Kotkansiipisaniainen on selvästi tyytyväisempi kun pääsi metsäpuutarhaan kukkapenkistä.
Niissä huuruissa saattaa lämpimänä kesäiltana tai päivänä sitten saada päähänsä kummia ajatuksia 
Meillä lapsuuskodissa tuotiin aina alkukesästä maljakkoon suopursuja, kun ne tuoksuvat niin hyvälle. Eikä kukaan sairastunut. Tai sit siinä selitys miks minä oon tällanen…
Minulle voisi tulla siinä tapauksessa järkeviä ajatuksia… Jotenkin tuntuu että mulla on kokoajan vaan pähkähulluja ajatuksia joita sitten koitan vimmalla toteuttaa (ja joihin ei riitä edes yksi ihmisikä) =DD.
Tunnustan myös suopursuaddiktioni. Täältä löytyikin hyvä selitys miksi näin
Paljon oot tagetes saanut aikaiseksi, hienolta näyttää.
Juu kiitosta vaan. En oo laittanu sellasia isomman alueen yleiskuvia kun on kaikki paikat täynnä jos jotakin projektia ja lautaa ja leluja ja vaikka mitä. Siis oon kyl ottanu ne kuvat mut jos sais jotain konkreettista ja näkyvää aikaan ja noita kasveja oikeisiin paikkoihin ni sit on kiva näyttää et tällaista oli ja tämmöseks muuttu.
Sain viime vuonna tädiltäni kaks jättipoimulehti "kasaa" ja huomasin nyt et toisen mukana on tullut joku pioni. Hiukan huonosti näkyy mut se on se vihree vana suoraan sen kannon edessä. Saa mun puolesta kasvaa siin mukana, tosin en tiiä miten mahtavat tulla jatkossa toimeen.
Poimulehdet ja kastepisarat....sekin on jotenkin niin supisuomalaista. Ja kaunista. Muistan kuinka jo ihan pienenä ihmettelin mummulassa joka-aamuisia kastepisaroita nillä tavis "rikkaruoho" poimulehdillä. Ulkomailla, vähän vanhempana lapsena asuessani, mielikuvitusmatkoillani ne olivat yksi lempiaiheistani.
Mein äitin pihassa itsensä väärään paikkan kasvanut ylimääräinen valeangervo sai uuden kodin suojaisasta metsäpuutarha nurkkauksesta.
Myös pesäkuusi pääsi sinne metsäpuutarhaan. Tää onkin sit sellanen sinnikäs sissi! Sain sen pari kesää sit työpalkaksi ja en tosiaankaan tiennyt mihin sen istuttaisin. No, koko sen kesän se asui ahtaassa purkissaan saaden vettä jos minä sen muistin kastella. Tuli syksy ja talvi, purkki kuusineen lenteli millon mihinkin myrskytuulen riepoteltavana. Vaan ei kuollut. Seuraavana keväänä istutin sen kasvarin kulmaan (siis kylläkin ulkopuolelle), paremman paikan puutteesa. Ei kuollut vaikka aurinko ja kuumuus kärvensivät. Tänä vuonna se vihdoin pääsi tonne serkkujensa alueelle ja viikossa ilmestyi uudet kasvupisteet kärkiin. Hyvältä näyttää.
Ainoa kunnolla kukkiva tuomi ei tietenkään näy pihalle...
Sinulla on metsä sinun pihassa :o
Minäpäs etsin laatikko-ohjeen,kiitos vinkistä 
Ja suopursusta vielä, sekö ihan hallusinaatioita aiheuttaa?? Oon kuullu,että kun laittaa yöksi maljakkoon niin auttaa yskään ja sellaiseen mutta tulee varmaan sitten melkoisen töpäkät unet!
Nämä liiterin helmilijat ovat aina ne viimeisimmät sarjassaan kukassa. Hyvin hitaasti tuntuvat vanhentuvan.
Juu, ommaa mettää on ihan vähän, yks tontin reuna X 5-6 metriä tai jotain. Muuten sit onkin isot mettät täs ympärillä. Siis eihän toi mun alue siis ole kunnon metsä itsessään, mut kuitenkin.
Näitten liiterin narsissien keskustöttöröt ovat muuttuneet keltaisesta valkoisiksi kukan vanhetessa. Mein äiti sanoi niille nimenkin, ihan niinku muistaisin sen jolsen oo lapulle kirjoittanut. Joku "Ice" alkuinen se oli.
Arovuokko on tällännyt itsensä kukkapenkin reunakivien väliin.
Ja lopuksi: Aina ei voi onnistua. Kaks tällaista puskaa jotain narsissia kuivetti kaikki nuppunsa, nyyh.....
Minä löysin sen laatikko-ohjeen,taidan kokeilla kans. Ja lause “Laatikot sulautuvat upeasti seiniin. Kuvio ikäänkuin toistaa homepilkkuja seinässä” oli kyllä päivän pelastus ja auringonpaiste 
Sun pitäisi tagetes ryhtyä remontti- ja puutarhaohjelman juontajaksi!
Mää oon niin perusnegatiivinen ettei mua oikeesti kukaan kauaa jaksais kuunnella. Ja sit nauraisin väärässä kohtaa ja toisaalta en ymmärtäis kun asian pitäis oikeesti olla hauska ;DDD!!! Ja radioon pitäis mennä, ei tätä lärviä kauaa jaksa itekkään peilistä vahrata. (Joskus olin “nuori ja nätti”, nyt oon vaan “ja”)
Kivaa ku löysit idean, mäkin kattelin sillä silmällä sun kuvias et heti alkoi raksuttaa…ovenkarmit…hmm…entäs ikkunapokat joista lasit poistettu…
Joo! Toi köynnöskehikko on sellainen ikkuna siellä mun saunalla.Kas kun nyt ihan itekin hokasin :o
Mulle tuli jo mainio jatkoidea, pitäis tehdä sellainen arkirealistinen tv-ohjelma,missä olis huumoria ja niitä oikeita ongelmanratkaisujakin sitten kun ei sora enää ole valkoista ja lehtien peitossa ymsyms. Sinä voisit ainakin käsikirjoittaa sen???