Löytyipä joku muukin, joka ei ruusuista perusta! Minulle jotenkin liian hienoja, muiden pihoissa kyllä katselen. Akileijatkaan eivät oikein nappaa, eikä myöskään kevätvuohenjuuri ja kultapallo.
Suosikkeja kuunliljat, jaloangervot, kellokukat, tiarella.
Suosikkejani ovat ruusut, kärhöt, pionit ynnä muut, yleensä kaikki värit, muodot, vihreät, kirjavat käy…mustasta valkoiseen isosta pieneen…kaikkiruokainen olen. Inhokkia on vaikea sanoa, ehkä se keltainen pensashankikin rotiska joka on juhannukseen asti kuolleennäköinen, kolmesta sellaisesta hankkiuduin eroon. Mutta valkoinen hanhikki on hyvinkin kaunis ja vaaleankeltainen aikaisemmin vihertyvä tervolanhanhikki. Ehkä keltalehtiset kuunliljat ynnä muut jotenkin aiheuttavat kylmänväreitä minussa, tulee hinku alkaa kastella ja hoitaa selvästikin kärsinyttä kasvia…
Minä haluan tarkentaa, että tykkään luonnollisen näköisistä pensasruusuista kyllä kovasti.
Perennoista inhokkeja: keltaiset kukat, palavarakkaus, angervot, lupiinit. Suosikkeja: raunioyrtit, saniaiset, suopayrtti, pionit, kellokukat, vaaleanpunaiset ja siniset kukat
Poikkeuksia toki on suuntaan ja toiseen, tykkään esim. tarha- ja suikeroalvesta, sekä narsisseista ja krookuksista vaikka ne oliskin keltaisia
Toisaalta malvikit/malvat ovat tosi kauniita, mutta ah niin laajalle ja turhan helposti leviäviä.
Suomentataria INHOAN!!! Olen kaivanut ja myrkyttänyt, kaivanut ja taas myrkyttänyt - siitä vain ei pääse eroon.
Yhtä ainoaa suosikkiakaan ei ole, mutta erityisesti tykkään vuokoista, liljoista ja pioneista. niitä kun saisin pihalleni levittymään paljon 
Aika tavanomainen maku siis,
Minun lempikukkia on kellokukat ja kurjenpolvet, myös kultatyräkki ja lehtoängelmä on erityisasemassa.
"Ärsyttäviä" on korkeat akileijat (itsellä on japaninakileijaa), vuorenkilpi, ja kaikki oranssiin vivahtavat kukat, koska muut kukkani on hyvin paljon lilaan taittuvia niin oranssinpunainen ei mielestäni passaa.Eli esimerkkinä palava rakkaus ja rusopäivänlilja.
Jos pitäisi luetella, mitä en pihalleni huolisi ne olisivat joitakin "rikkaruohoja", kuten lupiinit ja palsamit. Nekin kyllä käyvät muualla kuin omalla pihallani. Muuten kaikki kukat ovat mielestäni kauniita kukin omalla tavallaan ja kaikki väritkin käyvät. Itse pidän sinisistä ja valkoisista kukista kun taasen tulinen oinas-mieheni suosii kirkkaita värejä-meiltä siis löytyy sekä että. Lisäksi rakas anoppini pitää vaaleanpunaisiata kukista ja sen kunniaksi pihalta löytyy komea kokoelma myöskin vaaleanpunaista.
Pääsin tutustumaan tässä taannoin Kibuvitsin upeaan pihaan ja se kukkien kirjo teki todella vaikutuksen. Kaikki siellä kasvavat kukat olivat suosikkejani, joten tulevaisuudessa on vara valita 
.
itselleni en hankkisi ja pois olen aina heti kaivanut: jalopähkämö ja tulikellukka. syytä en tiedä mutta jostain se epämiellyttävyyden tunne tulee. ja päivänkakkaranmalliset nauhuksenkukat, ei pelkkä väri vaan se rikkoontuneen näköisen kukinnon sateenkastelema olemus, ehkä? minulla ei ole ollut koskaan yhtään nauhusta, nyt lapinnauhusta taimena.... kaikki mainostekstien ja iltapäivälehtien lööppien väriset kukinnot ja neonväriset kanssa.
inhokkejani ovat myös riviin vuorovärein istutetut mitkä tahansa kukat, olkoon vaikka punainen ja keltainen tulppaani tai pinkki ja valkoinen petunia, ei kukkien pidä kasvaa rivissä vuorovärein, ei.
enkä kykene istuttamaan amppeliin tai ruukkuun sekaisin kaikkia 4 väriä olevia kukkia, olen kyllä yrittänyt, aletaimia kesäkukista ihan tarkoituksella lähtenyt ostamaan ja ilman jäänyt.
ja sitten vielä.......
