Kiitos. yritys on kova. positiivista on kuitenkin se, että kyllä se paremmalta näyttää päiväpäivältä. Ruissalon kasvitieteellisessä olen käynyt useasti ihailemassa Stanhopeoita. Viimeksi kukki S.oculata. kaunis oli ja tuoksu huumaava. Aina kun näen Stanhopean kuvan jossain, niin tuo makean vaniljainen tuoksu tulvahtaa sieraimiini. 
Hei Olivia täällä on yksi urhoollinen stanhopean kasvattaja. Ostin kaksi bulbia neljä vuotta sitten Madeiralta. Myyjä kirjoitti minulle nimen, ja näytti orkideakirjasta kuvankin. Minä tietysti hukkasin sen lapun, mutta muistelen, että se oli stanhopea florida. Se on kasvattanut kymmenen uutta bulbia, mutta ei ole vielä kukkinut. Se kasvaa tällaisessa metallikorissa kaarnarouheessa. Kori on päällystetty ohuella kerroksella kookoskuitua. Tässä länsi-ikkunalla se on talvella loisteputkivalon alla. Upotan sen talvella veteen 5-10 minuutiksi parin viikon välein. Suihkuttelen paineruiskulla pari kertaa viikossa. Hyvät ja paksut juuret sillä näkyy olevan. Viime kesän se oli ensimmäistä kertaa ulkona puun oksalla puolivarjossa, ja tykkäsi siitä kovasti, koska kasvatti kolme uutta bulbia.
Olivia, minä koitin Stanhopea insignis:tä(melko vanha yksilö schwerteriltä)… Istutin sen uuteen pohjareiälliseen ruukkuun. Se viihtyi ihan ok reilut puoli vuotta kaapissa loistevaloputkien ja muiden orkideoiden seurassa, ilman mitään kostutin virityksiä. Silloin se kasvatti ihan kelpo lehdet ja bulbit. Toin sen sitten ikkunalle semi-varjoisaan paikkaan. Viimeistään siitä alkoi taantumus, lehdet putosivat ja bulbit ruskettuivat → kompostiin. Ymmärrys orkideoista ei ollut siinä tilanteessa ihan huipussaan, ehkä sen olisi vielä voinut elvyttää…
Enkä ihan parasta huomiotani hoidossa tälle kuitenkaan suonut, koska vihreä osa kasvista ei esteettistä silmääni viehättänyt, ja kokokin oli ikkunaharrastajalle aikas suuri… Veikkaan tämän kuitenkin vaativan sen verran kosteutta, ettei ihan ikkunalautahoidokiksi voi kutsua. Lehdet kuitenkin isot, ja vesivarannot pienet. Mutta varmasti kosteassa viherhuoneessa viihtyy sopivassa valossa.
Laitoin muuten sen kuolemaa tekevän Paph. ‘Bel Royal’ :n, josta oli aiemmin puhetta, innostamanasi vielä elvytys kokeeseen kosteaan kaappiin sammaleeseen(valitettavasti kuolleeseen ja jo käytössä olleeseen…). Juuria ei silläkään ollut enää, pientä virkistymistä lehtien nestejännityksen osalta on kuitenkin jo havaittavissa. Raportoin kuvan kera, jos parisenttinen uusi verso intoutuu ihmeparantumisen myötä kasvamaan…
Se sinun ‘Michael Koopowitz’ näytti kyllä tosi freesiltä:) Minun on aika huonoon kuntoon päässyt, ja näyttää kyllä aika raasulta…
Stanhopeoita mulla on ollut tigrina, oculata ja wardii. Alkuun niiden kanssa menikin ihan hyvin, tigrina jopa kukkikin kerran. Aika vaikuttava ilmestys…tuppaavat vaan kasvamaan niin turkasen isoiksi että alkoi kaappitila loppumaan. Nyt kituvat kuka missäkin, taitaa pian komposti kutsua.
Sitkeitä sissejä kyllä ovat, uutta versoa pukkaa vaikkei yhtään hoitaisi.
Kesäulkoilu on tuottanut monenlaista tulosta, en oikein vieläkään tiedä tykkäsivätkö vaiko eivät. Lehtien pilkkuuntumista on myös ilmennyt, sitähän tässä on moni muukin valitellut.
Ehkä vielä jonain päivänä hankin uuden Stanin, nyt tuntuu mielenkiinto suuntautuvan toisiin lajeihin.
Minullakin on ollut stanhopea tigrina jo useamman vuoden ajan. Laitoin sen kasvamaan sellaiseen reiälliseen amppelliin. Heti alkuunsa sen uudet lehdet alkoivat kasvaa paljon pienempinä kuin ne alkuperäiset. Kukkia ei ole näkynyt, mutta kyllä se hengissä on. Kesäisin se viettää ulkona kuusen varjossa ja talvet se on yläkerrassa pingviinin lähellä. Minäkään en ole saanut selvää pitääkö se ulkoilemisesta tai ei. Jotenkin se vaikuttaa jurovan, mutta hengissä se on selvästi.
