Syreeni, Syringa

Mietin sitä, että pakko ei ole omaani leikata, koska se ei ole vielä missään “istutuksissa” erotin sen vain tuosta isosta pensaasta. Eikä se edes kuki kun on vaan sellainen yksi pitkä ja ohut varsi, jossa muutama oksa. Oikeastaan voisin käydä näpsäsemässä kuvan siitä…

Tässä tämä. Tuossa alhaalla olikin enemmän oksia kuin muistin. Olisiko sittenkin järkevintä antaa vain olla tuollaisena?


Voi olla, että tämä kyllä ensi kesänä alkaa kasvattaa kunnolla oksia, sillä se oli niin tuon "emonsa" varjossa. Ei saanut juuri ollenkaan aurinkoa.

Kyllä mä katkaisisin sopivasta kohtaa ton pitkän hujopin, mutta vaan esteettisistä syistä.

Anna kuitenkin kukkia ensin. Kyllä se haava kerkiää sen verran parantua kesän aikana…

Vaikka tässä leikkaamisessa on tyylejä niin paljon kuin lyylejäkin : )

Istutin juuri Pihasyreeniaidan. Pessimistinen ystäväni sanoi vain, että "toivottavasti kestää talven yli". Onko Syreeni talvenarka, ja jos on niin mitä voin tehdä jotta se kestää talven? Suojataanko koko aita havuilla tai hallaharsolla. Auttakaa! surullinen

Meillä on muutaman vuoden vanha syreeniaita. Taimet on istutettu omiin monttuihin niin että niiden väliin on kasvanut nurmikkoa ja rikkaruohoja, jotka on hankala leikata kun ei ruohonleikkurilla pääse väliin ja siimaleikkurin kanssa menee hermot!

Olen kuullut että syreenin alus pitäisi pitää puhtaana, joten olenkin sitä yrittänyt kitkeä ja lisätä ruohosilppua ja katetta. Nyt kuitenkin haluaisin tehdä sen kerralla kunnolla niin että ei tarvitse olla jatkuvasti nyhtämässä uusien, pienien pensaiden välissä rehottavia heiniä ja voikukkia.

Haluaisin siis aidan alusesta yhtenäisen ilman väli ruohoja. En kuitenkaan jaksaisi kaivaa lapiolla joka väliä (aitaa noin 40 metriä) ja kitkeä käsin. Voinko siis laittaa maisemointikankaan koko matkalle, suoraan rikkaruohojen ja nurmen päälle (leikata kankaaseen aukot taimille) ja sitten kankaan päälle haketta? Kuoleeko ja maatuuko ruohot kankaan alle? Entä mitä sireenit tästä tykkäisi?

Onko muita vinkkejä miten nuo nuoret ja hennot taimet saisi vauhtiin? Luulen että ne on alunperin istutettu liian pieniin monttuihin savimaalle ja siksi ovat kasvaneet niin vähän.

Heips!Pohjanmaalta!

Nuo syreenit ovat kokemuksesta hitaita lähtemään kasvuun, muuta kun päsevät vauhtiin ja juurtuvat niin kyllä sitten kasvua tulee. Meillä on neljä vuotta sitten siirretty sinistä pihasyreeniä kahvipaikan päätyyn suojaistutukseksi, niin nyt ovat alkaneet kasvamaan ja kukkimaan. Unkarin syreeni on mielestäni paremmin kasvavaa sorttia. Olen laittanut unkarinsyreenien juurelle paksu kerros sanomalehtiä ja sitten haketta kun meillä on tuota vuohenputkea riesaksi asti. Hyvin on toiminut.

Pihalla kasvaa yksi vanhempi syreeni ja aitauksena kymmenkunta muutaman vuoden ikäistä. Nyt sekä tämä vanhempi syreeni, että nuorista pari ovat ruvenneet kellastumaan, enkä keksi miten niitä voisi auttaa. Ötököitä ei näy. Katsokaahan kuvia apea













Kevääällä saivat kompostoitua hevosenlantaa pikkuannokset juurille. Ensinnäkään en tiedä ovatko ne pihasyreenejä vai mitä. Jostain luin, että esim. Unkarinsyreeni ei tykkää kalkista, kun taas tavallinen (=pihasyreeni?) viihtyy kalkitussa maassa.

Onko tässä vaiheessa kesää enää mitään tehtävissä, vai onko aika levitellä syyslannoitetta ja toivoa parasta?


Heippa vaan!

Jälleen palaan tähän vanhaan mieltä askarruttavaan asiaan tuosta unkarinsyreeniaidan leikkaamisesta. ks. http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/jasentili.asp

Olen siis leikellyt nyt tuota aitaa siten, että olen leikannut viime vuonna muutamia vanhoja oksia alas asti, tänä vuonna tein niin, että yritin tsekata oksista pisimmät oksat, jättäen lyhyemmän oksan aina viereen. Näin sain aitaa hiukan matalammaksi. Ensi vuonna ajattelin sitten leikata ne tänä vuonna jättämäni oksat. Kamalan kova homma oli leikellä, ja 2/3 osaa on jäljellä. Aita on jotenkin hassun näköinen nyt, (laitan kuvan kunhan ehdin). Tarkoitukseni siis on estää aidan kasvu ihan vallattoman isoksi. Aidassa näkyy (kuten viestiketjun viimeisessä kuvassakin) entisen omistajan kädenjälki, hän oli leikannut aidan tiettyyn pituuteen saakka aiemmin. Se onkin hankalin osa minulla, täytyy varmaan kesän aikana leikellä niitä "harottavia" oksia vain pois, jotka kuivaneet tyystin. Mitäs olette mieltä, meneekö koko leikkaus ihan "puihin"hymy??

