Suikeroalpi, Lysimachia nummularia

Olisin halunnut istuttaa suikeroalpia kahden parvekelaatikon reunoille. Taimimyymälän hinnat hirvittävät, joten löytyisikö Joensuusta avuliasta puutarhan omistajaa, jolta voisin hakea muutaman taimenen? Onko kenelläkään ehdotuksia mikä helppohoitoinen kukka sopisi laatikkoon kaveriksi? Aurinko paistaa kohteeseen kello 10-14 välillä. Kiitos!Olisin halunnut istuttaa suikeroalpia kahden parvekelaatikon reunoille. Taimimyymälän hinnat hirvittävät, joten löytyisikö Joensuusta avuliasta puutarhan omistajaa, jolta voisin hakea muutaman taimenen? Onko kenelläkään ehdotuksia mikä helppohoitoinen kukka sopisi laatikkoon kaveriksi? Aurinko paistaa kohteeseen kello 10-14 välillä. Kiitos!

Minulla on suikuroalpi pohjoispuolella rappusten vieressä peittämässä siinä muuten kasvavaa vesiheinää. Joku valittaa, että suikoroalpi leviää liikaa ja valtaa koko pihan. Minä olen oikein tyytyväinen suikeroalpiini, sopii täydellisesti käyttötarkoitukseensa:

Suikeroalpia riippahernepensaiden ja keijuangervojen seurassa

 Huh huh. Laitoin kukkapenkin reunaan ja sehän päättiomistaa koko alueen!!

Varmaan hyvä maanpeittokasvi, Missä ei peitä alleen sellaista, jota ei ole tarkoitus. Palstapuutarhaan ei oikein sovi.

En ollut ihan varma, mihin tämän kysymykseni esittäisin, mutta laitetaan nyt tänne.

Pihallani kasvaa suikeroalpia, ja ei siinä mitään, kasvakoon. Kasvusto on lähtenyt katajan alta, joss nurmi ei kovin hyvin viihdy ja siitä levittäytyy yhä laajemmille alueille. En niin nurmesta välitä ja pensaiden alla ja välissä saa mielestäni juuri suikeroalpi levitä niin paljon kuin ikinä tahtoo.

Ongelma tuleekin siinä vaiheessa kun alpi valtaa nurmikolta kasvutilaa…En tahtoisi suikeroalpin yli ajaa leikkurilla, joten lopputuloksena nurmi kasvaa sieltä kasvustojen välistä erittäin pitkänä. Tähän asti olen käsin repinyt pahimpia heiniä pois, mutta olisiko kellään mitään vinkkiä, miten nurmen saisi tapettua suikeroalpin tieltä? Näyttää nimittäin aika härskiltä se pitkä nurmi paikassa, missä sitä ei tarvitsisi olla lainkaan.

Olen itse asiasas miettiyt että rajaisi pihasta ihan reunakivillä alueet, jossa on nurmea ja alueet, jossa suikeroalpia maankatekasvina.

ihan pöllö idea?

Oma kokemukseni on, että suikeroalpia ei pysäytä mikään ennen kuin tulee asfalttitie vastaan. Tässäkin se kasvaa laattojenkin päällä. Olen itse ratkaissut asian niin, että ajan kylmästi leikkurilla yli, eikä sekään tunnu edes paljon kasvua haittaavan.

Ostin erän perennoja viimesyksynä 0,50e kpl. Siellä oli mukana suikeroalpia 26 purkkia. Hyödynnettiin ne tontin laidan ja tien väliseen penkkaan, joka muuten kasvaa vaikka mitä korkeaa rikkaruohoa ja heinää. 

Isäntä leikkasi lyhkäseks ruohot ja istutti kummallekkin puolelle pihaan tulo-penkkoihin noita suikeroita.

. Idean sain viime vuonna jo kun toisella puolella tietä vähän edempänä katselin, että mikä keltainen kukka on täyttänyt koko penkan. Kauniisti.

