minulla ei ole sormustinkukkia
https://whatscookingamerica.net/Information/Foxglove.htm
Oliko tuossa jutussa niin, että henkilö hengitti vahingossa siemeniä sisäänsä? Kasvatin sormustinkukkia, mutta katkoiin kukkavarret pois ennenkuin siemensivät. Vain muutama karkulainen on ilmestynyt. Ei kai tuota vaaraa ole, jos ei päästä siemeniä kypsymään?
Miten teillä muilla selvisivät sormustimet talvesta?
Meillä oli yli metri lunta, keväällä lumi suli välillä ja sitten taas oli kylmää. Kukat eivät tykänneet. Esim. yksikään syksyllä istuttamani narsissi ei noussut maasta.
Tein viime kesänä sormustimille ihan oman penkin, siirtelin sinne taimet (joita löytyi pihalta sieltä täältä) ja nyt tässä vaiheessa siinä penkissä on yksi taimi elävänä. Yksi!
Ei yhden yhtä taimen näy. Viime vuonna heittelin kymmenittäin ylimääräisiä pois
Minä joudun repimään niitä paljon pois kun valloittavat joka paikan.
Viime syksynä jo siirtelin niitä tuonne sähkölinjan alle jonka möyrivät mullokselle kun pylväitä laittoivat.
Näkyvät hyvin säilyneen hengissä.
Siellä ovat kimalaisten ilona.
Hyvin ovat selvinneet kun oli paljon lunta talvella. Lumettomana talvena tahtoo taimet mädäntyä.
Nyt parhaimmillaan täälläkin. Kivan erilaisia sävyjä löytyy näistä.
Täällä myös leviävät omia aikojaan mihin tykkää.
Tulee kauniita yhdistelmiä yhtä villien kurjenkellojen ja päivänkakkaroitten kanssa. 
Otin töistä viime vuonna sormustinkukan siemeniä ja kylvin “jonnekin”. Tänään huomasin, että taimia on ihan eri paikoissa, kuin mitä olin kuvitellut. Ilmeisesti tuuli on saanut siemeniä liikkeelle ja siirrellyt niitä paremmin valittuihin paikkoihin. Kylvin nimittäin ihan vaan maan pintaan, enkä peittänyt mitenkään, koska luonnollisen lisääntymisenkin kautta siemenet vain putoavat emokasvista maahan.
Mutta kasvakoot nyt sitten siellä. minne ovat sattuneet päätymään.
Nehän kylväytyvät mitä oudoimpiin paikkoihin. Äitini puutarhassa niitä löytyy jopa pihalaattojen väleistä.
Vielä jaksetaan ponnistaa!
Hyvin on talvehtineita ruusukkeita tänä vuonna, myös isoja. Nyt tulee hyvä sormustinkukkavuosi.
Äidin pihalla kukkii nyt sormustinkukat. On se ihme, miten tänä vuonna on kaikki niin aikaisessa.
Olen tuonut töistä sormustinkukista otettuja siemeniä. Vähän yliolkaisesti olen ajatellut niitten itävän luonnonmenetelmällä, kuten ne emokasvit kasvien vieressä taimia siemenistään kasvattavat. Kissankontit. Täytyy taas ottaa siemeniä kesemmällä ja kylvää ihan “oikeasti” ruukkuihin ja istuttaa taimista.
Mieheni usein pohtii saunan pesiä sytytellessään, että mitenkähän ne suuret metsäpalot voivat syttyä autosta heitetystä tupakannatsasta, kun hänellä eivät syty kuivat puutkaan. Tämä sormustinkukkajuttu on vähän samaa tasoa. Penkeissä on kylväytyneitä taimia, mutta siemenet eivät kuitenkaan idä penkkiin nakattuna. Tosin, kun ajattelee, miten paljon yhden kukan jälkeen kehittyy siemeniä, niin maailman pitäisi olla taimia täynnä. Eli sinänsä ei ihme, ettei taimia niin siunaannukaan.
Henni,ompa kauniita
Tämä kasvaa uudella istutusalueella, joka tehtiin viime kesänä. Kasvualustana on metsäpirtin multaa, eli kasvuvoima on melkoinen. Tämä yksilö yltää minua leukaan, arvioin korkeudeksi noin 140-150 cm
Sormustinkukan siemenet saattavat pysyä maassa itämiskykyisinä vuosia. Kun tämä talo ostettiin, pihan nurkalla kasvoi iso kuusi ja sen ympärillä risukkoa. Kun alue raivattiin siihen ilmestyi sormustinkukka, vaikka pihassa eikä naapureilla niitä ollut aiemmin näkynyt. Annoin sen silloin kasvaa ja kukkia enkä katkaissut kuihtunutta kukkavartta. Sen jälkeen monta vuotta niitä taimia ilmestyi sinne tänne ja osaa siirtelin parempiin paikkoihin, mutta pyrin aina katkomaan ne kukkineet, etteivät siemennä. Tänävuonna ei ole sormustinkukan taimia näkynyt missään, joten ehkä ne on nyt kadonneet.