Suurikokoisen perennan tukeminen

Tässä pyydetty paikka suurien perennojen tukemiskeinoille Siirrän tähän heti alkuun muutaman tälle paikalle toivotun viestin.

Voisko ajatella, että täällä tuettaisi? Onko pakko olla taimi, vai saako tukea 1,5 metrisiä perennojakin?

Pakkohan niitä isojakin on tukea, muuten ovat pitkin pituuttaan nurmikolla kun tulee kosteampi hetki vastaan. Pätee niin kasveihin kuin ihmisiinkinnaurua

Hehheh. Ihaanpihalla luki ilmeisen samoin, kuin minäkin.



On miellyttävää, jos kaikki tuemme toisiamme kasvien ohella :smiley:

No niinpä! Minullakin jo kaksi ritarinkannusta nurin, toisen kaatoi pitkä juhannuksenjuhlija ja toisen tuuli ja sade! Kasvien tukemiseen käytän polttopuukuormista löytyneitä kepakoita. Yleensä ne on jotain listojen pätkiä tai muuta sellaista aika säntillistä, joskus jopa maalattua. Ja naruna on monta kääröä ulkovalojen johtoa, sitä vihreää. Pikkukasveille revin sen johdon halki, mutta jos on joku oikein iso ja painava roikko, käytän johdon niine hyvineen. Joitakin kanadanpiiskuja ja ritarinkannuksia on kasvanut jo keväästä verkkopyörylässä, samoissa, jotka ovat olleet pupuverkkoina pikkupuiden tms. ympärillä. Nekin on ankkuroitu maahan rautalenkeillä, muuten voivat kellahtaa verkkoineen kyljelleen. nim. kokemusta omaava

Aina vain mietin, mikä olisi edullinen, helppo ja tehokas tuki noille 1,5-metrisille perennoille. Kun sellaisen ison puskan sitaiseen parin-kolmen kepakon väliin, siitä tuuli sitten muotoileekin jo sellaisen nivakan, joka ei näytä yhtään hyvältä. Siis koko se varsinippu rotkottaa kuitenkin yhtenä myttynä nojaamassa tukikeppiin tai naruun. Minusta sen puskan runkojen pitäisi pysyä ilmavaasti toisistaan erillään, jotta näyttäisi hyvältä. Mitäpä olette tällaiseen keksineet ? Paitsi tietenkin niitä keppien väliin kiinnitettyjä kanaverkkoja vaakatasossa. Niitä vain pitäisi olla niin tuhottomasti ja lienevätkö rumia talvella töröttäessään hangesta.

Itse sidon esim. kultapalloa niin että sen sijaan että vetäisi vaan yhden narun neljän kepin ympärille ja kasvi siihen keskelle, niin olen yrittänyt yksitellen silmukoida kiinni varret keppeihin. Eli näin se silmukka määrää miten paljon jokainen varsi voi liikkua mihinkin suuntaan. (eli ts. melkeinpä verkkoviritys mutta tehtynä narulla ja vasta varsien kasvettua korkeaksi… kun itse en koskaan saa mitään ajoissa/etukäteen tehtyä)

Minä laitoin ritarinkannukset kasvamaan pyöreän köynnöskehikon sisäpuolelle. Kukkavarret tulee ulos siitä mistä ohjaan tulemaan. En tarkoita mitään tiheään pajukehikkoa vaan sellaista liiteristä ostettua metallikehikkoa, jossa on tilaa varsien kasvaa jostain hyvin ulos.

Minä käytän melko samaa konstia kultapallolle kuin Pikkupallerokin ja tuntuu toimivan. Monet rentovartisemmat perennat ovat ne ongelma. Olen huomannut että esim. valtikkanuhus, ukonhattu, kultapiisku yms kannattaisi alkaa tukemaan jo varhaisemmassa vaiheessa. Nyt ne joita ei ole tuettu lörpöttävät jo miten sattuu. Kultapallon tuin viikonloppuna.



Valtikkanauhukselle kävi hasusti. Tuin sen vasta kun varret olivat harottaneet maassa ja nyt kukkavanat ovat hassusti mutkalla, kun ovat ensin kasvaneet suoraan ylös ja sitten maahan kaaduttuaan taas suoraan ylös, joten mun valtikoissani on parhaimmillaan suorakulmia :o

Ukonhattu? Ainakin meidän ukonhatut ovat niin tukevavartisia että ovat varmaan puiden kanssa viimeisiä mitkä kaatuvat.

