Sitä sun tätä (uusi)

Vielä yhdestä kivasta puutarhasta kuvia. Compton Acres.

10 tykkäystä

Sitruunapuu innosti kolmannen kerran kukkia.

1 tykkäys

Muurahaiset kasvihuoneessa, aargh. Ensinnäkin turvepaali oli talven kasvarissa ja kuhisee murkkuja. Sit kun istutin kaks isoa ruukkua pikkupetuniaa kesäkukkamultaan,ni jo tuuppaavat multaa ulos niistäki.

Minulla on ainakin neljässä isossa betoniruukussa murkkupesä.

Yhteen ripottelin kanelia, koska se on niin iso ja huomasin, kun olin jo laittanut kukat.

Kaksi on tarkoitus tyhjentää kokonaan ja tuota yhtä vielä mietin. :grimacing:

Meillä pikkumurkut änkiää sisälle saunapäästä.
Ripottelin kanelia oletettuun sisääntuloon,eioo näkyny enää murkkuja.

Merisuola on hyvä este muurahaisille, parina keväänä laitoin sen jälkeen oppivat ettei kannata ängetä kasvariin. Pyykinkuivaustelineen alla kulkee polku, siihen pitää lisätä silloin tällöin kun sateet sulattaa pois.

Muurahaisista on ollut harmia kun ne tunkee joka ulkoruukkuun. Sisällä meillä on ollut monina vuosina pieniä mustia muurahaisia, kutsutaanko niitä mauriaisiksi vai miksi. Mutta tänä keväänä niiden sijaan invaasion ovat tehneet kusiaiset eli kekomuurahaisen tyyppiset ja näköiset. Ne pirulaiset juoksevat tv-huoneessa ja kiipeävät nojatuoliin ja sohvallekin! Nyt on alettava torjuntatoimiin, koska ne eivät ole kivoja kavereita sisällä, jos ulkonakin ovat kuivattamassa ruukkumultia jne.

Laita soodaa ja etikkaa kasteluveteen, luulisin auttavan.

Pihalla odottaa perennantaimia, jotka ovat peräisin viikon takaisesta ostosreissusta Viherlassilaan. Olen istutellut niitä pieni erä kerrallaan, koska kuntoni ei enää kestä pitkää aikaa kerrallaan kyykkimistä ja kuokkimista. Selkään ja jalkoihin alkaa sattua, minusta on tullut niin kankea, kömpelö ja hidas, verrattuna vaikka 10 vuoden takaiseen. Ikävästi vaihdevuosien myötä kehon kunto on päässyt romahtamaan, ja olen ollut tosi vähävoimainen tekemään sille jotain. On ollut muutama hyvin raskas vuosi peräkkäin, pahin niistä äitini kuolema viime vuonna. Henkinen pahoinvointi ja suru on johtanut kropankin huonovointisuuteen. Mutta, yritän pienin askelin, armollisesti, kohentaa oloani.

On ollut tosi epävakainen ja viileä kevät, ihan erilainen kuin vaikka vuosi sitten. Olisipa pitempään lämmintä ja sateetonta.

4 tykkäystä

Eikös nuo ole haitaksi kasveille? :face_with_open_eyes_and_hand_over_mouth:

Ei oo, päinvastoin. Laimentaa tietenkin pitää. Ruukun pohjalle alusastiaan sirottelisin vain soodaa.

1 tykkäys

Kävin ostoksilla pimees vintissä.

5 tykkäystä

Miullakin tuollaiset :blush:

1 tykkäys

Ostin Siroterakeita muurahaisten torjuntaan ja keräsin nuuskapurkkeja frisbeegolf radalta. Porasin reiän sivuun ja avatun kannen kautta täytin siroterakeilla. Noita käsittelin saviruukkujen alle seinävieteen ja kummasti mustat murkut katosi.

Kasvimaalla lavakauluspenkeissä kuhisee keltiäisiä/viholaisia, niitä keltaisia purevia. Ei auta kuin raahata muuripadasta kuumaa vettä reunojen kasteluun. Kumisaappaiden käyttö kasvimaalla on n ollut pakko ihan aina

2 tykkäystä

Mun mummolla oli noita tonvärisiä, isoja kattiloita muistaakseni. Menin kuvan myötä välittömästi maalle mummolan kesiin :smiling_face_with_three_hearts:

1 tykkäys

Ja kukilla. :blush:

13 tykkäystä

Käyn joka päivä tuossa takametsässä katsomassa , koska siellä kasvaa vanamoa.

Nuppuja näkyi paljon, mutta ei vielä kukkia.

Pelkäsin niiden häviävän kun ympäristössä on ollut hakkuita, mutta vielä ne siellä meidän metsäläntillä sinnittelee katinliekojen kaverina.

Vanamo on vaan niin hurmaava kukka, se on minulle suuri aarre.

Itseasiassa vanamo on ensimmäinen kukka jonka latinalaisen nimen olen oppinut, ihan pikkulikkana jo niitä aloin opetella äidin kanssa.

8 tykkäystä

Vanamosta lauletaankin kauniisti…

1 tykkäys

Naapurin valkoinen sireenki avaa nuppujaan upeasti ja kaartuu meidän roskiksen ja pihatien yli. Kaunista.

3 tykkäystä

Eikös se ole yksi niistä jolle kasvitieteilijä Carl von Linne on jättänyt nimensä? Linnea “jokin” :blush:

1 tykkäys