ja siitä määrästä vettä juotin minkä joi, yleensä kaiken. kaksi kertaa päivässä yleensä, toisella kastelukerralla siis saman päivän aikana en antanut kuin pelkkää vettä. eli siis 1 lannoitevesi päivässä riitti. vettä pitää antaa niin ettei multa ole kuivaa mutta kasvi ei saa uidakaan vedessä.
Meilläpä onkin A&A:n kanssa ihan uusin tieto kaikista astro- yms logi-fobioista! Tähän tietoon on lasketttu mukaan kasvihuoneilmiö, globaali ilmastonmuutos ja pienilmastonmuutos just näillä leveys- ja pituusasteilla.
Lisäksi, meillä ON kuin onkin oma ennustajaeläin! Tulevanakin yönä vieressäni nukkuva nalle (tyttären tuoma pehmo) kuiskutteli meille nämä maagiset tiedot. Samainen nalle on ennenkin öisin kuiskaillut tulevia säitä loistavalla tarkkuudella :-)
Parempi se on lämmin, pehmeä ja puhdas ennustajanalle, kuin limainen sammakko tai mätänevä peruna!
Siis, ylihuomenna on SUURI päivä! A&A jo malttamattomina odottavat, että pääsevät näyttämään loistavat geeniperimänsä (siis huikean kasvuvauhtinsa). Alekseikin lupasi olla kiltisti ja pysyä paikoillaan kasvamassa ISOKSI kurpitsaksi. Kunhan vain käyn joka päivä juttelemassa ja soitan sopivaa musiikkia (joskus kasakkalauluja, joskus kunnon hevirokkia..). Aleksandra vielä muistutti, että votkaa ei verenperimän vuoksi saa Alekseille tuoda, siitä ei hyvää seuraa... Ottaa vielä isänsä tavat ja lähtee kiertueelle.
Tietämätön kurpitsa,yksi hyvin tärkeä asia on että jätä kurppa istutettaessa tyveltä korkeimmalle multaharjulle äläkä kastele tyvelle vaan ympärille tehtyyn syvennys ympyrään. Kurpitsan juuren niska on hyvin arka liialle märkyydelle, mätänee helposti jos kastelee siihen.
Siinä Kekkilän Kastelu lannoitteessa lukee että 3.5 mitallista per 10l vetää ja kasveila 1kerta per viikko
jostain puutarha kirjasta luin että sitten kun kürmitsan hedelmät ovan saksanpähkinän kokoisia
niin pitää alkaa lannoittaa kasveja kastelu lannoitteella 1kerta per viikko..
Minä kyllä ehdottaisin, että se vesivako kastelua varten olisi syytä olla n. 5-10 m päässä taimesta. Kyllä ne kurpat sieltäkin asti vetensä hörppivät eikä tule juurenniskaan vaurioita. Ja ehdottomasti taimi kummulle niin ettei sadevesikään jää lillumaan lähistölle... 
Isukki kauhuissaan katselee miten pienissä purkeissa Super Bungalow siskoksineen kasvavat. Muista ettei tämä ole pituuskilpailu, äkkiä isompi ruukku ja multaa sirkkalehdille asti. Isi on nyt hyvin,hyvin 
Tinttii, ollos hyvä vaan, mie olen aika kova siementämään, kuten tuolla aikaisemmin mainitsin niin syksyllä vaadin isyyden tunnustamista mutta kieltäydyn jyrkästi elatusmaksuista ja muista velvoitteista.
Näin sitä aina perheissä ollaan useaa eri mieltä näissä kasvatus asioissa. Mitenkähän kävisi jos ois yhteishuoltajuudesta sovittu. Ei hätää isukki ulkona odottaa iso kasa hevonpeetä josta teen tosi lämpöset patja kurmitsoille. Huomasit kai että mie otin ihan ite jo ekat kuvat omalla kameralla, tuo apulainen vaan neuvoi tuossa tietsikalle siirrossa.
Paulastiina, siehän voisit opettaa kurpitsasi juomaan jollain mehupillillä tai letkulla suoraan saavista, ei tulis laikkuja lehtiin vesipisaroista.
Veronica, niinpäs minä laitankin, sadevesipöntöstä pilli suoraan kurmitsamaalle. Liitäntää täytyy vähän vielä kehitellä, kun ei raaski rautakaupasta ostella valmiita ja matkaa on sen verran, ettei ehkä kurmitsalla imu riitä vielä pienenä.
Kyllä mie oisin halunnut isommat taimipotit kurmitsoille mutta ei millään onnistunut tuo saavien asettaminen ikkunalaudalle. Toivottavasti eivät ihan juuret kuristu, pitää seurata tilannetta. Ovat nyt läpinäkyvää muovia. 
Jaahans, Kurmelot harjottelee auringonottoa sekä ankaria öisiä lämpötiloja, hyvin kasvavat eikä nyt ole tietoakaan lehtien kärvähtämisestä. Aiva kohta ja juuri ohittavat Veronican hujopit, selvästi tukevampina luonnollisesti.
