Kyllä, sillä muutama vuosi sitten tarkistin lehdet ja kukat.
Maapähkinä lajeja on 80
Tuli muutes mieleeni, että voisiko olla madollista, että joku käy heittämässä siemenet sinne?
Sillä vaan ajattelin, kun siitä ei oikein ole havaintoja luonnosta, ihan muutama löytyy ja niistäkin on aika paljon aikaa.
Hyvin samannäköisiä hernekasveja on monia, mm. keltamaite, kultavihma, niittynätkelmä, ja varmaan muitakin.
Eli tunnistaminen voi olla melko haastavaa.
Keltamaite esim.tekee helposti kuivahkoille niityille valtavia kasvustoja ja on todella näyttävän näköinen kukkiessa.
Sinäpä sen sanoit, keltamaitella on samanlaiset lehdet.
Täytyypä todella ottaa kuva.
Se on kyllä näyttävä kukkiessa, sitä on täällä paikoitellen myös isoina kasvustoina hiekkaisilla rinteillä.
Siirsin meidän vuokraverstaan pihasta taannoin omaan pihaan pienen alun keskeltä sepelipihaa.
Ei se täällä metsässä ole oikein levinnyt, mutta hengissä on kuitenkin.
Nyt alkaa oleen penttiläisyys vähissä jos ei vieläkään mitään kuulu ? Naamakirja ei ole häävi …
Ruusuorapihlaja aloitti kukinnan
Ihan törkeästi hyttysiä voi mahoton ko tänäänkin koetin hieman duunaa rikkiksiä veks niin olin ko neulatyyny…lopetin leikin ja menin himaan. En viittiny laittaa offia kun olin jo kahdesti käynyt suihkussa …iho menee puhki …
Kolme päivää uutta työtä takana.
Ekana päivänä oli kaikkee perehdytystä , vaatteisiin , hygieniaan, turvallisuuteen, ym, ym. eli en opetellut muuta.
Nyt kaksi päivää on sitten tykitetty tietoa senkin edestä.
Kaikki on muuttunut, järjestelmät on muuttuneet, valtavasti minulle uusia ohjelmistoja ja kirjauksia, tuotannon ohjaus on muuttunut erilaiseksi, paljon muistuu vanhaa mieleen, mutta en löydä mistään miten ja mistä mitäkin tapahtuu.
Nyt on muija ja pää kovilla, kuumaa ei ole, kuin ihan jossain, en kanna juurikaan mitään.
Koko ajan toohotetaan ja on siinä ruumiillista muuten, mutta nyt ainakaan en säkkejä roudaa.
Kiirettä pitää minulla ja ohjaajalla, koska tuotannon tahti on kova ja koko ajan pitäisi oppia ja opettaa.
Paljon asioita on muistettava tai menee aivan päin honkia ajot, automatiikka hoitaa osan, mutta ajaja ohjaa tuotantoa ihan yhtä paljon.
Koko ajan tehdään montaa eri asiaa yhtä aikaa monella eri ohjelmistolla ja ruudulla.
Ja sitten kun aina joku tökkii, setvitään niitä siinä sivussa.
Minun on tarkoitus olla ekaa kertaa yksin alle 4 viikon päästä yksi vuoro ja 7 viikon päästä koko viikko.
Sanonpahan vaan että hurja tavoite, yleensä tuohon koulutetaan kauan , vuosi tai ylikin menee helposti oppilaana.
Vaikka olen tehnyt samaa hommaa ennenkin , paljon on 17 vuodessa muuttunut ja lisääntynyt hommat, nyt on laitettava kaikki peliin, eli all in.
Ei paljoa huilata eikä taukoilla, eilen oli kaksi alle 10 minuutin taukoa.
Mutta en valita tätähän halusin, ja kroppa varmasti kestää tuon, se liiallinen hankalissa asennoissa säkkien kantaminenhan minulle on suurin haaste ollut.
En ihan nyt nuori tyttönen sentään. 
Mun vahvin alue on tekniikka ja tekeminen.
Mutta ei tietokoneet ja aina vaan enemmän on tietokone ohjelmistoja käytössä ja kaikki erilaisia.
SIihen on valtava opettelu , että missä mitäkin on.
Varmaan se on ohjelmistojen tekijälle itsestään selvää ja niille kun on kauan käyttaneet.
Vaan minulle kaikki nämä järjestelmät on ihan uusia.
Vierestä katsoen en opi, heti on itse näpyteltävä.
Suokukka, taatusti opit. En hetkeäkään epäile !
Rankkaa on ja pääkoppa kovilla mutta oon varma että jos kuka niin sinä selvitä.