Saankos näyttää, mitä naapurilla tehtiin. Ensiksi yleisvaikutelmaa leikatusta sivusta:



Aika voimakkaasti puutarhuri-parturi verotti ihan alhaalta asti:



Ylempää vain ''väärään suuntaan'' kasvavia:



Oman puolen urakka vielä edessä. Pyysin tätä herraa töihin meillekin, kun jälki vaikutti hyvältä. Naapurilla vaikutelma ilmava ja keveä ja kyllä uskon, että vanhat pensaat tästä innostuvat viheriöimään. No, herra oli aivan liian kiireinen :I.
Aita meidän puolelta:



Minulla oli ihan samanlainen Unkarinsyreeniaita naapurin kanssa: se oli päässyt kasvamaan ihan liian korkeaksi ja alkoi harvenemaan alhaalta. Se rehotti niin ylöspäin kuin sivuillekin. Tältä se näytti silloin:


Leikkasin syksyllä "vastoin sääntöjä" kaikki aivan juuresta poikki. Kasvoi keväällä niin, että oli katkaistava uudestaan. Tältä näytti viime kesänä ja nyt odotan, jospa se jo kukkisi:


Löysin vähän paremman kuvan ja kuvakulman. Aita jatkuu vielä kuvan ottajan taakse aika pitkälle.


Heippa taas!!

Ei tainnut tuo laittamani linkki mennä mihinkään, tässä kuva kuitenkin aidasta. memuli, teillä taisi olla kuitenkin aika tiheässä nuo pensaat vai mitä? Meillä on aika harvassa, jopa 1/2 m väliä. Ks. alla:





Mitä tuolle voisi tehdä? Olen nyt leikellyt sitä harvemmaksi ja lyhyemmäksi, voin laittaa illalla kuvan.

Huomasin itse, että puutarhuri-ammattilainen poisti maata myöten ainakin puolet rungoista, jos ei sitäkin enemmän. Ajattelin yrittää samalla metodilla, mutta säästeliäämmin. Sitä kyllä jään ihmettelemään, että mikäli sataa märkää raskasta lunta, miten noin uusittu aita sen kestää?

Tuossa aamulla vielä katselin aitaani, ajattelin sillä tavalla harkiten leikellä tiettyjä oksia maahan asti, jospa sitä tuuheutta saisi sitten lisää tyveenkin. En halua leikata alas asti. Saas nyt kesällä sitten nähdä miten tuo mun leikkaustapa on auttanut. Kuitenkin alunperin etsin tietoa netistä Arporaattorin ohjeen mukaan... löysin ohjeen jossa kehotettiin tuollaisen vanhan syreeniaidan uusimiseksi leikkaamaan kolmen vuoden projektissa aina joka kevät kolmannes vanhoista oksista maahan saakka. Entinen omistajakin oli joskus leikellyt maahan asti, mutta ei ollut huolehtinut leikkaamisesta seuraavina vuosina, joten oksat olivat vain hujoppeja, yksinäisiä oksanpätkiä, pitkiä vielä. Lisäksi mua harmittaa tuo selkeä raja minkä ent. omistaja oli onnistunut tekemään aitaan, eli leikannut 1,5m korkeudelta aidan kokonaan yhtenä vuonna. Sen jälkeen aita on kasvanut runsaasti siitä kohdin mutta alhaalta jäänyt sitten harvaksi. Onkohan Arporaattori enää palstoilla mukana? Olisi kiva kuulla hänen kommenttejaan vielä asiaan. Siinä on tietäjä tässä asiassa. hymy

Roosamarika, oma suunnitelmasi unkarinsyreenin leikkaukselle vaikuttaa hyvältä, koska kertaleikkauksella saa helposti aikaan liikaa vesiversoja ja altistetaan kasvi taudeille ja tuhohyönteisille. Maltillisella leikkauksella saat samalla luultavasti kokonaan häivytettyä rajan, minkä kerrot pensaissa olevan.

No hei taas!


Nyt sain eilen loppuun urakan aidan leikkuussa, alla kuva. ( Vielä kuitenkin perkattavaa.) Osa vanhoista oksista oli lahonnut, ja niitä piti poistaa "rankalla" kädellä, mutta saa nähdä mitä tuosta kasvaa.. Tuossa kuvassa näkyvät leikkausjäljet eivät kylläkään ole vanhoista oksista vaan pitkistä yksittäisistä hujoppioksista. Ensi keväänä täytyy sitten leikellä liikakasvua, jotta ei uudet versot tukehdu, haarautuukohan ne sitten jos niitä leikkaa uudelleen?

Ongelmana tosiaan tuo kuvassa näkyvä "raja" jota yritän pikkuhiljaa poistaa, sekä pitkäksi kasvaneet hujopit




Vielä kysyisin, että onko ollut tyhmää leikellä pensasta ns. keskikohdalta? Tarkoitukseni on lisätä tuuheutta koko pensaaseen, ei vain alaosaan? Olen järkeillyt asian noin, kommentoikaa, leikkaan alas jos väärin leikattu. Nuokin, joita olen jättänyt puolesta välistä kasvamaan, ovat juuri niitä ylipitkiä hujoppioksia, jotka korkeimmillaan olivat noin kolmemetrisiä.