Tagetes: Kukkia ja pihamaata (II)

No se on mein Mimmi. Sen on pakko aina tarkistaa etten vaan katoa kameroineni mihinkään, tai no, jos lapset on kotona ni sit se vahtii niitä ja mulla ei oo paljon väliä…

Kauheasti olet puurtanu! Mitenkä teit tuon kaaren,minulla on pari vuotta ollut patjan jouset odottamassa uusiokäyttöä ja tuo näyttää kiinnostavalta?

Ihana Mimmi, se on niin ihana, pojat laittaa terkkuja =)



Takapihan tulppaaneja. Pitäis oikein merkata nyt et mikä on minkäkin värinen jos joskus siirtää ne paremmalle paikalle. Vois sit vähän ryhmitellä värejä kohdilleen. Tai sit mä vaan pistän kaikki iloisesti sekaisin.


Jadeliila: Välitin terkut Mimmille… se taitaa olla samanlainen ku minäkin (ei paljon äijistä piittaa…). Haukotteli ja väänsi ittensä ulkorappusille nukkuun. Koitin selittää et vähän vois edes teeskennellä kiinnostunutta, mut ei se jaksanu ees silmiään avata. Mut eiks noi koirat alakkin muistuttaan omistajiaan vai oliko se tosin päin?



Heksu: Molemmissa reunoissa on harjateräkset. Pujotin ne läpi sillain limittäin ku siin on vaan jousikiekurat, eli aina hiukan eri kohdista ku edellinen jousen kaari. Käsittikö tosta selityksestä ny kukkaan yhtään mittään? Ja sit ylimääräset rautaosat painoin maahan (ainakin 30 kertaa eri kohtiin kunnes oli mun mielestä oikeassa kohdissa et näytti edes vähän suoralta). Olis kyl tarvinnu olla 3 patjaa, olis tullu korkeempi kaari, mut täytyy tietty ottaa lumen ja kasvien painokin huomioon. Mulla on tossa aivan liian ohuet harjateräkset, muistaakseni 6mm. Mut ku ei sattunut just sillo olemaan muuta kokoa… Täytyy ostaa yks 10mm ja laittaa se keskelle tukemaan. Ja jos käy niinku meillä aina käy…puran sen ens keväänä ku lumi on sen lytänny (tai joku kiivenny siihen, joku joka ei kuitenkaan tunnusta) ja teen uudestaa paksuimmilla taräksillä.



Tässä on nyt yrttimaani kunnostettuna uudelleen. Mimmihän kaivoi sen talvella ylös ja kuopille myyräjahdissaan. Kaikki muut monivuotiset säilyivät, mutta lipstikka ei tykännyt. On kuitenkin hengissä, täytyy antaa sille vähän paksaa, ni eiköhän se siitä. Muut sinne tulevat yrtit ovat vielä kasvarissa, en oo saanu aikaseks niitten siirtoa.




Mein äitiltä saadut kielot eivät välittäneet siirrosta vaan intoutuivat jopa puskemaan muutaman kukan. Kyllä on huumaava tuoksu! Saavat nököttää vielä jonkun aikaa isossa purkissaan, et saan paikan niille valmiiksi.




Keväällä temäni kukkalaatikot saivat orvokit siihen asti että voin siirtää pelakuuni niihin loppukesäksi.




Omenankukkia.




Talon pohjoispuolella varjopenkissä olevat narsissit ovat nyt vasta lopettelemassa kukintaansa. Minusta nekin tuoksuvat aivan ihanalle.


Juu kitos kärsivällisestä selityksestä,oikein kun ajatuksella lukee niin uskoo ymmärtäneensä :slight_smile: No noita tuon tapaisia kukkalaatikoita (varsin hyvännäköisiä!)pongasin myös sundaelta ja mietin jotta itekkö on tehny… ilmeisesti on :slight_smile: Maalia?

Mä ne Sundaelle tein lahjaks. Siis tuunasin käytetyt muovilaatikot. Sundaen lootat tuli pinkeiks koska en löytänyt ku sen värin ja retro-oranssin spraymaalin autotallista =DD. Aattelin et se oranssi ei sovi sille. Täällä käy noita nuoria miehiä (oma ja lainatut) laittelees autojansa ja mitä ny millonkin ja niiltä sit jää kaikenlaista. Kirjoittamaton sääntö tuntuu olevan et minä saan kysymättä ottaa ja käyttää kaiken paitsi varaosat. Jossain kohtaa tätä kuvasarjaa oonkin muuten laittanut noitten laatikoiden tekemisen kuvina.



Yksi kerrottu poeticus löytyi. Toivottavasti innostuu lisääntymään vuosien mittaan. Huono kuva tuli ku tuuli niin mahdottomasti et meinas iteltäkin peruukki lentää.




Ensimmäiset mansikan kukat tänä vuonna.




Ihanat lemmikit valtaavat metsää. Tosin ei tossa kohtaa paljon muuta voikaan kasvaa ku joku on joskus levittänyt kahdesta rakennuksesta kattotiilet koko metsäalueen täyteen ärtynyt. Maata on niitten päällä jokuset 5 senttii ja lapioiminen täysin mahdotonta.




Tätä metsänkasvia kasvaa mun puolella tosi paljon. Nimeä en tiiä, mut lehdet tuoksuvat mausteiselle. Minusta on ihanaa kulkea niiden ohi kun koko ilma tuoksuu niille.


Suopursuhan se.

Suopursu, kotimainen alkuperäinen rodomme!! Tästä keitetystä teestä saa kuulemma hyviä hallusinaatioita (en ole kokeillut) mutta on siis lievästi myrkyllinen.



Mustikat kukassa. Takamettässä on valtava määrä mustikoita (ainakin vielä, kun ei oo avohakkuu innostus tullut ihan rajalle asti) mut niin julmetusti hyttysiä!!! Eikä lohduta yhtään tieto et hyttynen ei elä alueilla jossa ilma on saastunut, esim. suurkaupungeissa. Niitä on just parhaaseen mustikka-aikaan niin paljon ettei pysty hengittämään.....


Kiitos tiedosta, onneks en oo liiemmin käpälöiny. Hyvä kertoa lapsillekin, ne kun aina kantaa kaikenmaailman rehuja leikkeihinsä mut uskoo kyl noi myrkylliset jättää rauhaan.

Mahtaako olla jotain vaikutuksia tuoksussakin…ööö…tekis mieli aina jäädä niitten juurelle istuskelemaan ja miettimään syntyjä syviä. Tai sitten se on vaan hyvä piilopaikka olla hetken rauhassa (paitsi et koira kyl paljastaa, lapset kysyy “missä äiti” ja heti se johdattaa mukulat mun kintereille vaik olisin miten syvälle mettään menny).