Tosiaan stanhopea tykkää olla ulkona kesällä kunhan sitä ei pidä liian valoisassa(paahteisessa) paikassa. Ilmankosteus ulkona oli hyvä menneenä kesänä. Olin itse erityisen tarkkana, että kasvi ei päässyt kuivumaan missään vaiheessa, sillä tuo laakea ja matala kori kuivuu helposti eikä stanhopea pidä siitä. Olin kuitenkin havaitsevinani, että se ei erityisemmin pitänyt viileästä ilmasta ja alkoi jopa juroa heinäkuun viileydessä. Onneksi lämmin elokuu korjasi tilanteen.
Samanmyötäisiä kokemuksia kuin Törnrosalla. Kesä oli ehkä liian viileä koko ajan ulkona olleelle ainokaiselle Stanhopealleni - se sama, jonka kuva on tuolla ketjun alussa. Tilanne oli kuitenkin se, että kesän alussa tullut kasvi siirrettiin mullasta (!) uuteen alustaan, jolloin keskittyi lähinnä täyttämään juurilla korinsa. Äsken huomasin, että ensimmäinen uusi lehtiverso on tullut pintaan. Kukinta jäänee jonnekin tulevaisuuteen.
Nyt erottuu jo kuusi nuppua 
Pitänee viritellä kamera kuvauskuntoon.
Kurkistus suihkuverhon taa
Kukkavana löysi hyvin tiensä ulos ruukun reiästä
Nupuista näkyy jo läpi kukan kuviointia (ja tuoksuakin on havaittavissa)
Minua odotti tänään kotona iloinen yllätys:
Stanhopea oculata oli avannut päivän aikana kaikki kuusi nuppuaan.
Tuoksu on huumaava. Se on kuin sekoitus juicy fruit-purukumia, kiinalaisen kumikengän pohjaa, minttusuklaata ja vaniljaa. Jotain ruokaisaa, mutta silti kovin keinotekoista...
Kukka ei ole kaunis, mutta mielenkiintoinen...
Viime vuonna joku näki kukassa pää alaspäin kieppuvan marakatin, toinen taas lentoon nousevan linnun. Mitäs tänä vuonna tulee mieleen?
Kyllä tuo joku trapetsitaiteilija on. Onnea upeudelle!!
Tai sitten laskuvarjohyppääjät kuviomuodostelmassa....
ja miten niin ei ole kaunis??! Minusta ainakin on!
Onnea!
ps. kukapas on tuo hänen kaverinsa samassa ruukussa...?
Se seuralainen on joku tunnistamaton Tillandsia. Viihtyvät hyvin kimpassa 
Omaan silmääni kukka ei ole kaunis -siitä tulee mieleen kalmari, jolla on siivet...?
No siinähän se selitys olikin - minä kun tykkään kovasti niin kalmareista, seepioista kuin tursaistakin...
sekä livenä että lautasella 
*hih*
Onneksi kauneus on katsojan silmässä. Minusta tuo kukka on kaunis
. Siinä on rytmiä ja muotoa. todella upeaa....(nyt loppuivat sanat)
minä komppaan muita...ihana on!(minunkin mielestäni ihan ilmielävä mustekala! Voi tosin johtua siitä, että toissa lauantain luontodokumentissä oli niitäkin.). Ja taas rupesi tekemään mieli uutta lisäystä tämän hetkiseen kasvistoon. Vaarallista tämä kuvien katselu, vaarallista..... Lähden tästä harjoittamaan itsehillintää...
Ruissalossa on yksi Stanhopea oculata upeassa kukassa. Se oli suorastaan lumoavaa, nii bizarre :-)
Upeita kukintoja onnittelut kasvattajille! Tigrina ja oculata näyttävät olevan aika varmoja kukkijoita noviisinkin hoidossa, sillä sain molemmat kukkimaan viime kesänä, mutta diginoviisina onnistuin vahingossa tuhoamaan kameran muistista kuvasarjat 
Kukkivat komistukset oli kiiruusti siirrettävä ns. ulkoruokintaan lasitetulle parvekkeelle voimakkaan tuoksun takia, onneksi eivät pistäneet siirtoa pahakseen. Ulkoruokinnassa olivat myös muut stanhopeat ja gongorat ja kastelukin oli helppoa kun ei tarvinnut välittää vesiroiskeista. Stanhopea nigroviolacea jopa unohtui parvekkeen peränurkkaan varjoon roikkumaan viime viikonloppuun saakka, josta sen sitten pelastin kylppäriin lämpöön. Mitään paleltumisvaurioita ei kuitenkaan ainakaan vielä ole näkyvissä ja uutta versoa pukkaa esiin. Kukintaa ei ollut, mutta syynä saattaa olla liian tiivis kookoskuituinen korivuoraus, johon kasvi jo tullessa oli istutettuna. Täytynee purkaa amppeli alkutekijöihinsä ja asentaa rahkasammal tiukan kuituvuorauksen tilalle, varsinainen istutusalusta on kaarnarouhetta ja vaikuttaa asialliselta.
KIITOS !!!!!!!!!!! SUURI SELLAINEN!
OLI mulla täällainen St. tigrina hybridi. Keväällä kuukauden työ reissu
Ja vielä 4. 12. näytti tältä. meinas koetella pari suhdettakin, hehhe ei sais ottaa niin tosissaan, mut mut
Mutta jo 9.12. kiitos teidän ohjeidenne alkaa näyttää tältä. Koko kesän yritin sumutella ja kostutella. 
