Vanha omppopuu halkesi kahtia ja pätkä jäi, se sai jäädä kukkapenkkiin kelottumaan.
Lisää vihreää, pesäkuusi, tuivio ja sinikataja.
Kaunista!!
Tuo raate onkin melkoisen söpön näköinen.
Juu raate on tosi kaunis, kovin vähän aikaa se vaan kukkii.
Sitä on koko tuo lampi täynnä.
Nuo lehdet tuossa ympärillä onkin suovehkaa, se alkaa sitten seuraavaksi kukkia ja se on vielä nätti hedelmystönsäkin kanssa.
Lisää alppiruusun kukintaa.
Nova zembla luulisin, en oo itse laittanut, mutta väri sopisi.
Olen kehunut rönsytiarellan ja rentoakankaalin väriyhdistelmää, tässä tuo pari.
Sopii se akankaali aika kivasti poimulehdenkin kumppaniksi.
Vaatimattomuus kaunistaa, sanoo Tellima.
Alapihan suurennetun kukkamaan laitamilla aloittelee lumippalloheisi kukintaansa.
Sain eilen ahaa elämyksen, että nyt saa angervot kyytiä.
Se oli kasvanut niin isoksi, että peitti koko hienon kivimuurin ja valui pitkin pihaa.
Nyt loppui valumiset, lapiota tuli lääkkeeksi.
Ihan sattumalta tasan 4 vuotta sitten napsaistut kuvat, eli 3.6.2010
Sama kohta tänään.
Ja nuo linssiluteet tietty aina heti kuvassa mukana.
Tuo angervo oli siis neljän vuoden takaisesta kuvasta vielä kasvanut valtavasti, se rötkötti alas tuolta kivikosta.
Lähikuvaa kivikosta, tuohon vasemmalle tulee vielä kasveja, mutta odotan hetken, koska angervot taatusti pukkaa sieltä vielä pintaan.
Kivikkokukkapenkin takaosa on muhevampaa ja varjoisampaa, siellä on pari nuorta alppiruusua, lehtokielo(taimivaihdosta) ja uusi atsalea ja rotkokielo tuolla taaimpana.
Vähän vielä vuohenkellonkin kanssa kisa kesken tuossa kivien välissä etualalla, mutta olen päättänyt voittaa sen matsin...
Emännän ihan itte, omin pikku kätösin nikkaroima kukkapurkki.
Tammelan kaunottaren lapsi on tämmöinen hassun värinen.
Tuo on kyllä niin vaalea, että kai se valkoinen on auettuaan.
Kyllä ihan perus tavallinen juhannusruusukin on vaan ihana ja koko piha tuoksuu ruusulle.
Loppuun valkoisten perään vähän väriäkin välillä.
Juhannusruusu on tosiaan ihana ja pitäisi olla joka puutarhassa.
Meillä on vain nuput vasta aivan pieniä, josko joutuisi kukat juhannukseksi. Kuvistasi näkee kuinka siellä ollaan edellä kesän tulossa.
Ihana tuo unikon ja kurjenpolven yhteiselo.
Käväisin tänään taas tyttärellä piha-apuna ja samalla kuvasin vähän koiria ja pihaa.
Tässä mun mielestä ihan hienoimpia puita mitä olen nähnyt, se on mun ja tyttären ihan ehdoton suosikkipuu.
Himalajan lehtikuusi eli Larix griffithii.
Lehtikuusi on kuvassa keskellä ja tuolla metsän reunassa on vielä toinen samanlainen, mutta se on varjoisammassa ja siksi pienempi.
Tuon kasvuvauhti on aivan uskomaton, istutin tuon tuohon vajaa 10 vuotta sitten ja silloin se oli sellainen lyijykynän paksuinen kaatuileva luiru.
Tuosta ei ihan saa käsitystä, mutta nuo oksat kasvaa lähes vaakatasossa ja alimmat oksat ovat n. 6 metriä pitkät.
Reunimmaisena oikealla olevan surukuusen latva katkesi viime talvena, kun viereinen puu kaatui myrskyssä sen päälle, kovin toivomme, että se onnistuisi uuden latvan kasvattamaan itselleen.
Sama paikka toisesta suuntaa, tuossa entisen lammen äärellä pötköttää sen aiemmin kuvissa esiintyneen kelottuneen omppupuun runko.
Lampi on jäänyt hoitamatta ja kasvamassa umpeen.
Tytär ei jaksa/halua sitä lampena pitää, joten päätimme, että siitä saa luvan tulla pihasuo.
Pihasuolla kasvaa paljon suovehkaa.
Seppelvarpu on kasvanut melkoiseksi pöheiköksi, ei paljon rikkakasvia väliin sovi.
Vähän hänen naapurustoakin kuvassa.
Koiranheisi on hyvin nätti sekin, silloin kun sitä ei örkit syö.
Tammelan kaunotar syreeni täydessä kukassa.
Onpa mielettömän upea tuo Tammelan kaunotar!
Oli eilen niin lämmin päivä, että vein koirat uimaan tyttären luokse.
Tässä kohtaa ei kesällä joessa paljoa vettä ole, mutta koirat kahlailee mielellään ja jos itsekin haluaa pulahtaa, niin löytyy kyllä syvempääkin kohtaa kun kävelee tuohon kuvan takaosaan tai sitten vastakkaiselta puolelta tonttia saunan kohdalta löytyy vieläkin syvempää kohtaa.
Tämä tontti on siis melkein saari, joki kiertää koko tontin ympäri, vain yksi sivu tontista on maarajaa, muuten joki on tontin rajana.
Tässä on onneksi ihan sileä sorapohja, inhoan mutapohjaa.
Rehevää viidakkoa.
Korpikaisla on mun ihan suosikkeja luonnonkasveista.
Koirakööri kokonaisuudessaan.
Tästä tykkään, kunnolla tilaa juoksennella.
Tämä on yleisin pallopelipaikka koirilla.
Vähän kukkia myös,
Köynnöshortensia on jo saavuttanut navetan harjakorkeuden.
Valamonruusu on yksinkertaisuudessaan hyvin kaunis.
Mun kasvatustyön tuotoksia.
Samettikukat petite yellow ja carmen.
Maurinkiiltomalva.