Älkää seuraavalla kerralla heittäkö ainakaan komposstiin, täältä ne saisivat uuden kodin ja tilaa levitä lähes mielensä mukaan:)
Täällä myös olisi piha suikeroalpin tarpeessa. Jos jollakulla Länsi-Suomessa on liikenevää kasvustoa, ilmoitelkaa. Vaihtarina saa vaikka pihasyreeniä tai vuorenkilpeä.
Tännekin saa laittaa suikeroalpia. Jotain vaihtariakin jo löytyisi.
Älkää ikinä laittako sitä pihaan, kiroatte sitä aivan varmasti koko loppu elämänne.
No mul ois sitä suikeroo ja suikeroo ja suikeroo 
lähes koko piha täynnä…täältä vois ainaski sitä haluavat noutaa 
mulla hyvä jos hengissä…
meilläkin nurmikolla vaikka kuinka ja taitaa vain nauttia ruohonleikkuusta
Näin aloittelijana on vaikea pitää pahana asiana sitä jos kaunis kasvi ei helposti kuole. Mutta voisi silti pitää sen amppelissa…
Se ei pysy pelkästään amppelissa, vaan sitä on joka hemmetin paikassa.
Mää en kadu suikeroalpin tuomista pihaani, mulla on sellainen pihatyyli, että siitä ei ole mitään haittaa.Nykyään levittelen vielä erityisesti tätä limen väristä.Tuntuu että niihin kohtiin ei niin voikukkakaan kylväänny, missä on suikeroalpia.
Keväällä nypin aina sitten maasta alkuja amppeleihin, ja kippaan ne taas syksyllä sopiviin paikkoihin, suikerot kun ei oikein talvehdi ruukussa ulkona.
Annan sen kans levitä nurmikolle ja paikkoihin kuten pensaiden ja puiden alle ja ojan pohjiin missä se ei haittaa ja josta vaikee nurmikkoa leikata tai kitkee rikkiksiä.Tiivis suikeroalpimatto on niissä kaunis varsinkin kun se kukkii kirkaan keltaisena mattona.Kestää jonkin verran tallomistakin.Kukkapenkeistä taas haluaisin ne pois,tosin huonolla menestyksellä 
Ostin pari putelia keltaista suikeroalpia istutettavaksi kuunliljojen aluskasviksi (puolivarjoinen paikka).
Taimiputelissa kuitenkin lukee, että valovaatimuksena olisi täysi aurinko. Onko näin? Pitääkö keltainen versio pintansa kuunliljojen varjostuksessa? (Se vihreä perusversio kestää missä vain, se on jo tullut huomattua. ;))
Kyllä se mulla on hengissä varjossa, keväällä siihen paistaa aurinko, mutta nyt on jo sen verran lehtiä ja muuta kasvustoa, että alkavat olla varjossa. Saisi se kyllä paremminkin kasvaa, mutta tuo mun paikkani on sille kai hiukan liian kuiva ja tuulinen. Ainakin vihreä versio tykkää meillä suojaisasta, kosteasta multavasta paikasta, jossa se tekee paksua tiivistä mattoa. Ilmeisesti keltainen ei ole ihan yhtä elinvoimainen muutenkaan.
Onko tuo keltainen/limenvihreä suikeroalpi huonompi leviämään? Laitoin nimittäin viime vuonna kolme hyvänkokoista pehkoa semmoseen kohtaan, missä saisivat ihan rauhassa levitä, mutta siinäpä ovat pysyneet paikoillaan. Paikka on paahteinen.
Limenvihreä suikeroalpi ei ole yhtä hyvä leviäjä eikä yhtä hyvä talvehtija kuin tavallinen vihreä. Muutenkin suikeroalpi suosii varjoisempaa paikkaa.
Minulla on limenvihreää suikeroalpia puolivarjossa, omenapuun alla, ja leviää yhtä kiitettävästi kuin peruslajikin.(eli liikaa!) Talven jälkeen sen lehdet ovat huonon väriset mutta väri palautuu nopeasti kirkkaan limeksi.
Kiitos kommenteista, pitäisi siis olla ihan OK laittaa puolivarjoon ja aluskasviksi. (Pääsee kuitenkin rönsyilemään sieltä alta ja yli muurinkin.)
Enpä aikaisemmin tajunnut, että tuo keltainen suikeroalpi olisi hyvä kandidaatti tuomaan värikontrastia viheristutuksiin, ja vieläpä maanpeitekasvina. Näyttää tosi hauskalta vihreitä ja valkoisia kasveja vasten!
Mulla on limenvihreä suikeroalpi kuistin tolpassa pienellä kukkatelineellä. Musta on alkanut tuntua, että sitä hirvittää olla korkeella. Se nimittäin heittää versonsa tolpan takana ristiin, ihan niin kuin sitä pelottais. Se kuivuu aika nopeasti tuolla ylhäällä pienehkössä ruukussa ja otan sen joskus alas uimaan, niin että se saa juoda itsensä kylläiseksi. Ja kun asetan sen taas telineeseensä, niin eipä aikaakaan, kun se on taas takertunut tolppaan. Se haluaisi tietysti päästä maankamaralle turvallisesti suikertamaan. Olenko aivan hirveä puutarhuri?
Pihassani on jo ennen minua ollut jossain suikeroalpia. Olen sen antanut kasvaa pensaiden ja perennojen alla, useimmiten. Oli mielestäni harmiton luikertelija,nätti ja siistikin kaiken kesää. Mutta nyt kyllästyin- sehän valloittaa kaiken. Vaikka näin kuivaa ollut se kukkii entistä keltaisempana pitkin nurmikkoa ja rutikuivaa kivikkoista rinnettä. Pensaiden alla tietysti vielä rehevämpänä. Tuolla edellä Kurppa ja joku muukin kirjotti inhonsa sitä kohtaan, ja nyt olen samaa mieltä. Nyhdän sitä pois kulkiessani mistä satun nyhtämään. Enhän siitä enää eroon pääse, mutta joku tolkku pitäis nyt olla. Jo keltainen värikin ällöttää, nyt kun on voikukkien kukinta on jo ohi. Vielä en kuitenkaan ole havainnut että se olisi muitten elämää tuhonnut, ehkä vesiheinää ja muuta siemenrikkakasvustoa
Kivan näköinen tämä tumma kukkiessa.