Mie lähen pikkuapulaisen kanssa viikon päästä itärajalle testailemaan raivaussahan ominaisuuksia viikon ajaksi. Neljä pioneeriä lähtevät mukaan ja pääsevät pellolle kasvamaan. Rintamasuunta otetaan kohti Venäjän savupiippuja toivoen että myöhemmin kauden edistyessä selvitään ilman rajaloukkauksia
Nämä sankarit on tarkoitus pikkuapurin Ukin kasvattaa aivan valtavan komioiksi oranssina hehkuviksi jättiläisiksi.(Ranskiksen toivomme kyllä säilyvän vihreänä)
Porvoon kauhut menevätkin peltoon vasta reissun jälkeen, tavoitteena siis se aiemmin mainittu veneen kaiverrus. Kaverin traktori 60-luvulta, harkinnassa nosturin varaus syyskuun loppupuolelle
Meinaatko Tamarillo käyttää dopinkia heti kisan alkuun. Mitenkä se olikaan kiellettyjen aineiden listan kanssa, kuuluivatko siihen Svetogorskin säteilevät päästöt. Imatran hajuthan tiedetään jo, ne kyllä turvottaa aluksi mutta sitten rupsahtaa lehdet ja kurpelo lopulta sisältää niin paljon myrkyllisiä troppeja että siitä saa itsestään valaisevan yö lyhdyn puun oksaan. On siinä sitä energiaa.
Vieläkö Kurpitsan kurpassa henki pihisee vai onko jo päässyt paratiisin muurille lämpimään lonkeroitansa levittelemään .
Mitä!Eikö saa köyttää kunnon hormoneja?Kun minun kurppani itkevät minulle että eivät osaa päättää
kasvattavatko lehtiä vai kurpitsoja ja pyysivät minua menemään hankkimaan kunnon hormonit!
Niille ei vodka ja koskenkorva riitä......Eikö ranskalaiset syö ainoastaan hienoa ruokia eltsullahan kasvaa pari ranskista eikö?menee varmaan rahaa kaviaariin......
Mie tarjoilen ranskalaisille sunnuntaisin etanoita ja järvisimpukoita ja muuta moskaa mitä ei ristitty ihminen vois suuhunsa pistää. Onneksi ei ole italialaista kurppaa, millähän sekin ruokittaisiin.
Entäs sitten kun ne ovat kukkineet ja sanovat että pidemmälle ei pötkitä ilman kaviaaria?
Sitten annetaan katiskasta kutusärkiä, saavat oikein eksoottisen elämyksen.
Sain lehtikompostin valmiiksi hyvä, että ehti ennen kesäkuuta
.
Tänään se tapahtui!
A&A pääsivät sillä kaikista otollisimmalla hetkellä kasvun alkuun.
Aleksandra ja Aleksei juhlistivat vielä viimeisiä hetkiään siemeninä. 
Huomaattehan, että Aleksandra ei halua luopua kultahelmistään!
Sinne menivät!
Aleksandran helmet jätimme nimitikkuun, menisivät vain pilalle mullan alla. Tunnustan sen verran tehneeni Alekseille mieliksi, että korkkasin isukille tarkoitetun votkapullon (kun ei Krasista ole näkynyt), ja lirutin millilitran verran votkaa pojalle menovedeksi!
Nyt voittekin sitten kaikki muut luovuttaa kisan, näille hurjimuksille ei kukaan muu mahda mitään!
Mitäköhän noista hurjista vielä kasvaakaan kun on sellaiset geenit:)
No sehän on selvää:
Alekseista kasvaa SUURI voittajakurpitsa, ja sisarensa Aleksandra kiltiinä jää painossa paria kiloa pienemmäksi, siis sijoittuen toiseksi
A&A saavat paljon 
, 
ja 
!
Siksi heistä kasvaakin terveitä ja kauniita kurpitsoja, kunnioittaen vanhempiensa Krasiksen ja Mashan perinteitä!
No niin, nyt on viimeisetkin kurpitsat siirretty kasvulavoista ruukkuihin, siellä on monenmoista koristekurpitsaa, talvikurpitsaa, öljykurpitsaa ym.
Nämä varsinaiset kilpailukurpitsat ovatkin saaneet yksilöllistä hoitoa jo pienestä pitäen, ihan silmissähän nuo kasvavatkin. Nyt aloitan hienovaraisen lannoituksen ja sitten kun säät sallivat, pääsevät suojattini pihalle muhevan mullan syleilyyn, kyllä se suurin kurpitsa löytyy syksyllä meidän pihasta, kyllä nyt on niin hyvin "pullat uunissa"
Tahdon vielä kiittää kaikkia, jotka viimevuoden voiton kunniaksi lähettivät minulle ihania kasveja ja kas kummaa, kurpitsansiemeniä, kaikki on laitettu kasvamaan, KIITOS