Juuh…Mulla ne, jotka on varjoisissa paikoissa aika ruipeloisia varreltaan. Sitten kun pituus lähenee kahta metriä ja kukinta alkaa, niin osa uloimmistam varsista kellahtaa nurin jos sataa. Mullan on heikkovartisia ukonhattuja, hitsukka :S

Monenlaisia tukivirityksiä on tullut kokeiltua, parhaiten minulla toimii harjateräs ulkonäkönsäkin puolesta. Pinnaltaan ruostuvana se uppoaa hyvin kasvillisuuden sekaan toisin kuin kummallisenvihreät muovipäällysteiset kepit ja kaaret.

Ostin rautakaupasta harjaterästankoja ja leikkautin ne eri pituisiksi pätkiksi. Esim. lähes kaksimetrisiksi kasvavien ritarinkannusten tukikeppi ulottuu juuri kukinnon alapuolelle asti. Kukinnostahan tulee tosi painava, kun se kastuu. Kun kukkavarsia on vain muutama, jaksaa jokaisen sitoa yksitellen omaan tukikeppiinsä. Talveksi nypin harjateräskepit pois ja panen ne paikoilleen keväällä ennenkuin varret ovat jo sotkeutuneet toisiinsa. Ja siinä välissä olen tehnyt niistä kartonmuotoisia jouluvalotelineitä.

Jo vuosia sitten teetin pienessä metallipajassa samoin harjateräksestä tukikehikkoja, joissa pyöreästä vanteesta lähtee kolme jalkaa, neljä olisi vielä parempi. Keväällä sidon narua ristikoksi vanteeseen, ja kasvaessaan perennat pujottautuvat naruristikon läpi. Lisätukea saa sitomalla oikein rentoja varsia joko vanteeseen tai sen jalkoihin.



Meillä rakennettiin aitaverkoista isoille kukille ja pensaillekin tukirenkaat.noista saa hyvin erikokoisia tukia ja kun on vihreä niin on myös huomamaton.

Tää onkin hyvä ketju, nyt saan vinkkejä tukirenkaista. Minulla on vain nyt “hätäratkaisu” röyhytatarille. (ei vielä ole oikein korkeaksi kasvanut mikään)

Juuri tuollaisia, kuin Raili-45:llä, on muutamilla kasveilla. Talvella sitten pupusuojina. Kun tuon laittaa keväällä, esim. ritarinkannukselle, ei niistä tule niitä ikäviä nippuja, kun kasvavat alusta saakka siellä karsinassaan. Tosin osa pyrkii jo alhaalta kurkistelemaan ja jos ei heti huomaa ja oio takaisin siälle, niin katkeavat siinä laittaessa…

Minä näin joskus telkkarissa sellaisen systeemin, että isohkoreikäinen verkko viritettiin alkukesästä kasvustojen yläpuolelle vaakatasoon (sopivan korkuisten tukikeppien varaan). Kasvit kasvoivat verkon läpi ja saivat tuen siinä samalla. Verkko jäi tietysti näkymättömiin.

Mulla on tälläinen harjateräs/raudoitusverkko systeemi. Kovin korkeaa tukeahan tuolla ei saa mutta n metrin kuitenkin. Tässä systeemissä on "kasvunvaraa" eli nostan sitä ylemmäs jos nuo joskus kasvaa...

Tuohan näyttää hyvälle systeemille Kara.Koo! Meillä kun vielä on noita harjateräksiä tuolla pino. Eilen just virittelin harjateräksiä auringonkukille tueksi.



Meidän ritarinkannuksilla on jo monena kesänä ollut hyvin toimiva tukisysteemi.Alue on noin
kaksi kertaa viisi metriä ja takana melkein yhtä paljon alaa korkeille daalioille. Alkukesällä laitan
ympäri aluetta noin 70cm korkeita paaluja harvakseltaan pystyyn. Niiden varaan levitän
vihreää, muovitettua aitaverkkoa. Kasvit ovat silloin noin puolimetrisiä ja parissa viikossa
ne kasvavat verkon läpija peittävät sen näkyvistä.Nyt on ritarinkannukset yli kaksimetrisiä
ja näidensateidenkin jälkeen ovat kaikki pystyssä.Edessä kasvaa leimukukkaa ja takana
korkeita daalioita, joten ne peittävät ritarinkannusten tyngät, kun on aika leikata ne pois.

Tämä on varmaan samanlainen systeemi kuin Liinan televisiossa näkemä.Tässä näkyy vähän verkon reunaa, muu osa on piilossa.