Minen missään tapauksessa halua vuorenkilpiä pihalleni… En tiedä miksi ne on minusta niin vastenmielisiä :-S Olen varmaan joskus lapsena kaatunu sellaiseen puskaan…
Hmm... Tykkään kyllä kaikista kukista, mutta eniten tykkään kullerosta ja loistokurjenpolvesta. Jos jotakin inhoan niin sinistä leikkoruusua, se on niin teennäinen ja epäaito.
Olen täysin hulluna ruusuihin. Tulppaaneja ja liljoja rakastan myös. Harmaamalvikki on yksi suosikki. Samoin verikurjenpolvi ja valkea kiiltoleimu. Tykkään tosi paljon myös kellokukista, mutta en tunnu onnistuvan niiden kasvatuksessa kovin hyvin. Lajeja piisaa, mutta kutakin lajia on vain muutama yksilö, maariankelloa vain pari. Pitäisi saada ne jotenkin lisääntymään. Toinen ongelma on niiden pituus. Peurankello varsinkin kasvaa minkä pituiseksi sattuu, ei niistä saa siistiä penkkiä millään. Sama juttu jossain määrin myös maitokellolla ja varsankellolla. Kurjenkello sentään sekä lisääntyy että kasvaa aika tasapituiseksi.
Inhokkeja on kaikki ne mille olen allerginen. Lähinnä ne mitkä tuoksuu voimakkaasti tai levittää oikein paljon siitepölyä.
Ai niin, myskimalva on sekä suosikki että inhokki. En erityisemmin pidä sen kukan muodosta, mutta runsaskukkaisena ja vaaleanpunaisena se on kukkiessaan silti kaunis. Ruusumalva on kuitenkin vielä kauniimpi ja harmaamalvikki vie niistä molemmista voiton. Sekaan sinistä tai siniviolettia ja ah! Ja mitä siihen ‘mikä menestyy, on suosikki’- ajatukseen tulee, niin nämä ainaskin menestyy. Ja tekee sairaasti siemeniä.
Minulla on meneillään puna-roosa kausi 
Punainen kärsämö
Maksaruoho
Tässä suloisesti rinnakkain preeria-angervo, unikot ja loistoangervo
Tuo alin kuva on jo ihan täyttä hempeilyä :D. Kauniita ovat.
Ihanan hempeätä, tuohon pyrin minäkin, just älysin että mullahan on hempeän vaaleanpunaisia jaloangervoita pihassa!!!
Pohdin ystävättärieni ystävänpäiväasetelmia tehdessäni, että mikähän mahtaa olla heidän lempikukkansa. Ja siitä ajatukseni valui omaan lempikukkaani. Sitä piti oikein pysähtyä miettimään. Mikä se olisi? Pystynkö nimeämään vain yhden? Mitä ilman en voisi elää? Kovasti piti pähkäillä, mutta omalta kohdaltani voiton vei kurjenmiekka (olkoon Saksasta tai Siperiasta tai mistä tahansa muualta).
Tässä siis kuva minun suosikistani, tällä kertaa mallia "Sibirica" (lisätkää tekin, jos mahdollista, omanne).
Odotan ensi kesää kuin kuuta nousevaa: silloin, jos luoja suo, pihallani kukkii sinisiä, valkoisia, punaisia, violetteja ja vaaleansinisiä iiriksiä!!
Kesäheinä tykkäsi jo lapsuudessa tästä kukasta:
Kissankellosta.
Toki tykkään monista monista muistakin kukista, mutta kissankelloista olen aina tykännyt valtavasti.
Kellot ovat minunkin suosiossa monine muunnoksineen. Voiton vie kyllä puhtaan valkoinen iso kukkeinen lilja kaikesta huolimatta. Puhdaslinjainen, herkkä mutta napakka…
Vaikea valinta, on niin paljon mistä valita, kaikki on tavallaan kauniita, mutta lempikukkani on ollut lapsuudesta asti jo orvokki, olisiko se vieläkin?
Kurjenmiekat, kellot, liljat…vaikea valinta. Ehkä valitsen liljat. Vaikkapa varjolilja. (toivottavasti ne selviävät talven yli)