Olivian kyselyyn.
Mullakin oli iso tigrina, kukkikin mutta sit joku meni pieleen ja se "kuihtui". Pistin koko kasvin osiin, melkein kaikkista alkoi juuret kehittyä ja lehtä tulla mut taas mönkään ja nyt on yks jäljellä joka on tehnyt yhden lehden ja pikku bulpin kerrallaan. Saapas näkee kuinka sen kanssa käy?
Toivon edes tuon yhden kanssa jollain lailla pärjäileväni, kukat ovat niin komeat.
Siirtelin nämä viestit tänne omaan ketjuunsa.
Hiukan tässä omatunto kolkuttaa, kun olen päästänyt omat kaksi riutumaan pois (embreei ja graveolens). Aivan kuten Hyrinä tuolla huomauttaa, mielenkiinto vain jotenkin lopahti.
Esko Puupponen kirjoittaa v. 1967 Kotipuutarhalehdessä: "Jos kokoelmasta kuolisivat orkideat likimain sukupuuttoon, niin ainakin Stanhopea jäisi vielä henkiin, luultavasti kukkisikin."
Vielä: "Joskus Stanhopeakin oikuttelee, saattaapa peräti kieltäytyä kukkimastakin, varsinkin saadessaan liian huolellisen hoidon, runsaasti ravinteita, tasaisen varjon ja varsinkin jäädessään ilman lepokautta. Kaikkien Stanhopea-lajien hoito on samanlaista, helppoakin. Pahin, mitä hoitaja voi tehdä, on vaihtaa uutterasti uusi "multa" kituvalle kasville. Se ei siedä siirtoa tai jakamista, joten on viisasta antaa sen rauhassa kasvaa 5-6 vuotta ja uusia kori vasta sitten, kun se pilalle lahonneena hajoaa käsiin. Siihen asti Stanhopea kaipaa vain runsaasti vettä, kesällä usein lannoitteita, kukinnan jälkeen lyhyen lievän levon ja muutoin tavallisen kotikasvikohtelun."
Voisiko tämän helpompaa orkideaa ollakaan
Mulla on täällä yksi iso tuntematon Stani, toin sen vuosia takaperin Befortin tarhalta Saksasta. Ainut tunnistelappu oli ‘’‘’Stanhopea 101‘’‘’ :-). Aika pienikokoinen verrattuna S. tigrinaan tai S. oculataan. Kasvaa ja rehottaa, muttei ole kukkinut. Toinen, uudempi tulokas Madeiralta, on talvikortteerissa Katjuushalla. Lajista ei tietoa, myyjä osasi vaan kertoa portugalikielisen nimen - passarinho - mistä sitten päättelin, että kyseessä on stanhopea Kasvaa kuulemma erittäin hyvin (kiitos Katjuushan hoidolle!) Kuukauden päästä on tulossa Perusta pari tainta lisää (S. candida, S. haseloviana), aika näyttää miten niiden kanssa tulee pärjäämään.
Tuo Madeiran "passarinho" on varmaankin Stanhopea oculata. Se muistuttaa eniten "pikku lintua".
Jotenkin tuntuu, että Stanit vaatisivat viihtyäkseen todella lämpimät ja kosteat olosuhteet. Olen aina ihaillut Ruissalon upeita Staneja, jotka oikein uhkuvat tyytyväisyyttään siellä trooppisessa huoneessa vesialtaan lähellä. Meilläkin se kyllä saa pingviinistä kohtuudella kosteutta, mutta kun lämpötila ei nouse yli 20 astetta niin lehdet jäävät pieniksi. En ole aivan varma olisikohan Stanin kasvukausi oikeasti silloin, kun meillä on talvi ja silloin kun meillä olisi kesä ja paremmat kasvuolosuhteet sillä olisi jonkinlainen kevyt lepokausi. Tämä selittäisi sen nuivan suhtautumisen kesään ja ulkoiluttamiseen.
Ihastuin alunperin Staniin 80-luvulla vieraillessani Kaisanienen puutarhoilla ja silloin Stan oli kukassa. Olin niin lumoutunut siihen orkideahuoneeseen, että otin evääksi Hakaniemen torilta kypsiä ihania persikoita ja sitten istuskelin kasvihuoneessa kukkivia orkideoita ihaillen. Olin siellä useita tunteja. Jotenkin tuntui kummalliselta, että mitähän ne ohikiitävät ihmiset oikein ehtivät siellä nähdä?