Samalla huomasin että siinä penkassa ei kasva ruohoja, vaan on kaunis ja tasainen. Naapurin rouva kertoi että se on suikeroalpia. Siksi olin mielissäni, kun perennoiden mukana tuli myös tätä. 

Minkälainen on maa teillä,joilla suikeroalpi leviää liikaa? Meillä kun vain keltalehtinen leviää ja vihreälehtinen ei. Maa on savista.

Mulla on maa erittäin kuohkeaa multaa. metrin syvyydessä alkaa savi.



Multa on erittäin hyvälaatuista ja täynnänsä lieroja, ja siinä alpi viihtyy hyvin. Olen sen antanut levitä juuri sinne minne haluaa ja sitä löytyy kukkapnkeistä, laattojen päältä ja joka puolelta.



Nyt tosiaan ongelmana on se nurmi, joka tulee väleistä, koska alpi ei pysty näköjään nurmikkoa tukahduttamaan. ei varmaan ole muuta keinoa, kuin repiä ja repiä ja repiä sitä nurmea?




Mullakin on hieno suikeroalpi oikein multavassa maassa. Toisaalta se ei ole kadonnut kokonaan savisesta paikasta, jonka sitten luovutin rönsyleinikille. Leinikkien alla on kosteaa ja hämärää, suikerolle sopivaa.

Kiitos Kuunari ja Kreeta-Eulaalia, selvisi tämäkin kummastus. Keltalehtinen on alppiruusupenkissä pihan sorapatjapuolella ja vihreälehtinen savisella puolella.

Keväällä nypin maasta keltalehtisen ja perussuikeroalpin alkuja purkkiin.Mielestäni ovat kivan näköiset yhdessä, hämärissä keltalehtinen oikein loistaa.Vähimmäishoidolla kannonpäässä ovat olleet kesän.

Minäkin laitoin suikeroalpin tänä kesänä ruukkuun. Mutta nyt en tiedä talvehtiiko se hyvin ruukussa. Joku varmastikin osaa sanoa siihen jotain. Pitäisikö ruukku laittaa talveksi kylmään varastoon?

Maahan kannattaa laittaa, mutta jollei halua sen leviävän voi koittaa ruukussakin. Minulla on kauan ollut isossa ruukussa muratti, suikeroalpi ja viiruhelpi, muratin takia autotallissa talvet. Viime keväänä muratti oli hengetön, mutta suikeroalpi ja viiruhelpi voivat hyvin - autotallin lämpö pidetään juuri plussan puolella:)

Minulla ei ole koskaan selvinnyt ulkona ruukussa talvea, eikä oikein ole muita viileätalvetustiloja tarpeeksi, mutta olen istuttanut muualle kuin kukkapenkkiin, puiden alle, “nurmikon” sekaan.Sieltä sitten nypin tarvittaessa uusia alkuja.


Suikeroalpi menestyy vaikka hiekassa. Ja toinen on tuo siperianunikko, joka tunkee joka paikkaan

No tuollaisen paljouden minäkin haluaisin tänne mökille. Täällä on paljon paikkoja joihin tuo suikero olisi ihan omiaan. Ei kyllä ole vielä ensimmäistäkään mutta pitänee hommata. Entiset jäi sinne Espooseen.

Pari kertaa kesässä revin aika rajusti tuota leviävää kasvustoa pois ja hyvin on pysynyt rajatulla alueella. Minulla se on ihan perennapenkissä välejä täyttämässä, kun kurjenmiekat ovat vielä vähän harvahkoja…

ja mää kitken kiukun vallassa suikeroalpia, se on maan vaiva. Perennapenkissä se mullakin on, mutta ei pysy aloillaan… 

Mjoo, myönnetään, siinä kitkemisen väleissä leikkelen ihan saksilla niitä pisimpiä rönsyjä kuriin, ettei se ihan nurmikolle pääse. Pienessä pihassa se on pysynyt kurissa, kun se kasvaa kulkuväylän vieressä eli karkailut huomataan heti.