotkan klubilla kun maksettiin kaksi lounasta 50.- setelillä ni likka ei osannut antaa rahaa takaisin eikä uskonut kun sanottiin paljonko tulee takaisin oli pakko maksaa kortilla…samalla huvittavaa kuin pelottavaa…
Olen Suokukan kanssa ihan samaa mieltä. Nuoriso ihannoi kaikenmaailman “some influensereita”, jotista monet ovat pärjänneet elämässään ilman peruskoulutason tietoja ja taitoja. Syyllisiä ovat ehkä myös vanhemmat, joista osaa ei kiinnosta lasten koulunkäynti ollenkaan ja osaa kiinnostaa vaan kuinka hyvin lapsi pärjää userheiluseuran joukkueessa. Amerikassa asuessani suomalaiset sukulaiset ja ystävät aina kommentoivat, kuinka tyhmiä amerikkalaiset ovat. Tänne takaisin muutettuani huomasin, että tyhmyys on Suomessakin kasvanut. Tai ehkä se ei ole oikeasti kasvanut vaan viihdeohjelmat ja some tuo enemmän näitä tyhjäntoimittajia ja typeryksiä esille uusina idoleina.
Nykyään puhutaan kuinka lapsilta ja nuorilta vaaditaan nykyään niin paljon, mutta mitä se on mitä heiltä vaaditaan? Monet vaatimukset liittyvät sosiaaliseen elämään tai harrastuneisuuteen, eikä elämän kannalta välttämättömiin taitoihin.
Idioluutio-elokuva on loistava satiiri, mutta valitettavasti maailma on menossa siihen suuntaan.
En ole koskaan osannut laskea päässä enkä oppinut koskaan kertotaulua. Lukemaan opin 6 vuotiaana, sekä suomeksi että ruotsiksi.
Ja sitten vielä ne opettaja parat saa päihin ja wilma paukkuu.
Kun lapsi ei opi, saa liian huonoja arvosanoja, väsyy ja uupuu tehtävistä, jne jne, niin vanhemmat raivoaa
Kotona ei vissiin ole mitään vastuuta lapsesta, vaan opettajan pitäisi saada se jälkikasvu aisoihin ja oppimaan, vaikka ne haluaisi vaan katsella puhelinta.
Ja mitäänhän ei tietenkään saa opettaja käskeä tai komentaa, että ei kukaan pahoita mieltään, tai taas wilma tursuaa lähes tappouhkauksia.
Osa haluaisi puhelimet pois koulussa , osa ei .
Ja ei sekään auta, kun kiinnostuksen aiheet on ihan muualla kuin lukemisen tai laskemisen oppimisessa.
Huh, huh, onneksi en ole opetusalalla, ihan kauheita juttuja kuulee.
Yksi esimerkki maalaislogiikasta vielä.
Isäntä sanoi, että heidän nuoret suunnitteluinsinöörit on kummissaan, kun hän laskeskelee kaikki mitat johonkin pahvin kulmaan kynällä.
Insinöörien hienot ohjelmat antaa kyllä samoja mittoja.
Mutta isäntä laskee kynällä ja paperilla.
Riittää aika pitkälle kun osaa käyttää plus, miinus, kertolaskua, jakolaskua, prosenttilaskut, osaa ympyrän kaavat , sekä kolmion käytön laskennassa.
Isäntä sanoi, että näillä hän laskee kaikki samat mitat, mm laakerien halkaisijat ym. kuin laskenta ohjelmat ja nuoriso pyörittelee päätään. 
Ei tosielämässä tarvita mielestäni kovinkaan paljoa muita taitoja kuin nuo mainitut, niillä pääsee tosi pitkälle.
Lujuuslaskennat, lämpölaajenemiset, ym on sitten ihan erikseen, mutta niitä harvoin perusduunarin tarvii edes miettiä.
Kyllä tämmöiset eläkeikää lähestyvät paperilla laskevat boomerit alkaa olla historian havinaa.