Pienet orvokit rivissä auringon paisteessa. Tuli mieleen et noihan on ku kaikki lapset tossa. Mummun enkeleitä....ja ei sit tosiaankaan oo mitään enkeleitä kotona!
Olikohan tää ny sit maralinjuuri? Muistaisin et oli, mun mielestä se on vaan mahtava puska ohdakkeita 
Hauskat punkkaripäiset kukat sillä kyllä on. Täytyy miettiä mihin tota lykkäis omallekin pihalle.
Jokutulikukka. Mulla on kyllä joku VD, kunnen muista ikinä mitään nimiä
.
Jaksaa tämäkin kukkia. Äitee sai sen muutama vuosi sitten äitienpäivälahjaksi. Sen punakukkainen kaveri tekee kuolemaa, tosin kyl vuodesta toiseen....
Tätäkin vähän siellä sun täällä. Se on kyllä ihan sininen, mut mun kamera ei suostunut sinisenä sitä kuvaamaan, vaan muutti sen aina violetiksi.
Yhden omenapuun ympärillä....
Yksi nurkka on raaskittu jättää valloilleen.
Voi kun voisi tuoksunkin välittää netin kautta...... Valtavat syreenit aidan vieressä.
Köynnöspinaatti on jo näin korkea, tosin onhan sillä jo ikääkin. Loppukesästä täytyy muistaa ottaa uusi kuva, silloin se on todella korkea. Vieressä on tomaatit harson alla, kun mein äiteellä ei enää ole kasvihuonetta.
Ärsyttää, ku noi tatarit ei suostu kasvamaan mun pihassani. Vielä kerran meinaan niitäkin siirtää, mut tänä keväänä unohdin ottaa ajoissa juurakoita ja nyt nekin on jo noin isoja.
Kivasti kontrastia sinun sukka(?)istutusten ja äidin kuunliljarivistön välillä 
Ja ihan mahottoman vallaton tämä yksi nurkka, tosi hieno!
Tienviereisen aidan edessä kukkivat valkoiset syreenit.
Juu sukkiahan ne…huokaus… on taas tytöillä tullu vissiin niin kiire et on sukatkin jääny jälkeen (kukas sitä ny ehtis kenkiä laittaa ku ulos menee).
Ja taas tän kuvasatsin lopuksi kotoisat orvokkiamppelit.
ihania kuvia.
Vau ! Ottaisin nuo komeat syreenit, tuoksun kera, ja köynöspinaatin… Omat syreeninräpäleet pieksi tuuli aivan henkihieveriin ja halla viimeisteli…
Kiitoksia. Mullekin kelpais sellaset syreenit ku mein äitillä on. Hänellä on ne kasvanut jo parikyt vuotta, mun on kans sellaset vajaa parinmetrin, ne kaikki kolme, mitä tällä tontilla oli valmiiksi.
Kaunista kuvaa olet kuvannut Tagetes, tykkään tosi paljon tuosta punaisesta talonkulmasta ja söpöstä pienestä ruutuikkunasta. Kyllä tuoksuu sireenit tänne asti. Poimin/saksin tuvan pöydälle sireenin oksia maljakkoon. Meidän äiti neuvoi: pistä kuumaa lähes kiehuvaa vettä maljakkoon ja sitten oksat siihen niin kestävät pitkään ja näin tekee
.
Kiitos vierailusta kesäheinä! Toi on ihan totta, syreeninoksat pitää joko polttaa nopiaan tulitikulla tai laittaa kuumaan veteen. Se pikkuikkuna on saunan ikkuna. Ja on kyllä käytössä, talvellakin, kun on kerran kunnon pata. Hauskaa, miten joskus jotkut kaupunkilaiset eivät voineet mitenkään käsittää kun sanottiin, et me mennään saunaan PESULLE ;DDD! Koittivat sovittaa mielikuvaa pesuoperaatiosta sähkösaunan ahtailla lauteilla…