Aivan ihanaa että sait ton uuden työn eikä tartte enää hikoilla siellä epäinhimillisissä entisissä oloissa !!!
Isäntä osti mulle lahjan.
Nyt mulla on kaksi gardenan 30 metristä automaattiletkukelaa.
Toisesta saan tuohon kauimmaiseen liitettyä letkun, niin riittää ruusutarhaan ja kukkulalle, sekä portin ulkopuolen ruukkuihin asti.
Olen tykännyt kovin tuosta ekasta kelasta, se on ollut joku 3-4 vuotta käytössä…
Pyyhin aina takaisin kelatessa kädellä letkun puhtaaksi hiekasta.
En halua, että se rullakoneisto saa hiekkaa ja menee piloille.
Toisesta kelasta saan vedettyä letkun myös verstaan takana olevaan käsin rullattavaan kelaan, ja siellä saan kasteltua kaikki loput tarvittavat.
Mm. pensasmustikat ovat sen letkun varassa.
Lainasin Hennin viestin tähän osioon “pentin loppumisketjusta” että voi ottaa kantaa rasittamatta ko. ketjun asiaa.
-“En usko, että foorumi katoaa bittiavaruuteen heti. Yleensä vanhat foorumit jää nettiin pyörimään ellei niitä varta vasten laiteta offline. Eli lisää häiriöitä voi tulla, mutta ihan mahdollisesti tämä tulee pyörimään vielä jonkun aikaa. Tietysti toivon, että jatko selviää onnellisesti.
Olen ollut yhteydessä omapuutarha.net ylläpitäjään ja hän vastasi tänään korjanneensa siellä jotain bugeja. Eli sinne kirjautumisen pitäisi nyt onnistua.
Jos tuo Klorofylli tuntuu liian vakavaotsaiselta, voisimme ehkä ottaa haltuun tuon omapuutarha.fi -foorumin? Siellä on ollut tähän asti tosi hiljaista, mutta emmeköhän tällä porukalla saa sitä vauhtiin! Hyvänä puolena olisi myös se, että siellä ei ole valmista sisäpiiriä. Voisimme tehdä siitä tällä porukalla oman näköisemme.
Mitäs sanotte?”-
“Hyvänä puolena olisi myös se, että siellä ei ole valmista sisäpiiriä.”
(Vastaan tähän sen takia että jos kommenteistani olisi jäänyt väärä käsitys.) En voisi peukuttaa kirjoitustasi lainaamani lauseen takia. Ideani on vähentää vastakkainasetteulua, ei lisätä sitä. En myöskään näe sisäpiiriä siinä merkityksessä kuin mihin “sisäpiiri”-sana viittaa. Minulla ei ole mitään ketään kirjoittajaa vastaan. Paitsi niitä vastaan on jotka menevät kirjoituksissaan henkilökohtaisuuksiin. Tähänkin on ihan järkevät syyt. Odotan syiden selvittämisessä “itseohjautuvuutta” kuten pikku koululaisiltakin edellytetään, Mainitsen kuitenkin palstan suosion eräänä syynä.
Myös siinä odotan itseohjautuvuutta että selvittää mikä on henkilökohtaisuuksiin menoa ja mikä ei. Rautalangasta ei jaksa kaikkea alkaa vääntämään, kun vaihtoehtona on kaunis päivä ulkona.
Jos tämä on tässä, niin kiitos kaikille kuluneista vuosikymmenistä.
Rikastuttanut elämää monin tavoin.
Samat sanat kuin Kurppakin. Hieno matka ollut teidän kanssa ja te jotka asutte lähellä toisianne voitte kehittää jotain omia juttuja. Mulla on Hoyabella ja Maksaruoho joiden kanssa jatkan Pentin hengessä. 
Eletään toivossa vielä. Jospa sittenkin kävisi hyvin.
Kiitos minunkin puolesta. Paljon oppia ja uusia pakkosaada kasveja olen matkan varrella saanut Erityis kiitos Kurpalle kun olet vuosien varrella jaksanut vastailla meidän kysymyksiin
Jos tässä tulee jonkinmittainen katko (elän vahvassa toivossa siis) niin kiitos tähänastisesta seurasta näinä 17-18 vuotena. Yhdyn Kurpan sanomaan, te ja tämä on rikastuttanut elämää valtavasti !
Hyvää kesää kaikille 
Vaikken vielä tahdo uskoa että palstan elämä loppuisi tähän, kiitos kaikille kuluneista vuosista, valtavista vinkeistä ja opeista sekä neuvoista ja ihanista ”ystävistä”!
Hyvää kesää kaikille!
” To plant a garden is to believe in tomorrow”
” - Joku fiksu sanonut joskus…”