Mutta kun teidän ohjedenne mukaan kaatelin pienen akvaarion pohjalle ämpärillissn isorakeista lekasoraa ja pälle rahkasammalta,sekä pieni titsikan tuuletin. Jo alkoi ilmankosteus pysyä yli 80% päivisin lamppu pudotta kymmenkunta prosenttia KYLLÄPÄ TAAS PÄIVÄ PAISTAA. Täytyy vaan koettaa pitää etteivät homehdu. ovat tänään taas isompia.
Kohta puoliin alkaisi olla kysymys mikä se pitäisi olla korin aukkojen koko S. tigrinalle. Tilanne alkaa olla näinkin hyvä (vrt. edellinen viesti) Ajattelin sopisiko muovitetusta myyräverkosta tehty aukon koko 16mm(mýöhemppää kukintaa jatellen). Tuli vaan kai turhan moneen osaan jaettua vanha kasvi kun melkein kaikki ovat alulla (9kpl jakopaloja) no täytyy vaihtaa tai antaa pois jos kaikki lähtee kunnolla. (On teitillä likat homma hanskassa ilman teknisiä kommervenkkejäkin nimim.onnellinen ohjeita noudattanut.) Niissä joissa on isompi bulbi juuret on kehittynyt paremmin ja pieni bulbisissa on kehittynyt uuusi kasvu paremmin. Tässä melkein voi vaikka pienen hömpsyn ottaa asian kunniaksi. Mutta asiaan kunkahan isoiksi pitäisi juuria vartoilla ennem kuin koriin istuuttaa?
Tähtihetkiä nämä tällaiset! Onnea ja menestystä vaan, eikä se hömpsykän yhtään hassumpi ajatus!
Mielestäni sun ei kannata pitää mitään kiirettä niiden koriin istuttamiselle, kasvattele noita ihania juuria lisää kaikessa rauhassa.
Toukokuun basaarissa jakopaloillesi olisi taatusti kysyntää.
- Oma stanhopeani on verkkokorissa, jonka ruudutus on hiukan isompi eli 2 x 2 cm. Olen nähnyt stanhopeoita kasvatettavan aika tiiviissäkin korissa, jopa ruukussa, jolloin kukkavana tuli kyllä kiltisti sieltä ulos. Kauneimmillaan olen nähnyt niitä puulle kiinnitettyinä sammaleen seassa (voisit kokeilla, kun sulla tuota materiaaliakin on).
Kiitos Olivia. Täytyy pidätellä sit vaan. Ja myös kokeilla sitä puulle istutusta. tuossa alkutalvesta oli muuten helppo hakea rahkaa pakkasen jälkeen kun pinnasta oli kolmisen senttiä sulanut. enkä havainnut sammaleessa itikoitakaan olivat kai menneet pakkasen edellä syvemmälle. Munia tietysti voi olla mutten ole vieläkään eloa huomannut. Ei oikein viitsi mikroonkaan heittää se varmaan tappaa sammaleenkin, kuumalla vedellä huuhtelin.
Ei mikroa, apua! Tarkoitus on, että sammalparka säilyy hengissä…
Kannattaa kerätä aivan sammalten latvukset, ihan vain 5 cm, mikä on helppo huuhdella. Kyllä se siitä lähtee hyvissä oloissa kasvamaan lisää.
Ei, ei mikroa (perhontekijät tappa sillä kirput luonnon materiaaleista on kuulemma idioottivarma)kuten sanoit varmaan kuolee sammalkin. Sopiiko käyttöön muut sammaleet katsellut tuossa läheisyydessä yhden vanhan piloille menossa olevan saunan huopakattoa siellä on nättiä lyhyttä ja olis varmaan helppo ottaa valmiina lohkoina (ilman huopaakin) ja vois olla valovaatimuksiltaan viihtyvää. Tietysti jos hakee avosyolta rahkaa sekin kestää runsasta valoa, ja väreissäkin löytyy vaikka punaista. Onko eri rahkoilla eroavuutta käytössä. Yleensä kai käytetään sitä vaalean vihreää joka on vähän pidempää?
Sammaleita on kuivassa ja märässä kasvavia. Vain rahkasammal suosammaleena kestää jatkuvan märässä seisomisen. Eri lajeilla en ole huomannut olevan eroja (enkä niitä ole oppinut edes erottamaan, vaikka tykkäänkin sammaleista). Tuo katolla kasvava on tottunut kuiviin kausiin eikä koskaan seiso täydessä vedessä. Siitä on myös tosi vaikea saada pois sen asukkaita.
Itse olen käyttänyt palikoilla kosteuden sitojana muitakin, esim. sulkasammalta. Kokeneet sammaleen kasvattajat neuvovat itse tekemään sammaleet (siis nyt muut kuin rahkan): sammalta silputaan piimän joukkoon, millä sivellään kivi- tai puualusta. Pidetään kosteana. Tai sitten kerätään niiden kukintoja (tai mitä ne nyt sitten oikealta nimeltään ovatkaan) ja ripotellaan itiöitä haluttuun kohteeseen. Sammaleen kasvatus on tosi vaikeaa!
Joskus metsästä tuotu puunoksa alkaa luonnostaan kasvaa sammalta.