Surkein huonekasvini

Avaan tähän palstan vastakohdaksi hienoille kukkiville kukille.


Alkuperäinen kirjoittaja: Raakki

Sinulta ei Raakki taida kuitenkaan tähän ketjuun kuvia löytyä.. naurua

Minä en viitsi edes osallistua, kun menisi suurin osa kukista tälle palstalle. On jäänyt huonekasvit vähän huonolle hoidolle...

Kiitos Raakki palstasta. Kipaisen ottamaan kuvan kasvista, jonka haluan vielä näyttää teille ennen kuin päästän sen kärsimyksistään...

Minä nyt en juurikaan puutu muihin sisäkasveihin, kuin orkideoihin ja niiden kanssa epäonnistumiset ovat kuvaamatta menneet kompostiin.

Yksi Emma type tosin löytyi kellarista ja on säilynyt hyvin pystyssä, vaikka en ole sitä puoleen vuoteen enää kastellut. ;)




No niin. Siinä on upeasti talvehtinut ahkeraliisa. Viime viikolla huomasin siinä jotain otököitä, suihkutin ja vein saunan lauteille karanteeniin. Kasvisokea mies lämmitti saunan... Lehdet lähti, en tiedä lähtikö ötökät.

Oivoi... Ihmeen hyvävointisilta nuo varret näyttää ollakseen saunan jäljiltä, jospa se siitä vielä tokenee (ja toivotaan ettei öttiäiset olleet mielellään saunovaa sorttia). Meillä on onneksi toistaiseksi kasvit tyytyneet käymään vain suihkussasilmän isku.

Kasvisokea... tosi kuvaaava termi!naurua

tuo kasvisokea on todella eriomaisen kuvaava nimitys. Meillä se voisi sopia emäntään.

Tässäpä näitä:





Ai että mikä? No, tässä on eräs ihmepensas variaatio. Juuret näyttivät olevan vielä jotensakin elinvoimaisen näköisiä, joten katselen vielä, josko tuo virkoaisi. Tämän tuhon syynä on kastelemattomuus.

Ja tässä tämä kaunis kukkija, joka hävisi ötökkäsodassa:




Kiinanruusu siis.

Tämä pitäisi nakata pois. Mutta josvaikkaehkämahdollisestivielä??

Mula joskus hieman samaa tyyliä kuin Filayalla... eihän sitä tuossa vaiheessa ole enää kiire tehdä kukalle yhtään mitään, malttaa se siinä odottaa kompostiin joutumistakin...

Eikä suinkaan suoraan kompostiin sittenkään. Kun tuollaisen kuivan käppyrän heittää kukkapenkin varjoihin tai sireenipuskaan ja unohtaa täysin, syksyllä saa ihmetellä mikä siellä niin värikkäästi kukkii naurua
Tätä tapaa suosittelen jos pihasi on sopivasti viidakko eikä millimetrisuunnitelman mukainen naurua

Harmi kun justiin nakkasin menemään lehdettömän kumipuun, sekä yhden posliinikukkaraasun josta oli jäljellä vain kuiva varsi. Tällä hetkellä huonoimmalla hapella on on Hoya incurvula, rypistäny kaikki lehtensä enkä ymmärrä mikä on vikana. Ruukku, mullat, kastelutapa, kaikki on vaihdettu niin ei.


Ihan vaan heitän, mutta ettei olisi vihannespunkki? Se saa monen kasvin rupsahtamaan ja rypistelemään lehtiään, ja sitä on vaikea havaita. Jos koittaisit mäntysuopasuihkutusta? Noin niinkus viimeisenä keinona?

Hehnaurua Taidan tosiaan nakata nuo raaskut kesäksi johonkin penkkiin ottamaan oppia...jos sattuisi ihmehymy Usko ei ole kova, mutta enpähän siinä mitään menetäkään.

Voi että alkoi itsekseni naurattamaan tuo saunonut ahkeraliisa moonflowerilla. Muistui mieleen oma juttuni lapsena. Olin unohtanut verannalle nimikko-ahkeraliisani ja se oli saanut pakkasta syysyönä. Aamulla oli ihan lurpallaan. Niinpä viisaana päättelin: Kun on saanut kylmää, niin vastaavasti lämmittäminen palauttaa sen sitten ennelleen. Vein kukkani hellanuuniin lämpiämään. Ei tullut paremmaksi, vaikka saikin yli-lämmintä..

nauruaLoogistanaurua







Palmuvehka ihan hirveässä kunnossa. kuin auton alle jäänyt, skraaduja varsissa ja nyt siirtyneet lehtiin. Siinä surkein huonekasvini! Niin ja aurongosta vahingoittuneet kirjovehkat juuri istutetut pistokkaat. yess.

Mutta tuo saunatarina veti kyllä hiljaiseksi, taisi saunan lämmittäjä-mies saada pienet huudot!

Tämähän on vallan loistava palsta :D Ihan huomata, etten ole ainoa joka "joskus" tyrii noitten kasviensa kanssa. Olen touhunnut taas ihan innoissani näitten kanssa, ja parin kuukauden päästä nakkelen sitten kuolleita pois :/ Hieman kausiluontoista tämä minun aktiivisuus kasvieni suhteen....

Tuo kasvisokea saunanlämmittäjä juttu kyllä kutkutti nauruhermoja hymy Toivottavasti kukkanen vielä tokenee :)

Surkein huonekasvini on soilikki. Se ei ole aloittanut kasvuaan kevään tullen, lehdet ovat vain pari senttiset.

Miun oli muutama vuosi sitten helmivillakko. Kaunis ja pitkä ja kaikkea, kunnes isäntä päätti tuulettaa keskellä talvea juuri sen huoneen ikkunan kautta ja unohti mokoma ikkunan auki koko päiväksi. Olin tietenkin itse, minä joka en koskaan mene mihinkään, juuri sinä viikonloppuna ystäväni tallia hoitamassa. Kotiin tullessani oli helmivillakosta jäljellä vain hennot mustat ja kasaan kuivuneet ruodot. Olin aika kiitollinen.

Toisen surkeimpani munasin ihan itse samana talvena vieläpä. Onnistuin meinaan kastelemaan vuoripalmuni hengiltä. Se oli jo niin surkuhupaisa temppu että hukkunutta kasvia roskiin viedessäni oikein nauratti ja vastaantuleva naapuri katsoi ihmeissään että mitä se oikein nauraa itsekseen. En sitten ollut tajunnut että ne nuupahtaneet lehdet voisi vaikka johtua liiastakin vedestä.