Minulla on sellainen mutu tuntuma tämän oman stanhopeani perusteella, että se ei kaipaa kaappiolosuhteita eikä kosteutta sen enempää kuin esimerkiksi perhosorkideatkaan. Minulla on olohuoneessa, missä suurin osa yli 80:stä orkideoistakin asuu, yksi ufoks ilmankostutin. Kasvini roikkuu pattereitten yläpuolella, ja kaikkein valoisimmalla kohdalla ikkunan nurkassa. Olen lukenut joitakin englanninkielisiä sivustoja, ja siellä sanotaan, että stanhopea tarvitsee ilmaa ympärilleen. Se on ainakin minulla isolehtinen ja suurikokoinen kasvi, joten se myös tarvitsee tilaa voidakseen hyvin. Se aloitti kasvukautensa jo kuukausi sitten kasvattamalla uuden bulbin amppelin silmukan ja kookoskuidun läpi. Talvella päiväsaikaan lämpötila on meillä 20-22, a yöksi lasken lämpöä n.19 asteeseen,joten tavallinen kotilämpötila näyttäisi riittävän ainakin kasvamiseen. Saa sitten nähdä miten on kukkimisen kanssa.
Jos alQahira on ostanut omat bulbinsa Funchallin kauppahallin yläkerrasta, on mahdollista, että se on samasta kasvista kuin minulla. Se myyjä sanoi minullekin, että kukka on kuin pikkulintu. Hän irroitti minulle ne bulbit silloin siitä tosi isosta emokasvista
Stanhopea 10-15v sittten. Liian suuri ja rumakin.Kun sain kukkimaan luovuin siitä helposti.Tuossa nuo kukkavanat lähtee ruukun yläosasta. Kummassakin vanassa on kaksi kukkaa.Se oli istutettu reiälliseen ruukkun,että nuput voisivat kasvaa reiistä ulos.Tämä oli kesän mökillä rantakivetysten välissä. kerran viikossa sai kastelua ja muulloinkin jos satoi. Järvi henkäili kosteutta lisäksi. Ajattelin jättää sen syksyllä sinne kuolemaan, mutta lehtiä haravoidessa huomasin siinä niin komeat versot, että pelastin. Sitten se kukki.Vaatii ilmeisesti suuret lämpötilavaihtelut.Taisi olla hallaöitökin, mutta järvi pit tämän kasvupaikan lämpimänä.
Hieno stani mummilla 
. Huomasin tässä aamulla, että staniini on alkanut kasvamaan hieman suurempia lehtiä. Tässä aiemmin oli puhetta siitä, että se ei oikein pitäisi alustan vaihtamisesta. Vaihdoin alustan parisen vuotta sitten sen tultua yhteistilauksesta. Kasvi oli tullessaan istutettu sellaiseen harvapohjaiseen vihreään sipulin istutusastiaan, joka kuivui aika nopeasti. Nyt pitää oikein alkaa tarkkailemaan tilannetta. Kiitos Olivia, että aloitit keskustelun niin aloin kiinnittämään tähänkin kasviin enemmän huomiota.
Mummille kiitos kuvankin laittamisesta! Näyttelyissä olen nähnyt samalla tavalla ruukun pinnalta lähteviä kukintovarsia, mutta en enää muista onko kyseessä ollut tuo sama laji kuin Mummilla.
On komea mummin stani. En ole omastanikaan aikonut luopua, jos vaan saan sen taas “vauhtiin” sen verran hienot kukat (sivu 4).
Taidan koittaa siirtoa akvaarion päälle parempaan ilman kosteuteen.
Tämä Stanhopea florida tuli tammikuussa Åkessonilta ja vaihdoin sen heti muovikoriin kasvmaan.Sitten alkoi kasvaa jotain mikä ei ihan näyttänyt bulbilta . 
Luultavasti kukkavanaa tuottanut bulbi oli valmiiksi ohjelmoitu kukkimaan kun se tuli tänne mutta olen iloinen siitä että en pilannut kukintaa uudelleen istuttamisella.
Luin muuten Stanhien kukkitamis ohjeen Orchid board forumilla.siellä suositeltiin kalkin antamista 1kerta/vuosi .Kun kuukausi sitten ostin kalkkia puutarhaa varten myös mun Stanit sai pienen annoksen.
Hienoa, että Åkessonilta tulee näin hienoa tavaraa. Olen pari kertaa yrittänyt kertoa tästä hovihankkijasta, mutta kuvan kanssa onnistuu paremmin.
Kallinpuoleinen hän on, mutta laatu on sitten tällaista.
Onneksi perehdyin tähän ketjuun ennen mitään tilauksia juhlanäyttelystä. Iskin jossain mielenhäiriössä silmäni Stanhopea Memoria Paul Alleniin, joka on Akernen listoilla. Mutta tämän luettuani taidan suosiolla tilata jotain muuta sopivampaa ja pärjäävämpää.
Vaikken orkideoista mitään ymmärrä, olipa loistelias kukinta silmästanhopealla kasvitieteellisessä puutarhassa Botaniassa.
Lämmin kostea kasvupaikka kasvihuoneessa tarjosi silmänruokaa.
Stanhopea oculata